Alina-nimellä näyttää olevan useita selityksiä. Se voi olla lyhentymä Adelinesta , joka on kansanomainen muunnos Adelheidista ( saks. jalosäätyinen tai jalomielinen kaunotar) tai Helenasta (kreik. aurinkoinen, loistava). Se voi olla myös Alin sisarnimi (arab. ylhäinen, ylevä, korkea).
Aleksi on Aleksanterin lyhentymä (kreik. puolustaja, suojelija, auttaja).
Jasper on Kasperin (pers. rahastonhoitaja, kalleuksien vartija) rinnakkaismuoto.
Muista mainitsemistasi nimistä löydät tiedot Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sana etunimet ja haluamasi nimi (esim. etunimet Iida) ja tee haku. Kannattaa käydä tutkimassa arkistoa, sillä sieltä löytyy...
Suomalaisen paikannimikirja (2007)kertoo nimestä Nousiainen seuraavasti:
" Nousiainen kunta Varsinais-Suomessa, ruotsiksi Nousis. deNousia 1232, Nosis 1234, Nowsis 1328, Nousis 1336"..."Nimen vanhimmat kirjoitusmuodot kuvastavat ruotsinkielistä nimiasua Nousis. Kansanomaisesti nimenä on ollut Nouste, jonka taustalla on taivutusmuoto Nous(iais)ten. Nousiainen on jo varhain ollut merkittävä paikka: esihistoriallisella ajalla muinaispitäjä ja myöhemmin piispanseurakunta ja kirkkopitäjä. Uskonpuhdistukseen saakka Nousiaisten kirkko oli pohjoismaiden huomattavimpia pyhiinvaelluskohteita, koska siellä oli marttyyripiispa Henrikin hauta. Kansanomaisesti nimen synty on liitetty piispa Henrikin ristiretkeläisten maihinnousuun. Sulo Kepsu ehdottaa...
Nurmeksen alueesta ei löydy kirjallisuutta Jyväskylän alueen kirjastoista. Mainitsemaanne Yrjö Tolvasen (2004) Nurmeksen Ylikylän kirjaa on saatavilla Joensuun kirjastosta, ja voitte tilata sen sieltä 1 euron hintaisena kaukolainana oman kirjastonne kautta.
Nurmeksen kaupungin kirjaston sivuilta www.nurmes.fi/kirjasto on lisäksi löydettävissä Nurmes aiheista kirjallisuutta.
Pohjois-Karjalan sukututkijain seuran nettisivuilla (http://pohjoiskarjalasuku.net/) voi lisäksi löytää vihjeitä tutkittuun alueeseen.
Agatha Christien tuotannosta löytyy kaksi kirjaa, joissa tarinan minäkertoja on myös tarinan murhaaja: Roger Ackroydin murha ja Ikiyö. Näistä Ikiyö vastaa paremmin kysymyksessä jäljitettyä tarinaa. Siinä kertoja Michael Rogers hankkii itselleen unelmiensa talon menemällä naimisiin rikkaan perijättären Ellie Goodmanin kanssa ja järjestämällä sitten tämän kuoleman tapaturmalta vaikuttavassa ratsastusonnettomuudessa.
Japanilaisen kulttuurin aikakäsitystä voi ehkä parhaiten kuvata sanalla "täsmällinen": sovituista ajoista on erittäin tärkeää pitää kiinni, oli sitten kyse tapaamisista tai tavarantoimituksista.
Japanissa ollaan pidättyväisempiä kuin länsimaissa. Liiallista tuttavallisuutta on hyvä välttää. Etunimiä ei tule käyttää, ennen kuin saa luvan. Japanilainen voi tuntea itsensä nolatuksi, jos häntä pyytää kutsumaan toista etunimeltä heti ensitapaamisella.
Japanissa iäkkäitä ihmisiä pidetään suuressa arvossa ja heitä tulee kohdella sen mukaisesti.
Tupakointi on Japanissa hyvin yleistä. Siellä on huomattavasti enemmän tupakoitsijoita kuin Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Tästä huolimatta Japanissakin on erilaisin säännöksin rajoitettu tupakointia...
