Ramona/Ramon näyttäisi useiden Internet -sivustojen ja mm. Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirjan" perusteella olevan espanjalainen versio saksalaisesta (ns. Old High German) nimestä Reimund. Reimundista on useita erikielisiä versioita ja se tarkoittanee neuvokasta suojelijaa. Alkuperäinen nimi on kaksiosainen(rein, ragin = neuvo ja mund = suojelu, suojelija).
Suomen Pankin tilastopiste pystyy parhaiten vastaamaan kysymykseen Suomen markan ja ruplan valuttakursseista sekä tarkentamaan pyyntöä.Yhteystiedot ovat: statistics(at)bof.fi, palvelunumero 010 195 703.
Fagotti on raskas soitin, jonka kannattamisessa voi käyttää apuna valjaita. Valjaita on useanlaisia: soittajan koko selkää tukevia ja pienempiä niskavaljaita. Nykyisin käytetään toisinaan orkestereissa myös kuulonsuojaimia, jotka tyynyn tavoin ulottuvat soittajan pään takaa sivuille. Soittamisen ergonomiasta voi lukea Sibelius-Akatemian sivulta http://www2.siba.fi/harjoittelu/index.php?id=111&la=fi
Lähteet:
Suomen Oboe- ja Fagottiseura ry
https://www.suomenoboejafagottiseura.net/
Vuoden 1929 avioliittolaissa puolison pitkäkestoinen psyykkinen sairaus oli peruste avioliiton purkamiselle. Toisaalta laissa oli vahvasti esillä syyllisyysperiaate, jonka mukaan toinen puolisoista oli omalla toiminnallaan aiheuttanut avioliittokriisin. Syyllisyys saattoi johtua rikollisesta elämäntavasta, huumaavien aineiden käytöstä, uskottomuudesta tai vakavasta parisuhdeväkivallasta.
Täydessä tuntirahassa lääkärit - "niin Piirillä kuin oma kunnanlääkäri" - määrittelevät Hermannin terveeksi, minkä vuoksi kunnan herrat passittavat hänet Pelson pakkotyölaitokseen "kuin rikollisen".
Kirjasta ei kuitenkaan välttämättä saa sellaista mielikuvaa, että pappilassa olisi syyllistetty Hermannia sen enempää hulluksi...
Sana "äimän käki" esiintyy leikillisessä ilmauksessa "olla äimän käkena" joka tarkoittaa "olla äimänä" = "olla ällistynyt, hämmästynyt, hämmentynyt". Johdannaisverbi "äimistellä" tarkoittaa "ihmetellä tyhmänä, ällistellä, pällistellä, töllistellä". Lähteet: 1. Suomen sanojen alkuperä Etymologinen sanakirja, 3 R-Ö, 2000, 2. Suomen kielen perussanakirja, Kolmas osa S-Ö, 1994, 3. Paunonen, Heikki, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, Stadin slangin suursanakirja, 2000
Kaari Utrion esikoisteos Kirstin on julkaistu alunperin 1968 nimellä Kartanonherra ja kaunis Kirstin. Kirjan kertomus sijoittuu 1500-luvulle.
Lisätietoja kirjailija Kaari Utriosta ja hänen tuotannostaan saa esimerkiksi seuraavilta verkkosivuilta:
Kaari Utrion kotisivu http://www.amanita.fi/
Sanojen aika kirjailijatietokanta http://kirjailijat.kirjastot.fi
Myös näistä kirjoista voisi olla apua:
Tarkka, Pekka
Suomalaisia nykykirjailijoita
6. uud. laitos
Helsinki : Tammi, 2000
ISBN 951-31-1770-7 (sid.)
(s.212-214)
Suomalaisia kirjailijoita (toim. Juhani Kohonen ja Risto Rantala)
Helsingissä : Otava, 2004
ISBN 951-1-19094-6 (sid.)
(s. 293-294)
Romaanin sisältö selviää tietysti parhaiten lukemalla, saatavuustiedot näkyvät HelMet-...
Lahden ensi- ja turvakodin Internetsivuilla on runsaasti tietoa perheväkivallasta. Sivulla http://www.lahdenensijaturvakoti.fi/infolinja/kriisi/nainen.htm löytyy mm. lista naisiin kohdistuvista väkivallan lajeista.
Ensi- ja turvakotien liiton ( http://www.ensijaturvakotienliitto.fi ) Internetsivuilta saa tietoa mm. Jussi-työstä (Jussi-toiminta on tukea miehiltä miehille perheväkivaltakierteen katkaisemiseksi). Jäsenyhdistysten yhteystiedot: http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/3jasenet/jasenet.html
Lisää aiheesta:
Lyhytterapiainstituutti http://www.reteaming.com/perhevakivalta/index.htm
Nettiturvakoti http://www.turvakoti.net/
HelMet-kirjastoista on saatavissa parisuhdeväkivaltaa käsittelevä väitöskirja ja muita aiheeseen liittyviä...
