Nurmeksen alueesta ei löydy kirjallisuutta Jyväskylän alueen kirjastoista. Mainitsemaanne Yrjö Tolvasen (2004) Nurmeksen Ylikylän kirjaa on saatavilla Joensuun kirjastosta, ja voitte tilata sen sieltä 1 euron hintaisena kaukolainana oman kirjastonne kautta.
Nurmeksen kaupungin kirjaston sivuilta www.nurmes.fi/kirjasto on lisäksi löydettävissä Nurmes aiheista kirjallisuutta.
Pohjois-Karjalan sukututkijain seuran nettisivuilla (http://pohjoiskarjalasuku.net/) voi lisäksi löytää vihjeitä tutkittuun alueeseen.
"Hän kaikkialla kodiss´ on, vaikkei näy häntä missään..."
Runo löytyy teoksesta LAPSUUDEN JOULU 2 : Kauneimmat joulun runot ja laulut (Kirjayhtymä 1980).
Kokeilin tähän Googlen kuvahakua. Voisivatko ötökät olla jäytiäisiä? Ne ovat harmittomia, vaikka saattavatkin asua talojen seinissä. Katso LuontoPortti - verkkolehti - Mikä tämä vaalea ötökkä on?
Jos ötökät pysyvät talon ulkopuolella tai niistä ei ole kuin esteettistä haittaa, jättäisin ne rauhaan. Kaikenlainen ötököiden ja muun elävän myrkyttäminen, varsinkin ulkona, voi aiheuttaa mittaamatonta vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle. Itseään voi siedättää suvaitsemaan ötököitä esimerkiksi aloittamalla puutarhaharrastuksen.
Englanniksi Coleridgen The Rime of the Ancient Mariner on luettavissa verkossa:
http://etext.lib.virginia.edu/stc/Coleridge/poems/Rime_Ancient_Mariner…
Seitsenosaisen runon suomenkielinen nimi on Vanhan merimiehen tarina. Tuo albatrossikohta on runon ensimmäisen osan lopussa:
Yli lumen ja jään, läpi usvasään
lens albatrossi luo;
me siunasimme, kuin ollut ois
kristityn sielu tuo.
Se ristiin rastiin liiteli
se alas laskeutui.
Jääkenttä halkes jyrähtäin;
sen lävitse laiva ui!
Me saimme tuulen myötäisen,
ja albatrossi tuo
joka päivä syömään, leikkimään
tuli merimiesten luo.
Ja illoin lepopaikakseen
se löysi raakapuuun;
ja kalvaina läpi pilvien
öin kuulsi säteet kuun."
"Mies, riivaajalta varjelkoon
sua Herra taivasten! -
Miks kalpenet?" - "Minä...
Sergei Jeseninin (1895-1925) tuotantoa on suomennettu valitettavan vähän, mutta teoksista Venäjän runotar (toim. Kiparsky, Viljanen, 1946) sekä Neuvostolyriikkaa I (toim. Natalia Baschmakoff, Pekka Pesonen, Raija Rymin ; suom. Anna-Maija Raittila, Pentti Saaritsa, Hki : Tammi, 1979)
löytyy joitakin runoja.
Englannin kielellä löytyy kaksi teosta: Selected poetry, 1982 ja Confessions of A Hooligan, 1973.
Teokset löytyvät HelMet-kirjastojen tietokannasta ositteesta www.helmet.fi
Outi Merisalo kirjoittaa teoksessa Totutun tuolla puolen (toim. Blomberg, Hirsjärvi ja Kovala), että fantasia oli olennainen osa jo elokuvan esihistoriaa. 1700-luvulla käytettiin monenlaisia visuaalisia keinoja illuusion luomiseksi. Hänen mukaansa fantasian toi elokuvaan Georges Melies, jonka ensimmäinen tiedefantasiafilmi oli suomenkieliseltä nimeltään Matka kuuhun (1902).
Nykyajan fantasiaelokuvia on paljon. Esimerkiksi Taru sormusten herrasta, Harry Potter ja Narnia –elokuvat ovat fantasiaelokuvia. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen fantasiaelokuvista saat luettelon kirjoittamalla aihehakuun fantasiaelokuvat:
http://www.helmet.fi/search*fin/d
Verkkotietosanakirja Wikipediasta saa tällaisen luettelon fantasiaelokuvista:
http://fi....
Olisiko kyseessä satukokoelma Kolme toivomusta (kuvat: Alf Danning... et al;sadut: Kerttu Hämeranta..et al, toim. Marja Peltonen), Valistus 1978. Kokoelmaan sisältyy Lauri Mannisen satu Taikasormus, joka vastaa kuvausta etsimästäsi sadusta. Siinä velho muuttaa prinsessan lähteeksi, ja lumouksen murtaa metsänvartijan poika Hannu jonka Halli-koira muutetaan oravaksi.
