Tässä olisi lista sellaisista kuvakirjoista, joita lainataan paljon Vantaan kaupunginkirjastosta ja jotka käsittääksemme edustavat hyvin tämänikäisten lukukokemuksia.
Ensin kirjoja 1-2-vuotiaille:
Marin: Nalle- kirjat
Got: Antti- kirjat
Lindgren,Barbro: Oskari- kirjat
Wolde: Teemu-kirjat
Wolde: sanna-kirjat
Cousins: Maisa-kirjat
Inkpen: Possu Pallero
Duner: Elina-kirjat
Louhi: Aino-kirjat
Tomppa-kirjat
Hill: Puppe-kirjat
Sitten kirjoja 3-4-vuotiaille:
Knutsson: Pekka Töpöhäntä (kuvakirjat)
Bergström: Mikko Mallikas
Harjanne: Minttu-kirjat
Jansson: Muumi-kirjat (kuvakirjat)
Teutori: Miina ja Manu-kirjat
Havukainen: Veera-kirjat
Harainen: Emma-kirjat
Parvela: Anna ja Antti-kirjat
Reynolds: vesa ja Valle-kirjat
Kysymykseesi ei voi vastata tyhjentävästi Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, koska aihe on laaja ja monitahoinen. Löydät hyvin tietoa luostarilaitoksen synnystä lähikirjastosi tietosanakirjoista (esim. Otavan suuri ensyklopedia ja Spectrum).
Lähes kaikissa ns. korkeammissa uskonnoissa esiintyy luostarielämää. Kristillisen luostarilaitoksen syntymämaa on Egypti. Siellä syntyi ensimmäinen erakkoyhdyskunta, joka myöhemmin kehittyi varsinaiseksi luostariksi. Ensimmäinen historiankirjoituksen maininta erakoista on vuodelta 250. Ensimmäisen luostariyhdyskunnan perustajana pidetään Pyhää Pakomia eli Phomios Suurta (n. 290-346). (Tiedot ovat Otavan suuresta ensyklopedista.)
Jonkin verran tietoa luostarilaitoksen historiasta löydät...
Kirjat kertovat seuraavaa.
Nimi Sari on muunnos nimestä Saara (toisten mielestä tämä ei tosin aivan varmaa). Saara on heprealaista alkuperää ja tarkoittaa ”ruhtinatar”. Nimi on alkuperäisessä muodossaan yli 4000 vuotta vanha ja se tunnetaan kaikkialla maailmassa. Raamatun alussa on tunnettu tarina Israelin kansan esivanhemmista Abrahamista ja Saarasta.
Nimimuoto Sari oli Suomessa kauan hyvin harvinainen. Sari tuli muotiin 60-luvulla ja yleistyi nopeasti. 1950-luvulla kastettiin jo noin 1000 Saria, mutta 1960-luvulla peräti n.15 000. Kaudella 1965 – 1974 Sari oli Suomen suosituin naisten etunimi. 1980-luvulta lähtien Sari on käynyt harvinaisemmaksi.
Anna on muunnos heprealaisesta nimestä Hannah, joka tarkoittaa ”armo” tai ”armahdettu”....
Jonne-nimen alkuperää on kysytty aiemminkin tällä palstalla. Vastaus löytyy täältä http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=32b81252-c…
Jonne-nimeä on käytetty Pohjois-Suomessa myös Jounin puhuttelunimenä.
Lisätietoa löydät nimikirjoista, esimerkiksi Pertti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta ja Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet.
Yhdistyslain mukaan jokaisella yhdistyksen jäsenellä on tällaisessa tapauksessa oikeus vaatia kokouksen pitämistä. Vaatimus on esitettävä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle.
Yhdistyslain 5. luvussa sanotaan näin:
"Jollei kokousta ole kutsuttu koolle tai vaatimusta ole voitu esittää hallitukselle, aluehallintoviraston tulee kokouksen pitämistä vaatineen jäsenen hakemuksesta oikeuttaa hakija kutsumaan kokous koolle yhdistyksen kustannuksella tai velvoittaa hallitus siihen sakon uhalla."
