Rahojen arviohinnat löytyvät oppaasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas, julkaisija Suomen numismaattinen yhdistys
Kolikon kunnolla on suuri merkitys keräilyhintaan.
Rahojen arviohinnat luettelossa eivät ole osto- tai myyntihintoja, vaan mahdollisimman objektiivinen arvio rahojen oikeasta keräilyarvosta kirjoitusajankohtana. Näin oppaan sivulla 3.
Oppaan saatavuustiedot Helmet-kirjastoissa http://www.helmet.fi
Nettihuutokauppa Huuto.Netissä ja Keltaisessa Pörssissä on myös vanhoja kolikoita kaupan.
http://www.huuto.net
http://www.keltainenporssi.fi
Pääkaupunkiseudun kirjastoista voi lainata joitakin kirjan ja äänitteen sisältäviä paketteja.
Yo-englannin valmennusopas : kielioppi, kuuntelut, harjoitukset (tekijöinä Stephanie Sinclair ja Ming Teng) on lukion pitkän englannin lukeneille soveltuva, ylioppilaskirjoituksiin valmentava kertauskurssi. Pakettiin kuuluu kaksi kirjaa ja neljä cd-levyä.
Listen to the world (Lasse Pylkki) sisältää ylioppilastutkinnon mukaisia harjoitustehtäviä. Kirjan lisäksi mukana on cd-levy.
Kirjastoissa on myös kasetteina kielten ylioppilaskirjoituksia, mutta ne ovat varsin vanhoja, 90-luvun alusta.
Kirjastot ja saatavuustilanteen näet Helmet-hausta (http://www.helmet.fi/) kirjoittamalla sanahakuun ylioppilastutkinto englannin kieli.
Nimi Juuli on Julia-nimen rinnakkaismuoto. Katolisissa maissa Julia on pyhimyksen nimi. Julia-nimi mainitaan myös ortodoksisessa kalenterissa. (Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1997)
Useissa nuottikirjoissa on tämä laulu, esimerkiksi Musiikin maailmaan : lauluja ja runoja; Suuri toivelaulukirja : lastenlauluja, nimellä Autolaulu, alkusanat: Autolla ajetaan varo-varovasti... Näissä se on nimetty suomalaiseksi kansansävelmäksi, sanoittaja tuntematon. Ks. Viola: https://finna.fi
Näin ollen laulun tekovuotta ei voida määrittää.
Immi Hellénin runo on mainittu sepitetyksi 1883 ”Lasten runokirjassa” (1930). Viola-tietokannassa mainitaan, että sävelmä saattaisi olla saksalaista alkuperää ja kenties nimeltään ”Wenn in stiller Stunde”. Jos kyseessä on Wikipediasta osoitteesta https://de.wikipedia.org/wiki/Pommernlied löytyvä ”Pommernlied”, joka alkaa noilla sanoilla, sanat eivät tunnu muistuttavan Hellénin sanoitusta. Sanoitus saattaa siis olla alun perinkin Hellénin, mutta on aika vaikea sanoa, voisiko se olla mukaelma jostakin tai saanut vaikutteita muualta.
”Pommernlied” perustuu osoitteesta löytyvän saksankielisen Wikipedian artikkelin mukaan saksalaisen säveltäjän Karl August Groosin (1789–1861) sävelmään ”Freiheit, die ich meine”. Varmaa tietoa ei löytynyt, mutta...
Veikkaus Niilo Rauhalasta siteeratun runon tekijäksi osuu aivan oikeaan. Rauhala kirjoitti Jumalan vuorella me asumme -runonsa alunperin Reisjärven kristillisen opiston 20-vuotisjuhlaan lokakuussa 1975. Sittemmin se on julkaistu Rauhalan runokokoelmassa Lähellä pyhää aamua (1979) ja tyylillisesti hieman muokattuna valikoimassa Kuljen lähteitä lähellä (1996), jossa sen nimenä on Vuori kohottaa kirkkautensa.
Suomen Numismaattisen yhdistyksen julkaisemassa teoksessa Suomen rahahinnasto 2005 kyseisen setelin hinnaksi arvioidaan setelin kunnosta riippuen 100-750 euroa. Teoksessa mainitut hinnat eivät ole osto- tai myyntihintoja, vaan arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Onni Viitalan Suuren suomalaisen setelikirjan mukaan setelin arvoon vaikuttaa myös sen sarjanumero, tarkemmin sanottuna se mikä kirjain tai mitkä kirjaimet ovat numerosarjan alussa. Viitalan kirjassa on myös hyvät värikuvat setelistä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että luotettavan arvion setelin arvosta voi tehdä vain alan asiantuntija.
