Emme löytäneet kummallekaan laululle ruotsinkielisiä sanoja. Kyselin myös muutamalta ruotsinkieliseltä työkaverilta asiasta ja he eivät myöskään olleet kuulleet näitä muuten kuin suomeksi.
Hajujen poistoa paperista voi kokeilla ruokasoodan avulla. Löytämissäni vinkeissä ruokasoodaa sirotellaan joko sivujen väliin, jolloin se täytyy harjata tai esim. imuroida pois, tai sitten kirja suljetaan tiiviisti muovipussiin ruokasoodan kanssa vuorokaudeksi tai pariksi. Ruokasoodalla on hajuja neutraloiva vaikutus.
Kysymykseen on vastattu palvelussamme aiemmin näin: https://www.kirjastot.fi/kysy/hankkimassani-kirjassa-on-pistava-tunkkai….
Keskustelua aiheesta mm. seuraavilla harrastuspalstoilla:
https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=60.75
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-11108.html
Varsinaisia kitarasovituksia tutuista suomalaisista lastenlauluista on vaikea löytää siksi, että niitä tuntuu julkaistun perin vähän tai olemattomasti itsenäisinä kitaranuotteina. Niitä täytyykin etsiä vasta-alkajille tarkoitetuista kotimaisista kitaran soitinkouluista. Soitinkoulujen harjoituskappaleita ei ole välttämättä kuitenkaan luetteloitu tietokantaan ja vastaus löytyy vain soitinkoulua selaamalla. Toinen mahdollinen lähde on peruskoulun ala-asteen musiikin oppikirjat, joihin saattaa sisältyä jokunen helppo kitarasovitus. Oppikirjojenkaan kappaleisiin ei välttämättä pääse käsiksi luettelointitietojen avulla. Kirjaa selailemalla saattaa jotain sopivaa löytyä. HelMet-aineistohaun perusteella kannattanee vilkaista ainakin Ole Halénin "...
Suomen rahat arviohintoineen 2005: keräilijän opas antaa vuoden 1915 1 pennin kolikolle arvoksi 2 euroa, jos raha on täysin virheetön ja leimakiiltoinen, 1 euron, jos se on virheetön, mutta lievästi tummunut. Hinnat ovat keräilyarvoja, eivät osto- ja myyntihintoja.
The Standard Catalog of World Coins 2005 luettelon mukaan kolikon hinta vaihtelee kunnon perusteella 0,25 eurosta 2,50 euroon.
Lisätietoja kannattaisi varmasti kysellä
Pohjois-Karjalan numismaatikoilta
http://www.pk-numismaatikot.fi/
Sihteeri: Armi Hakkarainen
e-mail etunimi.sukunimi@pk-numismaatikot.fi
Kirkkokatu 14 a B 18 fax 013-229 133
80100 JOENSUU gsm 041-474 2119
Yhdistyksellä on myös Myydään, ostetaan ja vaihdetaan -keskustelualue internetissä....
Monista tietokanta- ja Google-hauista ja alan kirjastoista kysymisestä huolimatta tietoa ei ole löytynyt, ei myöskään alan erikoisliikkeistä kysymällä. Jonkun verran verhonripustustietoutta löytyy suomeksi Tuula Salakarin ja Seppo Konstigin kirjasta Uudet verhot. Sen mukaan I-kisko syntyi 1940-luvulla.
Patentti- ja rekisterihallituksen patenttitietokannasta ( http://fi.espacenet.com/search97cgi/s97_cgi.exe?Action=FormGen&Template… ) löytyvät patentit ja niiden hakijat. Hakulauseen curtain clips (=verhojen nipistimet) antamasta tulosjoukosta en kuitenkaan löytänyt I-kiskoja enkä niiden nipistimiä.
Mikäli verhojen tyylihistoria kiinnostaa, Taideteollisen korkeakoulun Aralis-kirjastossa oleva Jenny Gibbsin kirja Curtains & drapes :...