Kirjan kannessa on metsästäjä joka näkee oravan puussa (kohtaus Taikasormus-sadusta), mutta kokoelman ensimmäinen satu on Kaali ja jänis johon liittyvässä kuvassa on akka ja kaalinkerä.
Kirja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, voit tarkistaa sen saatavuuden ja varata kirjan Helmet-tietokannasta osoitteesta www.helmet.fi
Oulun kaupunginkirjaston aluetietokanta Ostrobotniasta löytyy Jarno Mällisen kirjoittama artikkeli "Nuoriso taisteli - veteraanit kertovat" (Kalevan Peto-liite 4.8.2005, s. 6), jossa käydään läpi "kristalliyön" tapahtumia. Artikkelista on kokotekstiversio osoitteessa http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?img=http://kirjastolinkit.ouka.fi/kaleva/… .
Myös useissa Kalevan jutuissa elokuulta 1990 käsitellään kyseisen yön tapahtumia:
Poliisi joutui pakenemaan mellakan tieltä. Kaleva 12.8.1990, s. 3 ja 9.
Mellakan tutkinta kestää kuukausia. Kaleva 14.8.1990, s. 4.
Ilkivallan korvaus nielee miljoonia. Kaleva 14.8.1990, s. 4.
Oulun apulaiskaupunginjohtaja Pekka Moilanen: viikonlopun hulinointi ei saa toistua. Kaleva 14.8.1990, s. 4.
Vihan yön tarina....
Tietoa kielletyistä kirjoista löytyy esim. osoitteesta https://web.archive.org/web/20040225154950/http://www.jyu.fi/library/ju…. Siellä kerrotaan syy useampaan Kingin kirjan kielletyksi luokitteluun.
Etunimi Elita on käytössä mm. latinalaisessa Amerikassa. Siellä se on alunperin mahdollisesti yhdistelmä latinan sanasta electa ja ranskan sanasta elite, jolloin nimi tarkoittaa valittua.
Nimi voi toisaalta hyvinkin olla - varsinkin Suomessa - myös yksi lukuisista Elisabeth-nimen muunnelmista. Raamatussa esiintyvä nimi Elisabeth monine muunnelmineen (Liisa, Elisa, Beth jne.) on suosituimpia naisten nimiä maailmassa. Alkuaan Elisabeth -nimi tulee hepreasta ja tarkoittaa "Jumala on valani", "Jumalaa kunnioittava" tai "Jumala on täydellisyys".
Elitalla ei ole Suomen nimipäiväkalentereissa nimipäivää. Jos Elita katsotaan Elisabeth-nimen johdannaiseksi, voidaan nimipäivää viettää Elisabethin ja sen sukulaisnimien kuten Liisan ja Elisan...
LÖysin tuolta meidän kirjastomme lastenosastolta oikein hyvän lapsille
tarkoitetun shakkikirjan:
TEKIJÄ Summerscale, Claire
TEOS Shakki / Claire Summerscale ; suomentanut Eero Raaste
JULKTIEDOT Helsinki : WSOY, 2007
ULKOASU 72 s. : kuv. ; 29 cm
STAND NRO 978-951-0-32687-9 (sid.)
ESP LUOKKA 79.811
HEL LUOKKA 798.22
KAU LUOKKA 79.811
VAN LUOKKA 79.811
ALKUTEOS Chess
Kirjaa löytyy monesta kirjastosta. Toivottavasti siitä on hyötyä.
Kotimaisten kielten keskuksen ohjeen mukaan kyseinen verbi tavutetaan hams-tra-ta.
Hamstrata tulee ruotsin sanasta hamstra, joka on johdettu hamster-sanasta. Ruotsin ja myös mm. saksan hamster-sana pohjautuu puolestaan ilmeisesti muinaiskirkkoslaavin sanaan chomestoru.
Sanomalehdessä käytettyä tavutusta ei voida siis perustella vierassanan yhdysosien mukaisella tavujaolla, kuten esimerkiksi sanoissa ab-strak-ti, de-skrip-tio.
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1410#ala3
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
http://www.etymonline.com/index.php?term=hamster
http://runeberg.org/svetym/0311.html
Sanomalehti Hima on Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden asukaslehti, julkaisijana Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöt.
Lehden päätoimittaja on Raija Ikonen, kiinteistöjen kehittämisyksikkö, Katariinankatu 1, 00170 HKI. Puh. (09) 1693 892 tai toimitussihteeri Anja Salmen puh. (09) 1692 373.
