Suomen etymologisessa sanakirjassa murteellinen utras yhdistetään sanaan uuras ('uuttera, innokas, halukas työhön, yrittävä'), josta verbi uurastaa on johdettu. Sanan rinnakkaisia muotoja ovat uura ja uiras. Uiras-muodon on katsottu viittaavan siihen, että kyseessä on vanha *-tr-sana ('utras'), jolle löytyy vastine viron murteista, vanha sanapesye udres, udris, utris ('nopea, reipas, ketterä; ahkera, uuttera, virkku, työteliäs; mukava, sovelias). Savolaismurteissa tunnetaan utras-johdannainen utrakka ('ahkera').
Utra sen sijaan tarkoittaa 'poloista, raukkaa, kurjaa; vanhaa ukkoa'.
Kyseessä on Satuaitta 1 ja 2 -äänikirjat. Ne löytyvät Kirkes-kirjastoista sekä cd-levyinä että c-kasetteina. Cd-äänikirjat näyttävät olevan tällä hetkellä lainassa:
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=avlbs&previd=fullt&sesid…
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=avlbs&previd=fullt&sesid…
Eipä ole kirjastoissa tätä elokuvaa. Usein syynä elokuvan puuttumiseen kirjastoista on se, ettei sille ole annettu lainaus- ja esitysoikeuksia. Ilman niitä kirjasto ei voi elokuvia kokoelmiinsa ostaa. Elokuva on Yleisradion TV 2:n teatteritoimituksen tuotantoa, ja se on esitetty televisiossa vuonna 1977. Ehkäpä Yleisradiolta kannattaisi pyytää sen esittämistä uudelleen.
Elonet-tietokannan esittely elokuvasta löytyy täältä:
http://www.elonet.fi/title/ek2xkv/
Myös Ylen Elävä arkisto esittelee elokuvan, ja siitä voi myös katsella katkelmia:
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=6&ag=105&t=&a=6035
Adelein-nimeä ei löydy Yliopiston nimipäiväalmanakasta http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/NimAll2012.pdf.,joten Adelein-nimellä ei ole nimipäivää. Adelein voisi olla muoto nimestä Adeliina, josta on myös muodot Adelina, Adeline ja Adelin (Saarikalle: Suomalaiset etunimet, 2007). Saarikalle mainitsee kirjassaan myös nimen Adele, jolla on nimipäivä ruotsalaisessa kalenterissa. Päivä on 16.12.
Annmarie lienee yhdysnimi nimistä Ann ja Marie.
Myöskään Ann-nimeä ei ole suomalaisessa nimipäiväkalenterissa. Saarikalle sanoo kirjassaan, että Ann on englantilainen muunnos nimestä Anna. Annan päivä on suomalaisessa nimipäiväkalenterissa 9.12.
Marie-nimeä ei sitäkään ole suomalaisessa kalenterissa. Marie on saksalais-ruotsalainen muunnos...
Kaunokirjallisuutta ja muistelmia:
Filipovic, Zlata: Zlatan päiväkirja : nuoren tytön elämä Sarajevossa (WSOY 1994)
Laine, Jere: Pako. Suomalaisen YK-miehen ja serbitytön uskomaton tarina (Books on Demand 2011)
Heikura, Jouko: Mustien vuorten varjossa (Gummerus 2011)
Pihlajamäki, Tiina: Siitä ei voi kertoa (Atena 2003)
Saarijärvi, Aulis: Milosevicin sotapojat : sotaromaani 1990-luvulta (Myllylahti 2002)
Lensu, Terttu: Marijan hiljainen sota (WSOY 2000)
Moconesi, Luca: Mostarin tien liftarit : suomalainen palkkasoturi Bosnian sodassa (WSOY 1997)
Tietokirjallisuutta:
Johnstone, Diana: Jugoslavia ja Nato : narrien ristiretki (Like Suomen rauhanpuolustajat 2007)
Tochman, Wojciech: Kuin olisit kiveä syönyt (Like Suomen rauhanpuolustajat 2005)...
Alkuperäinen Liisukka on Lotta ja sanat hieman pirteämmät kuin suomeksi:
Känner du Lotta min vän
som bor i Fiskaregränd
hon har en söt liten vän
kom ska vi dansa med den.