Etsimäsi voisi olla Poika ja orava -niminen runo Lempi Vermasvuoren kirjassa Alakoulu juhlii vuodelta 1951. Siinä poika ja orava keskustelevat kuvaamallasi tavalla. Runo on tarkoitettu koululaisten esitettäväksi. Runo on ilmeisesti kirjan tekijän Lempi Vermasvuoren kirjoittama tai sitten hänen miehensä Albert Vermasvuoren, jonka "kynän jälkeä eräät kirjan esitykset ovat", kuten kirjan esipuheessa kerrotaan.
Apu-lehdessä on ollut 18.3.2008 artikkeli Sirkka ja Karoly Garamista. Kirjoituksen mukaan muusikkona elämäntyönsä tehneen Karoly Garamin sellonsoitto on jäänyt vähemmälle. Sen sijaan hän harrastaa nyt työpajassaan nahkatöitä http://www.apu.fi/ihmiset/article149502.html.
Garamin töitä löytyi seuraavalla sivulla http://www.paperihuone.net/Karoly.htm
Kalevalan runot keräsi Elias Lönnrot matkoillaan Karjalassa 1820-1830 -luvuilla ja hän muokkasi ne sitten runoelmaksi, jota juhlitaan Suomen kansalliseepoksena. Kalevalan merkitystä suomenkielisen kulttuurin kehitykselle pidetään käänteentekevänä. Tietoa Lönnrotista, hänen matkoistaan ja Kalevalasta löytyy Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2836. Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivulla on Kalevalan teksti, http://nebu.finlit.fi/kalevala/.
Runebergin elämästä ja tuotannosta löydät tietoa Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2846 ja tuotantonsa digitaalisena Guteberg-projektista, https://www.gutenberg.org/ebooks/search/?query=johan+ludvig+runeberg&...
Bert-sarjasta ja sen kirjoittajista Anders Jacobssonista ja Sören Olssonista on kysytty aikaisemminkin.
Viittaan tässä kahteen aikaisempaan vastaukseen, joista löytyy jo kohtuullinen määrä linkkejä. Jos haluat katsoa aikaisempia vastauksia vielä tarkemmin, mene "Kysy kirjastonhoitalta" -sivujen etusivulle http://tietopalvelu.kirjastot.fi ja valitse sieltä kohta "arkisto" ja kirjoita sitten hakusanaksi: jacobsson anders.
Tässä aikaisemmin vastatuista kaksi:
-1)Tässä muutamia nettisivuja, joilla kaiken muun lisäksi myös tietoa
kirjailijoista:
Sivut ovat ruotsinkielisiä.
http://www.soren-anders.se/sa/index.asp
http://www....
Avain-monologi vieraita syntymäpäiville turhaan odottavasta miehestä on Juha Mannerkorven vuonna 1955 julkaisema näytelmä. Siitä on otettu uusia painoksia vuosina 1967 ja 2000. Helsingin kaupunginkirjastosta sitä löytyy useista kirjastoista, esim. uusinta painosta Itäkeskuksen, Kallion, Rikhardinkadun ja Töölön kirjastoista. Kaikki sijaintipaikat löydät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-haun (www.helmet.fi) kautta.
Aino Sallan (oik. Aino Matilda Viitainoja) teosta Anri, tunturien tyttö (Oulu : Perjantai, 1947) näyttää olevan hyvin huonosti saatavissa. Lainattavia kappaleita en onnistunut löytämään, mutta kirjaa on kuitenkin mahdollista päästä lukemaan.
Frank-monihaulla löytyy tieto, että kirjaa on kaksi kappaletta Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa. Ne ovat pääkirjaston maakuntakokoelmassa eikä niitä lainata, vaan ne ovat vain lukusalikäytössä.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta teosta taas löytyy vain yksi kappale. Se sijaitsee Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKS:n kirjaston varastossa, eikä sitäkään anneta kotilainaan. Paikan päällä sitä voi kyllä käydä lukemassa. Kannattanee varmistaa SKS:stä, että teos todella löytyy....
Koeistua on yhdysverbi, jolla on merkitys "istua kokeeksi".
Esimerkkejä:
"Selväksi kävi, että tuoli kannattaa ehdottomasti koeistua ennen ostamista. Jokaisen työtehtävät ja mitat ovat hieman erilaiset, joten sama tuoli ei käy kaikille." (Anu Saarelainen, Selkänojatonta satula- tai polvituolia suositellaan käytettäväksi osan työpäivää. Karjalainen, 24.9.2008)
"Mopon voi koeistua Järvenpään Next Hotel Rivolissa, jonka aulaan se on sijoitettu kunniapaikalle." (Risto Kunnas, Pappamopolla sotavammatukea. Iltalehti, 5.4.2006)
Hei!
Kiitos kysymyksestä.