Gummeruksen julkaisemassa vuosittain ilmestyneessä Parhaat koululaisvitsit kirjassa on julistettu Suomen parhaat koululaisvitsit-kilpailu. Vuoden 2009 vitsit piti lähettää 31.1.2009 mennessä joko postitse tai sähköpostitse. (Tämä selviää kirjasta Parhaat koululaisvitsit 2008, Talenteimmat töräykset.) Kilpailussa on kaksi sarjaa: 1. Suomen hauskin koululaisvitsi ja 2. Suomen hauskin luokka. Sarjan uusin vuoden 2009 kirja ilmestyy piakkoin nimellä Parhaat koululaisvitsit 2009 - Salatut eläimet. Ilmeisesti kirjassa julistetaan uusi vuoden 2010 kilpailu.
http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=280&component=/PublishDB/Kirjat_…
Hei!
Kyllä vanhojen kirjojen hintaoppaita löytyy, tuorein on Vanhan kirjallisuuden hintaopas. 1. osa vuodelta 2010. Sitä näyttäisi olevan tällä hetkellä hyllyssä Sampolan kirjastossa ja Metson käsikirjastossa on lukukappale. Vanhan kirjallisuuden hintaopas vuodelta 2006 on hyllyssä ja siis lainattavissa myös Metson aikuisten osastolla.
Listaa vuosina 1945 - 1955 ilmestyneistä suomenkielisistä aikakauslehdistä ei ole saatavilla. Sellaisen tekeminen olisikin vaikeaa, koska aikakauslehtien määrä oli varsin suuri, ja osa lehdistä ilmestyi vain vähän aikaa. Esimerkkinä voidaan mainita, että vuonna 1952 Suomessa ilmestyi 686 suomenkielistä aikakauslehteä, kun taas ruotsinkielisiä oli 123, suomen- ja ruotsinkielisiä 55 ja muun kielisiä 10 (Lähde: Mitä - missä - milloin 1953, s. 257).
Aikakauslehdistön historiaa Suomessa käsittelevät mm. seuraavat kirjat:
Kurikka, Jussi: Suomen aikakauslehdistön bibliografia 1782 - 1955 (1983)
Mitä - missä - milloin 1953 (1952), s. 248 - 257
Suomen lehdistön historia, osat 8 ja 10 (1991 ja 1992)
Takkala, Marketta: Aikakauslehdistön historiaa...
Verrattuna jatkosotaan, talvisodan aikaisia sotasairaaloita on ollut aina hieman haastavampi paikallistaa.
Saimme kuitenkin selville, että talvisodan aikana Jyväskylässä toimi 30. Sotasairaala. Kyseiseen sotasairaalaan löytyy viite Kansallisarkiston Vakka-tietokannasta:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AM&avain=405…
Lisäksi Jyväskylän sotasairaalatoiminnasta on julkaistu myös Toini Karivalon toimittama teos "Veljet hoidettiin: sotasairaala Keski-Suomessa" (1994).
Jatkosodan osalta voidaan todeta Jyväskylässä toimineen samaisen 30. Sotasairaalan lisäksi ainakin sodan alkaessa myös 39. Sotasairaala. Sotasairaalat on mainittu Jatkosodan historia-teossarjan kuudennen osan sivulla 327 olevassa kartassa.
Jatkosodan...
Kysymys jonkin valtion itsenäistymisestä on monimutkaisempi kuin ehkä ajattelee. Useimpien nykyään itsenäiseksi miellettyjen valtioiden historiassa on ollut vaiheita, joita nykyään kutsuttaisiin itsenäisyydeksi, mutta jotka omana aikanaan ovat olleet ehkä yhden sotaherran valtaa. Näin on ollut myös Japanin kohdalla.
Japanin poliittisesta historiasta on vaikea osoittaa kautta, jolloin Japani olisi ollut ei-itsenäinen siinä mielessä, että se olisi ollut jonkin toisen valtion miehittämä tai alistama. Ehdottomaan antautumiseen päättyneen toisen maailmansodan jälkeen Japanin voidaan katsoa olleen asiallisesti ottaen melko alistetussa asemassa, mutta muodollisesti Japanin keisarikunta pysyi itsenäisenä.