Uutta kirjaa Sulo Kolkasta ei ole ilmestynyt sitten vuoden 2006. Suomen sotilas -lehdessä (Näytenumero, nro 6, 2009) on pieni kirjoitus, jossa hänet mainitaan. Sen mukaan tarkka-ampuja Sulo Kolkkaa ei ole ollut olemassakaan, vaan ainoastaan urheilutoimittaja Sulo Kolkka. Ulkomainen toimittaja olisi mahdollisesti sekoittanut tarkka-ampuja Simo Häyhän ja Kolkan nimet keskenään. Artikkeli löytyy täältä:
http://www.suomensotilas.fi/pdf/Naytenumero_74_75.pdf
Wikipedia-artikkelista löytyy lisää tietoa "sotilashahmo" Sulo Kolkasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo_Kolkka_(sotilashahmo)
Kari Franck ohjasi tv-version Juhani Ahon Rautatiestä vuonna 1973. Pääosassa Anja Pohjola ja Leo Jokela. Rautatietä kuvattiin ensin Pielaveden Jylhänkylässä, sitten Pulsassa, misjtä löytyi Lapinlahden asemaa vastaava aito asemarakennus.Lähde: Katso 52 /1973. "Ahon Rautatie tuli kalliksi" / Anna Kerttu Wiik.
Vaikuttaa siltä, ettei Charles Baudelairen runoa Le mauvais moine ole suomennettu. Pahan kukkia –kokoelmassa on vain osa alkuperäisen runoista, eikä kysymäsi ole niiden joukossa. Yksittäisiä runoja on suomennettu paljonkin. Erinomainen lähde maailman runouden suomennoksiin on Lahden kaupunginkirjaston tekemä runotietokanta
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Sen mukaan Baudelairen suomennoksia on monissa antologioissa ja esim. Parnasso-lehdessä. Tietokannan mainitsemien lisäksi muutama hänen runonsa on ainakin Lyyra ja paimenhuilu (1917, V. A. Koskenniemen suomennoksia) –teoksessa. Missään näistä ei kysymääsi runoa kuitenkaan ole.
Mertsi-nimestä on kysytty aiemmin palstalla ja silloin siihen on vastattu seuraavasti: Eeva Riihosen teoksessa Mikä lapselle nimeksi kerrotaan, että Ranskassa on tunnettu legenda Genoveevasta, jonka poika oli Smertsi, myöhemmin Mertsi. Nimi oli aikaisemmin tytönnimi. Sama alkuperä tulee esille myös Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet ja Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa. Jälkimmäisessä mainitaan vielä, että maamme romaniväestön parissa Mertsiä suositaan edelleen pojannimenä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun etunimitilasto https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että Mertsi-nimeä on annettu yhteensä miehille 552 ja naisilla vain 11 1899 alkaen. Vuonna 2006 30.10. mennessä Mertsi-nimi on annettu 4:lle lapselle...
Hiusalalla palkka voidaan maksaa joko kiinteänä taulukkopalkkana tai provisiomuotoisena palkkana. Tiedot alan palkoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä löytyvät Hiusalan työehtosopimuksen liitteistä 5 ja 6:
http://www.finlex.fi/data/tes/stes1604-MU57Hiusala1111.pdf
Antiikin taiteista, myös rakennustaiteesta on kirjoitettu vuosisatojen saatossa runsaasti.
Asiasanoilla Kreikka arkkitehtuuri tai antiikki arkkitehtuuri löytyi seuraavaa:
Durando, Furio: Splendours of ancient Greece. London, Thames and Hudson, 1997
Antiikin ja klassismin kuvitettu rakennussanasto, [Espoo], Teknillinen korkeakoulu, 1989
Winckelmann, Johann Joachim: Jalosta yksinkertaisuudesta kirjoituksia antiikin taiteesta ja arkkitehtuurista, Helsinki, VAPK-kustannus, 1992
Nathaniel Harris: Antiikin Kreikka. Gummerus. 2001
John Camp - Elizabeth Fisher: Antiikin Kreikan maailma. Otava 2004.
Roland Martin, Greek architecture. 1988.
Etelä-Suomen sanomien vanhoja numeroita säilytetään esimerkiksi Lahden pääkirjaston lehtilukusalissa. Vanhemmat lehdet, siis myös vuodelta 1966, löytyvät lukusalista sekä sidottuina vuosikertoina että mikrofilmeinä.