Suomenkielinen Liisukka on hieman enemmän elon murjoma:
tunnetko Liisukan, hei
hän rantaan pyykkiä vei
vaan pyykki kuivunut ei
kun tuuli kaiken sen vei
http://minnemonne.blogspot.com/2012/04/tunnetko-liisukan-hei.html
Liisukan sanat ja sävel löytyvät mm. seuraavista nuottikirjoista Helmet haulla.
Leikkilaulujen juhlakirja, Tule, tule leikkiin ja Lasten kultainen laulukirja 1
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stunnetko%20liisukan%20hei__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Myös You Tubesta löytyy...
Musiikkikirjastonhoitaja Vantaalta tiesi, että kyseessä on J.H. Erkon runo "Se kolmas" (kirjoitettu 1887-1890 välillä), jonka Oskar Merikanto sävelsi vuonna 1895 (Se kolmas, opus 19).
Etunimi Elita on käytössä mm. latinalaisessa Amerikassa. Siellä se on alunperin mahdollisesti yhdistelmä latinan sanasta electa ja ranskan sanasta elite, jolloin nimi tarkoittaa valittua.
Nimi voi toisaalta hyvinkin olla - varsinkin Suomessa - myös yksi lukuisista Elisabeth-nimen muunnelmista. Raamatussa esiintyvä nimi Elisabeth monine muunnelmineen (Liisa, Elisa, Beth jne.) on suosituimpia naisten nimiä maailmassa. Alkuaan Elisabeth -nimi tulee hepreasta ja tarkoittaa "Jumala on valani", "Jumalaa kunnioittava" tai "Jumala on täydellisyys".
Elitalla ei ole Suomen nimipäiväkalentereissa nimipäivää. Jos Elita katsotaan Elisabeth-nimen johdannaiseksi, voidaan nimipäivää viettää Elisabethin ja sen sukulaisnimien kuten Liisan ja Elisan...
Emme löytäneet kummallekaan laululle ruotsinkielisiä sanoja. Kyselin myös muutamalta ruotsinkieliseltä työkaverilta asiasta ja he eivät myöskään olleet kuulleet näitä muuten kuin suomeksi.
Valitettavasti Veljekset-sarjasta (The Quest), jota esitettiin MTV:llä vuonna 1977, ei ole tehty tallennetta, jota voisi lainata kirjastoista.
http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Quest_(1976_TV_series)
Vaikka Nizzan kaupunki nykyään kuuluukin Ranskaan, näin ei suinkaan ole ollut aina. Kaupungin mittavaan historiaan suhteutettuna kyse on oikeastaan aika lyhyestä ajanjaksosta, sillä se on perustettu noin 350 vuotta eaa. ja liitetty Ranskaan vasta vuonna 1860.
Nizza oli alun perin kreikkalainen siirtokunta nimeltään Νίκαια (Nikaia), joka tulee voittoa tarkoittavasti sanasta nike. Sittemmin alueen valtasivat roomalaiset, ja heidän jälkeensä se on kuulunut Provencen kreiveille, Savoijin ruhtinaskuntaan ja Sardinian kuningaskuntaan.
Monivaiheisen historian vuoksi kaupungin nimi vaihtelee edelleen eri kielissä. Monissa maissa se tunnetaan ranskalaisella nimellä Nice, mutta esimerkiksi espanjaksi se on Niza, puolaksi Nicea ja venäjäksi Ницца (...
Nuotteja Star wars –elokuvan musiikkiin löytyy runsaastikin. Tässä muutamia poimintoja niistä:
1) Williams, John (1932-) (säv.): Star Wars Episode I: The Phantom Menace
(Warner Bros., 1999)
2) Williams, John (1932-) (säv.): Star wars: episode II: Attack of the clones : Piano solo : Selections from the original motion picture soundtrack
(Warner Bros., 2002)
3) Williams, John (1932-) (säv.): The Star wars trilogy: This edition contains the new compositions Victory celebration by John Williams and Jedi rocks by Jerry Hey from the Return of the Jedi
(IMP, 1997)
4) Williams, John (1932-) (säv.): Star wars suite / Adapted and arranged for piano by Tony Esposito ( Warner Bros., 1997)
Saatavuuden voit tarkistaa vaikkapa monihaun kautta, http...
Kirjassa Eurooppa tänään, osa 12, on todella hyvä selvitys Sveitsin maantiedosta. Kirja löytyy miltei kaikista kirjastoista. Sveitsin suurilmasto on lauhkea mannerilmasto, mutta se vaihtelee alueittain maastosta ja korkeudesta riippuen. Luonto on tämän mukaista.