Jos mennään riittävän kauas historiassa,...
Sinun kannattaisi tutustua ainakin Fintran julkaisuun nro 37: "Tuontiopas", 7. uud.p., 2002, ISBN 952-468-007-6. Siitä on esittely ja sisällysluettelo Fintran sivuilla, osoitteessa http://www.fintra.fi/ . Valitse etusivulta linkki "Kirjoja kansainvälistyjille". Sieltä
edelleen "Aakkosellinen julkaisuluettelo".
Koska olet vasta perustamassa yritystä, sinun kannattaisi perehtyä KTM:n työvoima- ja elinkeinokeskuksen yritysosaston julkaisuun "Yrityksen perustamisopas--käytännön perustamistoimet", 12. uud. p, 2002, ISBN 951-37-3704-7. Tätä kirjaa näyttää tällä hetkellä olevan saatavissa esim. Espoon Pääkirjaston yrityspisteessä.
Hyödyllinen osoite on varmasti myös oheinen Yritys-Suomi-porttaali: http://www.yrityssuomi.fi/
Viola-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että Omar Khaijamin sanoittamia lauluja on suomennettu ainakin kaksi kappaletta: ”Kummaa on mielestäin” ja ”Käsittämätön Jumala”. Molempien sanat ja nuotit löytyvät Oskar Merikannon sävellyksiä sisältävän kokoelman ”Kauneimmat yksinlaulut” osasta 2 (Edition Fazer, 1977).
”Käsittämätön Jumala” on levytetty muutamaan kertaan, ja esimerkiksi Jorma Hynnisen esittämänä se löytyy CD-levyltä ”Kun saapuu Herra Zebaoth” (Herättäjä-Yhdistys, 2001). Viola-tietokannasta löytyy muitakin levyjä ja levytyksiä, kun etsit sieltä kappaleen nimellä ”Käsittämätön Jumala”.
Muille kielille on sävelletty enemmänkin Omar Khaijamin runoja, mutta ehkäpä nämä suomenkieliset sopivat parhaiten tarkoituksiisi....
Sibelius on säveltänyt Topeliuksen runoon yksinlaulun "Det mörknar ute" (opus 1, nro 3). Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Aino Suonio. Tuo "Jouluvirtenä" tunnettu laulu alkaa sanoilla "Jo joutuu ilta ja tuuli käy". Kaikki kuusi säkeistöä (ruotsiksi ja suomeksi) löytyy esimerkisi nuottijulkaisusta "Suomalainen joulu" (julkaisija: Bells, 2006). Kyseinen nuotti on saatavilla tällä hetkellä Jyväskylän kaupungin pääkirjaston musiikkiosastolla.
Kravun kääntöpiiri ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran loppukeväällä 1962. Sopimus suomennoksen painattamisesta tehtiin 15. marraskuuta 1961. Suomennoksen painatus alkoi Gummeruksen kirjapainossa Jyväskylässä 26. huhtikuuta 1962 ja ensimmäinen 4000 kappaleen painos valmistui 11. toukokuuta. Kirjakaupat olivat tilanneet teosta ennakkoon niin paljon, että toista painosta alettiin valmistella.
23. toukokuuta oikeusministeriö päätti takavarikoida Kravun kääntöpiirin epäsiveellisenä julkaisuna. Gummeruksen kirjapainosta ja eri kirjakaupoista otettiin takavarikkoon 4000 puolivalmista ja 735 valmista kappaletta - 3265 Kravun kääntöpiiriä oli ehditty myydä toukokuun 11. ja 23. päivän välisenä aikana.
Asiaa käsiteltiin heinäkuussa Jyväskylän...
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan laulu on italialaisen Nino Olivieron sävellys O ciucciariello, suomeksi Pieni aasi. Mainitsemanne tekstirivi löytyy siitä. Toinen Viola-tietokannassa laulusta mainittu tekstirivi kuuluu "Takkuinen aasi matkalla jostain..".