Tilastokeskus julkaiseen voimassa olevan rakennuskustannusindeksi. Tuorein julkistus on 12.1.12 ja seuraava julistus 10.2.12. Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksi-sivulle pääsee linkistä: http://www.stat.fi/til/rki/index.html
Rakennuskustannusindeksin kehitystä voi tarkkailla tilastotietokannasta, StatFin. Tilastotietokantoihin pääsee osoitteesta: http://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/index.html > ylimmäisenä listassa StatFin, klikkaa Siirry palveluun > Hinnat ja kustannukset alta > Rakennuskustannusindeksi
Tilastokeskuksen oma kirjasto, tilastokirjasto, on paras kirjasto vastaamaan tilastoihin liittyviin kysymyksiin, jos yllämainituista lähteistä ei löydy haluamaanne tietoa. Tilastokirjaston...
Keittämistä tai muuta kuumentamista suositteleva Jaakko Halmetoja on ravitsemusasiantuntija ja tehnyt väitöskirjansa pakurikäävästä (Helsingin yliopisto, 2012). Uskoisin hänen siis tutkineen aihettaan perusteellisesti ja luotettavasti. Hänen mukaansa "kuumentamattoman jauheen syömisestä näyttäisi olevan hyötyjä lähinnä suolistolle, kun taas keittäminen vedessä tuo laajemman skaalan yhdisteitä bioaktiiviseen muotoon":
http://www.jaakkohalmetoja.com/fi/pakurikaapa/
Känni-sanaa on käytetty merkityksessä 'humalatila' vasta 1800-luvun loppupuolelta lähtien ja kirjakieleemme se on tullut vasta 1900-luvulla, joten on hyvin mahdollista, että sukunimellä Känninen ei varsinaisesti ole tekemistä humalan kanssa. Känni humalan synonyyminä on todennäköisesti lainaa ruotsin sanasta känning, joka alun perin merkitsee tuntoa, tunnetta tai tuntemusta, mutta jolla on myös merkitys 'lievä humala, hutikka'.
Kännille löytyy kielestämme myös humalaa vanhempi merkitys - sekin, tosin, tavallaan (väki)juomiin liittyvä: Lönnrotin Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan mukaan känni on 'yksi- tai kaksikorvainen puutuoppi'. Sille läheistä sukua oleva kännikkä taas on 'pullomainen savi- tai kiviastia'. Tämän kännin...
Tammen kotisivuilta osoitteesta http://www.tammi.fi/ löytyy perustiedot Tomi Kontiosta; valitse etusivulta Yleinen kirjallisuus, ja sitten Kirjailijat.
Sanojen Aika kirjailijatietokannasta löydät myös Tomi Kontion, osoite on http://kirjailijat.kirjastot.fi ja "pudotusvalikosta" voit rullata Kontion kohdalle.
Myös teoksesta Suomalaisia nykykertojia 2 on luku Tomi Kontiosta.
Googlen haulla http://www.google.com voit hakea lisää tietoja kirjoittamalla hakusanaksi Tomi Kontio - tässä pari esimerkkiä:
http://www.kaapeli.fi/nvl/kontio/kontiosu.htm
Jos kyseessä on HelMet-kirjastoverkon eli kaupunginkirjaston kirja, niin ohje löytyy HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen maksuliitteen kohdasta "Aineiston korvaaminen ja maksujen maksaminen". Vahingoittuneen (samoin kadonneen) kirja-aineiston korvaamiseen on käytännössä kaksi tapaa:
1) Aineisto maksetaan kaupunginkirjaston määräämällä korvausmaksulla, joka aikuisten aineistosta on vähintään 17 euroa/nide ja lasten aineistosta vähintään 9 euroa/nide. Tarkka summa selviää kysymällä asiaa mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Usein esim. tietokirjat voivat maksaa paljonkin tuota enemmän.
Korvaus on maksettava johonkin ko. niteen omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista eli jos kirja sattuu olemaan esim. Espoon kirjaston kirja, tulee se mennä...
Pohjois-Kymenlaakson Asehistoriallisen Yhdistyksen sivuilta löytyy artikkeli, jossa käsitellään historiallisen kanuunan rakentamista ja lupaprosessia. Luvan varmasti tarvitset toimivaan kanuunaan vaikka ase tulisikin vain koristeeksi. Ehkä voisit tiedustella jostakin asehistoriallisesta seurasta mahdollisista harrastajakursseista, rakentamisesta sekä lupamenettelystä. Asehistorian Liiton sivuilta löytyvät kaikki liiton alaiset jäsenseurat ja yhteystiedot. Sinua lähin lienee Helsingin Asehistoriallinen Seura Ry.
Rakentaisinkohan mustaruutitykin:
http://www.pkymasehist.fi/tykkijuttu.html
Asehistorian Liitto Ry
http://www.asehistorianliitto.fi/
Suomen Asehistoriallinen Seura Ry:
http://www.suomenasehistoriallinenseura.fi/