Veekoo Tirrosen kahvipaahtimosta sekä Heikki Tirrosesta löytyy tietoa esimerkiksi Mikael Anderssonin teoksesta "Kupillinen kahvia?" (Wanhanajan Puoti -yhdistys ry, 2005, s. 54-55) sekä Jorma Sipilän teoksesta "Yhä jalompaa kahvijuomaa! Suomen kahvi- ja vastikepaahtimot sekä sikuritehtaat" (Edita, 2007, s. 106-107). Teosten mukaan Heikki Tirronen, joka syntyi Pielisjärvellä vuonna 1888 ja kuoli vuonna 1969 (kuolinpaikkaa ei mainita) tuli kauppakoulun käytyään vuonna 1910 Turkuun töihin. Hän perusti kahvipaahtimon vuonna 1931 jatkamaan Vähittäiskauppiaiden Oy:n paahtimon toimintaa. Paahtimo sijaitsi Turussa osoitteessa Maariankatu 6. Sipilän kirja sisältää myös tietoja Veekoo Tirrosen paahtimossa paahdetun kahvin kilomääristä eri vuosina:...
Sevastian on venäjänkielinen muoto nimestä Sebastian, tai latinaksi Sebastianus, joka tarkoittaa mies Sebastian kaupungista Vähä-Aasiasta. Katolisessa kirkossa on kymmenen pyhimystä ja autuaaksi julistettua Sebastiania.
Sebastianin muistopäivä on ollut Suomen almanakassa 1700-luvulla 20.1. Suomen katolilaisten nykykalenterissa päivä on pysynyt edelleen samana. Ruotsalaisessa almanakassa Sebastianin nimipäivä on myös 20.1.
Nimistä kannattaa etsiä tietoa esim. Vilkuna, Kustaa, Etunimet tai Lempiäinen, Pentti Suuri etunimikirja.
http://www.behindthename.com/name/sevastian
Huonekärpäsellä ei ole varsinaista kotia eikä reviiriä, sillä ei ole tarvetta palata samaan paikkaan, jos sen vaikkapa vie uuteen ympäristöön. Sen koti voi olla siis kaikkialla. Kärpäsiä on kuitenkin monenlaisia, joillakin raato- ja rapakärpäsillä on selkeitä reviirejä, joita ne puolustavat ”koteinaan”.
Lähde: Laaksonen, Juha: Öinen kiitäjä ja muita ötököitä. Sivulla 19: Missä on kärpäsen koti?
Kärpäsnaaraat laskevat valtavasti munia, jotka kuoriutuvat noin vuorokauden kuluttua ja noin kahden viikon sisään kärpäset ovat kehittyneet aikuisiksi. Ilmeisesti itsekseen, ilman hoivaa.
Kärpästen sosiaalisesta käyttäytymisestä tietoa löytyi vähän, mutta jännittäviä löytöjä kärpäsen aivoista ja hermostosta on tehty. Kärpäsen ja...
Latinan kielessä kirjain c äännetään kuten k takavokaalien (a, o ja u) tai konsonaattien edellä. Etuvokaalit (e, i, y, ae, ao) tekevät poikkeuksen, ja c ääntyy kuten s. (Reijo Pitkäranta: Latina medicorum - latinaa lääkäreille. Gaudeamus, 1984.)
Tässä tapauksessa ötökkäsuku ääntyy siis "ktenolepisma".
Tosin on mainittava, että latinaa äännetään varsin monin tavoin. Suomessa käytetään yleensä klassillisen latinan ääntämystä, mutta myös muita suuntauksia on olemassa.
Tikkurilan akvaario- ja lemmikki-liikkeen mukaan taistelukala elää parisen vuotta ja kasvaa n. 7 cm pituiseksi. Tiikeribarbi elää 2-5 vuotta ja kasvaa samoihin mittoihin. Molempien kasvu täysipituiseksi riippuu suuresti ravinnon saannista, mutta kyllä ne alle vuodessa ovat kasvaneet.
Tilastokeskuksen ja Kunnat.net sivuilta löytyy aihealueiden tilastoja.
Kuntatalous-tiedotteessa 3/2009 on käsitelty kuntien palvelutoiminnan nettokustannuksia kuvaava tiedostoa. Tiedoston tietosisältö on kerrottu ao. tiedotteessa, mutta itse tiedosto on tilattavissa maksullisena tiedottessa ilmenevästi sähköpostiosoitteesta. Kuntatalous-tiedote 3/2009 http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;66354;66365;151584
Suomen kuuden suurimman kaupungin Kuusikko-työryhmä tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnoista vertailuja, joissa tarkastellaan kuntalaisille tuotettuja palveluja sekä niiden kustannuksia. http://www.kuusikkokunnat.fi/default.asp?id=0BE55960-EEEA40199FB9-EF898…
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilasto- ja...
Vaikuttaa siltä, että laktoosittomasta tai vähälaktoosisesta maidosta tehtyä valkosuklaata ei ole myynnissä. Joissakin ekokaupoissa myydään kuitenkin riisimaitoon tehtyä valkosuklaata, joka on laktoositonta ja maidotonta (esim. http://ekolo.fi/nettikauppa/show.php?main=herkut&sub=suklaalevyt).