Katso lisää esimerkiksi maantiedon tietosanakirjasta Geo, osasta 8. Voit myös tutustua Sveitsin ystävät Suomessa yhdistyksen Internetsivuihin,
http://www.sveitsinystavatsuomessa.fi/cgi-bin/sivut?sivu=kuvia-tietoa#m….
Fennicasta löytyy tiedot vuonna 2000 julkaistusta teoksesta Heikkilä-Berggrenin suku : Yrjön sukuhaara. Tekijä on Yrjö Salo. Kirjaa ei ole saatavilla Vanajanverkon kirjastoissa.
Janakkalan pääkirjastossa on vuonna 2003 julkaistu Heikkilä-Berggrenin suku : Jaakon sukuhaara. Tekijä on sama kuin edellisessä.
Nämä kaksi ja kolmas, Kallen sukuhaaraa käsittelevä sukukirja, ovat esimerkiksi Porin kaupunginkirjaston käsikirjastossa. Siellä niitä voi tutkia, mutta ne eivät ole lainattavissa.
Mainintaa soundtrack-äänitteestä ei löydy toistaiseksi mistään, ilmestyihän elokuva vasta viime vuonna. Elokuvan musiikin on säveltänyt Adrian Johnston. Voit seurata tilannetta oheisista osoitteista: http://www.allmusic.com/ ja http://www.imdb.com/
Leena Landerista ei ole omaa elämäkertaa. Seuraavista teoksista löytyy jotain:
- Kotimaisia nykykertojia, toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. Kirjastopalvelu, 1997
- Miten kirjani ovat syntyneet 4 : virikkeet, ainekset, rakenteet /toim. Ritva Haavikko, Hki: WSOY, 2000.
Saatavuuden Oulun kaupunginkirjastossa voit katsoa aineistotietokannastamme http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Aleksi-tietokannasta pari esimerkkiä:
- Lander, Leena: Miten kirjani ovat syntyneet, Parnasso 2000:2, s. 156-165
- Kylänpää, Riitta: Se poikakodin tyttö. Anna, 2000:33, s. 62-68
Aleksi on lehtiartikkelitietokanta, joka on Oulun kaupunginkirjaston käsikirjastossa asiakkaiden käytössä. Siitä löytyy myös kirja-arvosteluja. (Käsikirjastossamme on...
Mainitsemasi tarina on todellisuuspohjainen. Sadako Sasaki niminen japanilainen pikkutyttö (s. 1943)sairastui 11 vuoden ikäisenä leukemiaan Hiroshimaan pudotetun atomipommin aiheuttaman säteilyn jälkiseurauksena ja kuoli lokakuussa 1955 12 vuoden ikäisenä. Vanhan japanilaisen tarun mukaan jumalat toteuttavat yhden toiveen, jos toivoja taittelee tuhat paperikurkea. Sadako toivoi luonnollisesti paranevansa ja alkoi taitella paperikurkia tavoitteenaan tuhat kurkea.
Sadakosta ja hänen paperikurjistaan on sittemmin tullut kansainvälisiä rohkeuden, periksiantamattomuuden ja rauhan symboleja .Sadakolle pystytettiin muistomerkki Hiroshiman rauhan puistoon v.1958. Sadakosta kerrotaan mm. nettisivulla
http://www.sadako.org/sadakostory.htm
Eleanor...
Kappaleen alkuperäinen nimi on "In the year 2525" ja sitä esitti 60-luvulla Zager & Evans.
http://www.jacquedee63.com/intheyear2525.html
Suomeksi kappale ilmestyi nimellä "Vuonna 2525" esittäjänä Robin.Suomalaiset sanat teki Jussi Kylätasku.Kappale löytyy esimerkiksi levyltä Kultainen 60-luku.Levyn saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Rahojen arviohinnat löytyvät oppaasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas, julkaisija Suomen numismaattinen yhdistys
Kolikon kunnolla on suuri merkitys keräilyhintaan.
Rahojen arviohinnat luettelossa eivät ole osto- tai myyntihintoja, vaan mahdollisimman objektiivinen arvio rahojen oikeasta keräilyarvosta kirjoitusajankohtana. Näin oppaan sivulla 3.
Oppaan saatavuustiedot Helmet-kirjastoissa http://www.helmet.fi
Nettihuutokauppa Huuto.Netissä ja Keltaisessa Pörssissä on myös vanhoja kolikoita kaupan.
http://www.huuto.net
http://www.keltainenporssi.fi