Koko Yhdistyslaki löytyy Finlexistä, Valtion säädöstietopankista:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
Dan Brownin kirjojen tyylisiä ovat esimerkiksi Paul Sussmanin kirjat Temppelin salaisuus ja Kätketty keidas. Lisää samankaltaisia teoksia löytyy HelMet –tietokannasta, kun käytät hakusanoina Dan Brownin kirjojen asiasanoja. Muun muassa seuraavat kirjat saa hakutulokseksi käyttämällä hakusanoina jännityskirjallisuus ja seikkailukirjallisuus ja salaseurat:
Neitsytkivi / Michael Mortimer
Strindbergin tähti / Jan Wallentin
Kirottujen kirjojen kauppias / Marcello Simoni
Hakusanoilla jännityskirjallisuus ja salakirjoitus ja koodit saadaan hakutuloksena esimerkiksi kirjat :
Einstein-koodi / José Rodrigues dos Santos
Kymmenes sinfonia / Joseph Gelinek
Viimeinen temppeliherra / Raymond Khoury
Kangastusten kirja / Michael Gruber...
Laulu on nimeltään Afrikassa, kansansävelmä, sanat Juha Vainion. Se löytyy mm. nuottijulkaisusta Suuri lastenlaulukirja. Tarkista saatavuus www.helmet.fi .
Kirjassa Kotimaisia sotakirjailijoita on artikkeli Seppo Porvalista. Kirja on ilmestynyt vuonna 2001. Siihen mennessä hän on kirjoittanut 5 kirjaa.
Viimeiset vuodet ovat olleet tuottoisia Kustantaja Apali Oy:n internetsivujen mukaan vuonna 2007 häneltä ilmestyi 21.teos. (http://www.apali.fi) Lisäksi hän on ollut toimittamassa ainakin neljää teosta.
Listauksen teoksista saat Suomen Kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta : http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala.html ja sieltä Kirjastoala-kohdasta voi valita Fennican. Avautuvalla sivulla on selitetty Fennica-kokoelman sisältö ja sivun oikealta palstalta Linkit kohdan alla on Haku Fennicasta. Varsinaisesta hausta valitse hakukriteeriksi tekijä .
Fennican mukaan Porvalilta on...
Agatha Christien tuotannosta löytyy kaksi kirjaa, joissa tarinan minäkertoja on myös tarinan murhaaja: Roger Ackroydin murha ja Ikiyö. Näistä Ikiyö vastaa paremmin kysymyksessä jäljitettyä tarinaa. Siinä kertoja Michael Rogers hankkii itselleen unelmiensa talon menemällä naimisiin rikkaan perijättären Ellie Goodmanin kanssa ja järjestämällä sitten tämän kuoleman tapaturmalta vaikuttavassa ratsastusonnettomuudessa.
Tuollaista Tannerin levytykset sisältävien CD-levyjen sarjaa ei näytä löytyvän kirjastoista eikä periaatteessa kaiken Suomessa ilmestyneen musiikin sisältävästä Viola-tietokannastakaan. Ehkäpä kyseessä on jokin Ylen sisäiseen käyttöön tehty levy eikä varsinainen yleinen julkaisu.
Sen sijaan 15 Tannerin esittämää kappaletta löytyy digitoituina Raita-tietokannasta osoitteesta http://www.doria.fi/handle/10024/66373/browse?value=Tanner%2C+J.+Alfred…. Tannerin kappaleita on enemmänkin digitoituina Kansalliskirjastossa, joten niitä voi halutessaan kuunnella siellä. Osittain samoja kappaleita kuin Raita-tietokannassa löytyy myös Ylen Elävästä arkistosta osoitteesta http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=47&t=325&a=2528....
Kappale on nimeltään Musta timantti. Sen on säveltänyt ja sanoittanut Neumann. Sen esittää Aika-niminen yhtye, johon Yleisradion Fono-tietokannan (http://www.fono.fi) mukaan kuuluvat Markku Honkanen, Petri Peltola, Hannu Miettinen, Kyösti Isberg ja Ville Borgersen.