Alunperin Kirkko ja kaupunki -lehdessä vuonna 1983 julkaistu En ihmeistä paljon tiedä löytyy Lassi Nummin jouluaiheisten runojen kokoelmasta Joulukonsertto : runoja ja puhetta joulun aikaan (Otava, 1987).
Wikipedian mukaan maailmassa on tehty lukuisia "Only you" -nimisiä kappaleita, mutta jos rohkenen olettaa, että kysyjä tarkoittaa The Platters -yhtyeen ensimmäisenä hitiksi tekemää kappaletta "Only you (and you alone)" (http://en.wikipedia.org/wiki/Only_You_%28And_You_Alone%29), sen säveltäjä-sanoittaja on Buck Ram (oikeasti Samuel Ram), joka käytti myös taiteilijanimiä Ande Rand, Lynn Paul ja Jean Miles (http://en.wikipedia.org/wiki/Buck_Ram).
Yritin myös löytää Paul Ankan tästä laulusta tekemää versiota (myös internetin kautta aika laajasti), mutta en löytänyt. Hän on toki voinut sitä konserteissaan esittää, mutta näyttäisi siltä, ettei hän ole sitä koskaan levyttänyt.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Turun kaupunginkirjastossa on vain WSOY:n "Suomi-englanti-suomi-sanakirja" (1999) CD-ROM-levynä.
Kustantajien yhteisluettelo Finnbooksista löytyi muiden kustantajien CD-ROM-levyjä: "Gummeruksen CD-ROM sanakirja suomi-englanti-suomi" (1999), Sandstonen "Eurotranslator professional suomi-englanti-suomi CD-sanakirja" (1999) ja Blue Ball Oy:n "Syntax suomi-englanti-suomi language translator 6.0" (1998).
Lisäksi WSOY:ltä on ilmestynyt "Englanti-suomi suursanakirja CD-ROM" (1999) ja "Suomi-englanti suursanakirja CD-ROM" (1999). Näitä kaikkia CD-ROM-levyjä kannattaa kysyä kirjakaupoista.
Nuotit kyseiseen Martti Helan säveltämään ja Siionin kannel -kokoelmaan kuuluvaan lauluun (SK 456) löytyvät ainakin teoksesta Hengellisiä lauluja ja virsiä : nuottipainos. 1979. Lisäksi kappale pitäisi löytyä kokoelmasta Siionin kannel : yksiääninen nuottipainos. 1990. Nuottien sijainnin ja saatavuuden voi tarkistaa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Helsingin kaupunginkirjastossa on saksankielistä kirjallisuutta lapsille. HelMet-aineistohaussa voi katsoa kirjojen saatavuutta ja tehdä varauksia http://www.helmet.fi/ Suurten kirjastojen kokoelmat vieraskielisen kirjallisuuden osalta ovat kattavammat kuin pienten, mutta aineisto toimitetaan siihen toimipisteeseen, josta asiakas sen tahtoo noutaa.
Lasten aineiston varaaminen on maksutonta. Varaamiseen tarvitaan kirjastokortin lisäksi PIN-koodi, jonka saa paikan päällä kirjastosta. Henkilötodistus on oltava mukana.
Yksi tapa katsoa mitä saksankielisiä sarjakuvia pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyy, on valita HelMet-aineistohaun alasvetovalikosta (kohta jossa lukee valmiina Teoksen nimi) Luokka: Hel ja kirjoittaa tyhjälle...
Emilia nimen juuret löytyvät Pentti Lempiäisen "Nimipäiväsanat mitä nimet kertovat" Helsinki 1994, ISBN 951-625-282-6
Kirjan mukaan nimi juontuu muinaisroomalaisen Aemilius-ylimyssuvun nimestä. Tästä nimestä on saatu miehennimi, Eemil sekä sisarnimi Emilia, joka otettiin almanakkaan 1852.
Samasta kirjasta käy ilmi että " tämänpäiväiset nimet vievät eilisen tavoin ajatukset luonnonhaltioihin. Tuulikki on Kalevalassa yksi metsän haltioita, Tapion tytär, Tellervon (13.4) rinnakkaisnimi. Etunimenä se jäi kristinuskon vakiintuessa syrjään, kunnes se 1800-ja 1900-luvun vaihteessa pääsi uudelleen käyttöön ja otettiin almanakkaan 1908. Myöhemmin sen rinnalle ovat tulleet Tuulia (1950, alkuaan kirjailija Tyyni Tuulion nimimerkki).." s 72-73
Taika-...