Kirjastokorvaus on puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille ja nykyään myös säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana. Kirjastokorvaukset eivät ole varsinaisia tekijänoikeusmaksuja, sillä niitä ei makseta automaattisesti eikä täsmälleen käytön mukaan, vaan anomuksesta yleisen harkinnan perusteella. Ohessa tarkempaa tietoa ja tärkeitä yhteystietoja:
"Säveltaiteen kirjastoapurahat- ja avustukset
Käyttötarkoitus:
Apuraha tai avustus säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille joiden teoksia on julkaistu nuotteina tai äänitteinä sekä esittäville taiteilijoille, joiden esityksiä on tallennettu äänitteille.
Hakijan tulee...
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on ’viisaus’. Almanakkaan nimen on tuonut pyhimyskalentereiden marttyyrileski Sofia, joka legendan mukaan oli milanolainen ylhäisönainen, joka miehensä kuoleman jälkeen matkusti kolmine tyttärineen Roomaan kohtaamaan marttyyrikuoleman 15.5. keisari Hadrianuksen (117-138) aikaan. Enemmän tietoa löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ; Vilkuna, Kustaa : Etunimet ; Uusi suomalainen nimikirja.
Väestörekisterkeskuksen nimipalvelun mukaan Suvi-nimisia naisia on Suomessa 13357. Katso lisää:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Suvi tarkoitaa siis kesä.
Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan nimi Suvi esiintyy 7.6. suomalaisessa almanakassa v:sta 1950 lähtien. Suvi on myös suosittu yhdysnimen alku. Suomen ortodoksisessa kalenterissa Suvi on 17.5.
Luolien suojatit (2002) on viides ja viimeinen suomennettu osa suomalaista sukujuurta olevan, yhdysvaltalaisen kirjailijan Jean M. Untinen-Auelin kirjasarjaan Maan lapset. Muut sarjan osat ovat Luolakarhun klaani (1981), Hevosten laakso (1982), Mammutin metsästäjät (1985) ja Tasangon vaeltajat (1990). Tiettävästi kirjailijalla on työn alla sarjan kuudes osa.
Tietoa kirjailijasta ja kirjasarjasta saat esim. näiltä sivuilta:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=335&cat=
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_M._Untinen-Auel
http://www.randomhouse.com/features/auel/webroot/index.html
On hyvä olla huomaavainen muita kirjaston asiakkaita kohtaan ja esim. välttää kovaäänistä keskustelua. Kirjastoon tulevat aika monet opiskelemaan, lukemaan tenttiin tai tutkimaan jotain asiaa, ja he arvostavat työrauhaa. Useimmat muutkin kirjastossa kävijät pitävät siitä, että kirjastossa on rauhallista. Ihan hiirenhiljaista ei oikein voi olla, sillä eri-ikäisiä asiakkaita käy paljon ja kirjastossa tehdään nykyään monenlaisia asioita.
Voisiko etsimäsi olla Julia Donnerin ja Taneli Eskolan kirja Löytöretki Helsinkiin – Paikkoja, polkuja, puutarhoja? Se kertoo Helsingin "salaisista puutarhoista", huomaamattomista pienistä paikoista eri puolilla kaupunkia. kirja on ilmestynyt vuonna 2008. Kirjan mainos löytyy täältä:
http://www.multikustannus.fi/Products.asp?document_id=263
Kirjaa löytyy ainakin suurimmista kirjakaupoista. Sen voi myös lainata kirjastoista: http://www.helmet.fi tai http://monihaku.kirjastot.fi
Kysymykseen sopiva kirja olisi myös viime vuonna ilmestynyt Jussi Tiaisen ja Jussi Vepsäläisen Helsinki-tiloja (Parvs Publishing, 2009). Kirjassa esitellään yleisölle suljettuja, tavalla tai toisella kiinnostavia tiloja Helsingissä. Lisäksi löytyy tällainen kirja:...
Euroopan johtava rikospsykologi Thomas Mûller kertoo kirjassaan Ihmispeto (2006) kokemuksistaan rikollisten ja sarjamurhaajien seurassa sekä rikospsykologin työkuvasta. ”En pysty ajattelemaan kuin sarjamurhaaja, mutta voin yrittää asettua hänen kenkiinsä”.
Charlotte Greigin teoksessa Evil serial killers:in the minds of monsters (2010) esitellään lyhyesti 50 sarjamurhaajaa kuoleman enkeleistä ja kannibaaleista vampyyritappajiin.
Patricia Cornwell kertoo kirjassaan Murhamiehen muotokuva: Viiltäjä-Jack - tapaus selvitetty (2003), miten hän selvittää sarjamurhaajan henkilöllisyyden. Kyseessä on sekä tositarina että psykopaatin muotokuva.
Ohessa kaunokirjallisuutta, jossa sarjamurhaajan näkökulmaa myös:
Bret Easton Ellis on kirjoittanut...