Pienen aasin levyttivät Sirpa Säde (oik. Kullberg) ja Ossi Malisen orkesteri vuonna 1958. Se julkaistiin sekä single-levyllä että savikiekolla. Uudempia levytyksiä tai cd-versiota laulusta ei ole julkaistu. Italiankielisiä esityksiä laulusta löytää Youtubesta.
Suomennoksen tekijäksi on ilmoitettu Merja, joka on yksi Saukin eli Sauvo Puhtilan lukuisista salanimistä.
Silpa-nimi esiintyy Raamatussa. Raamatun Silpa oli Lean orjatar, jonka Lea antoi Jaakobille vaimoksi. Näin Silpa oli Raakelin ja Bilhan ohella yksi Jaakobin vaimoista. Hepreankielinen muoto nimestä on Zilpa tai Zilpah.
Kirjallisuudessa nimi Silpa esiintyy ainakin Anita Diamantin teoksessa Punainen teltta (1999). Myös Kaari Utrion romaanissa Kuukiven kevät (1995), joka tosin sijoittuu 1000-luvun Suomeen, on Silpa-niminen henkilö.
Suomessa nimi on ollut käytössä viimeisten reilun sadan vuoden aikana noin 130 henkilöllä.
http://www.evl.fi/raamattu/1992/1Moos.30.html
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11960#.VouOFU1dPcs
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_33087#.Vou07vM8Jok
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakob_(...
Iltalaulu-runo ilmestyi alun perin vuonna 1924 julkaistussa kokoelmassa Maininki ja vaahtopää. Uudelleen muokattu versio runosta sisältyy runoilijan itsensä kokoamaan Runot-valikoimaan, josta on vuosina 1947-2008 ilmestynyt kahdeksan painosta. Hellaakoski teki osaan valitsemistaan runoista vähäisiä muutoksia. Iltalaulussa on yksi säe, joka Runot-muodossaan poikkeaa alkuperäisestä versiosta. Alkuperäinen Iltalaulu löytyy Mainingin ja vaahtopään lisäksi Hellaakosken varhaisrunot yksiin kansiin kokoavasta kirjasta Runot 1916-1928 (SKS, 1997).
Voit lukea Helmet-kirjastokortilla lukuisia kotimaisia ja ulkomaisia lehtiä. Tarvitset lukemiseen Helmet-kortin ja siihen liitetyn nelinumeroisen pin-koodin.
Kotimaisia aikakauslehtiä on luettavissa Epress-palvelussa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Epressiin_kirjautumisen_vaihtoehdot(250243)
Ulkomaisia aikaus- ja sanomalehtiä voi lukea Pressreader-palvelussa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/PressReaderiin_kirjautumisen_vaihtoehdot(25…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet
Pääkallokeli tarkoittaa vaarallisen liukasta keliä (Kielitoimiston sanakirja).
Pääkallokeli on melko nuori sana, joka ilmestyi Suomen kielen perussanakirjaan (1990–1994), mutta puuttuu Nykysuomen sanakirjasta (1951–1961). Suomen murteiden sana-arkiston vanhimmat tiedot pääkallokelistä ovat 1930-luvulta.
On viitteitä siitä, että sana on syntynyt ikään kuin väärinymmärryksestä. Ensiksikin pää ei ole kuulunut alkuperäiseen ilmaukseen, ja kallokin on tarkoittanut tässä yhteydessä jotain muuta kuin pääkoppaa. Yhteistä sanoille kalla ja kallo on, että ne liittyvät kumpikin jäähän, jäätikköön tai jääkasaumaan. Ne ovat samaa alkuperää kuin ruotsin murteiden kalla, kalle, kall ’rannalle kasautunut lumi ja jää; luoto’.
Etelä-Pohjanmaalla on...
Lehtikaalin viljely on Suomessa melko vähäistä.
Lehtikaalia kannattaa kysyä kauppiaalta ja pyytää häntä tiedustelemaan sitä keskusliikkeeltä tai tukusta.
Eräässä blogissa kerrotaan, että lehtikaalia on saanut Helsingissä Käpylän aseman kupeessa sijaitsevasta K-supermarket Mustapekasta. http://raakaruoka.com/category/ostospaikat/