Myös Kansalliskirjastossa voi lukea Etelä-Suomen sanomien vanhoja numeroita (alkaen vuodesta 1914) mikrofilmattuina.
Lähteet:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/mikrofilmi…
Kirjassa Helsingin kadunnimet (2., korj.p. 1992; kirja on ilmestynyt myös ruotsiksi: Helsingfors gatunamn, 1971) on Åke Granlundin artikkelissa seikkaperäinen selvitys Helsinki ja Helsingfors -nimien alkuperästä. Artikkelissa kerrotaan mm., että nimistötutkimusten tulokset pitävät yhtä perimätiedon kanssa, jonka mukaan Helsinki, Helsingfors, on saanut nimensä seudulle asettuneiden hälsinglantilaisten maahanmuuttajien mukaan.
Tässä olisi lista sellaisista kuvakirjoista, joita lainataan paljon Vantaan kaupunginkirjastosta ja jotka käsittääksemme edustavat hyvin tämänikäisten lukukokemuksia.
Ensin kirjoja 1-2-vuotiaille:
Marin: Nalle- kirjat
Got: Antti- kirjat
Lindgren,Barbro: Oskari- kirjat
Wolde: Teemu-kirjat
Wolde: sanna-kirjat
Cousins: Maisa-kirjat
Inkpen: Possu Pallero
Duner: Elina-kirjat
Louhi: Aino-kirjat
Tomppa-kirjat
Hill: Puppe-kirjat
Sitten kirjoja 3-4-vuotiaille:
Knutsson: Pekka Töpöhäntä (kuvakirjat)
Bergström: Mikko Mallikas
Harjanne: Minttu-kirjat
Jansson: Muumi-kirjat (kuvakirjat)
Teutori: Miina ja Manu-kirjat
Havukainen: Veera-kirjat
Harainen: Emma-kirjat
Parvela: Anna ja Antti-kirjat
Reynolds: vesa ja Valle-kirjat
Vanha opettajanne ei ehkä ollut aivan väärässä etymologiassaan. Perinteisesti nimittäin on arveltu, että sana 'ystävä' olisi alkuaan passiivin partisiippi verbistä *yskätä 'syleillä' (siis 'syleilty'), joka taas on johdettu sanasta yskä 'rinta, syli'. Mm. Lönnrotin Suomalais-ruotsalainen sanakirja vuodelta 1880 tuntee yskä-sanan tällaisen meille vieraan merkityksen. Taudinnimityksen on arveltu olevan tällaista perua: yskätauti, rintatauti. *Yskätä-sanan olemassaoloa ei kuitenkaan ole todistettu, joten selitystä voi pitää hyvin epävarmana. Toisen selityksen mukaan ystävä olisi syntynyt haluamista merkitsevistä verbeistä *ystää tai *yskätä, joka periytyisi germaanisesta vartalosta *wunskja 'haluta' (samaa perua on ruotsin önska 'toivoa')....
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on runsaasti erilaisia cd-äänikirjoja sekä lapsille että aikuisille. HelMet - tietokannasta http://www.helmet.fi cd-äänikirjat saa esiin esim.valitsemalla sanahaun ja kirjoittamalla hakusanaksi äänikirjat ja valitsemalla aineistovalikosta cd-levyt. Hakua voi rajata esim. valitsemalla kielivalikosta haluttu kieli tai käyttämällä hakusanoja äänikirjat ja romaanit tai vaihtoehtoisesti äänikirjat ja lastenkirjallisuus. Kirjastovalikosta voi tarkastella kunkin kirjaston äänikirjakokoelmaa erikseen. Varaaminen on luonnolliseti mahdollista ja äänikirjojen laina-aika on pääsääntöisesti normaali 4 viikkoa.
Näiden nimien alkuperää on kysytty meiltä aiemminkin. Löydät vastaukset palvelumme arkistosta. Kirjoita hakusanoiksi "etunimet Juhana" ja "etunimet Vilhelmi".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Juhanan rinnakkaisnimiä ovat Juha, Juhani, Juho ja Jukka, jotka ovat suomalaisia lyhentymiä ja muunnoksia Johanneksesta ja sen ruotsalaisesta lyhentymästä Johan. Suomen almanakassa kaikki juhlivat nimipäiväänsä Johannes Kastajan päivänä 24.6.
Vilhelmi on Vilhelm-nimen suomalainen muunnos. Vilhelm on ollut ruotsalaisessa ja suomalaisessa almanakassa vuodesta 1709 alkaen. Vilhelm on muinaissaksalainen nimi, jonka merkitys on 'lujatahtoinen kypäräniekka'.