Kappale alkaa: "Katson synkkään veteen, jossa musta joutsen ui. Vierelläni vanha nainen siihen rakastui."
Kappale on julkaistu äänilevyllä vuonna 1986 (A-puoli, vinyylilevy, 45 rpm, Sonet Polar SOPOX 100). Äänilevyn B-puolella on Katuvalot-niminen kappale. Kappale löytyy myös YouTubesta.
Kotimaisten kielten keskuksen ohjeen mukaan kyseinen verbi tavutetaan hams-tra-ta.
Hamstrata tulee ruotsin sanasta hamstra, joka on johdettu hamster-sanasta. Ruotsin ja myös mm. saksan hamster-sana pohjautuu puolestaan ilmeisesti muinaiskirkkoslaavin sanaan chomestoru.
Sanomalehdessä käytettyä tavutusta ei voida siis perustella vierassanan yhdysosien mukaisella tavujaolla, kuten esimerkiksi sanoissa ab-strak-ti, de-skrip-tio.
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1410#ala3
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
http://www.etymonline.com/index.php?term=hamster
http://runeberg.org/svetym/0311.html
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavanlaisia suomenkielisiä teoksia joissa on tietoa nukkekodin ja sen kalusteiden rakentamisesta.
Tekijä Nimeke Luokka Sig.
------------------- --------------------------------- ---------- ----
Peltola, Tuula NUKKEKODIN NIKSIKIRJA 65.8 PEL
Zechlin, Ruth VEISTOTÖITÄ 65.1 ZEC
Boulton, Vivienne Nukkekotikirja 65.8 BOU
Nukkekodin ja sen kalusteiden valmistamisesta löytyy teoksia myös esimerkiksi englanniksi.
Lisäksi nukkekodin valmistamiseen ja sen sisustamiseen liittyviä lehtiartikkeleita on haettavissa kirjastossa Aleksi-tietokannasta....
Kyseessä voisi olla sokeritoukka, joka on sisätiloissa yleinen. Se syö myös kirjojen selkiin käytettyä liimaa. Se on melko harmiton vaikkakin kiusallinen hyönteinen. Nettisivulta
http://www.keuruu.fi/terve/sokerit.htm
löytyy tietoa sokeritoukasta ja sen torjunnasta.
Muita kirjoissa viihtyviä olioita ovat kirjatäi ja kirjaskorpioni, muta ne eivät muistuta toukkaa. Lisää tietoa näistä ja muista sisätiloissa esiintyvistä hyönteisistä löytyy mm.kirjasta: "Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta", kirjoittaneet Pehr Ekbom, Arvo Myllymäki ja Seppo Roivainen (1993).
Puuvillasta lähinnä tekstiiliteollisuudessa löytyy jonkin verran kirjallisuutta pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä (www.helmet.fi). Voit käyttää aihe-hakua ja antaa hakusanaksi luonnonkuidut. Näin löytyy esim. teos Boncamper, Irma: Tekstiilioppi: kuituraaka-aineet, 1999, ja Sundquist, Jorma: Tekstiiliraaka-aineet 1: Luonnonkuidut, 1988. Internetistä puuvillasta ja sen viljelystä löytyy tietoa seuraavista osoitteista http://www.finatex.fi/html/kuituopas.htm - kasvikuidut - puuvilla, http://www.cs.uta.fi/ipoppla/www/ipoppla00/koku/index.html - puuvilla. Nämä sivut löytyvät myös käyttämällä Google-hakukonetta, www.google.fi, hakusanalla puuvilla ja kohdistamalla haun suomenkielisille sivuille.
Erilaisista...
Oulun kaupunginkirjaston aluetietokanta Ostrobotniasta löytyy Jarno Mällisen kirjoittama artikkeli "Nuoriso taisteli - veteraanit kertovat" (Kalevan Peto-liite 4.8.2005, s. 6), jossa käydään läpi "kristalliyön" tapahtumia. Artikkelista on kokotekstiversio osoitteessa http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?img=http://kirjastolinkit.ouka.fi/kaleva/… .
Myös useissa Kalevan jutuissa elokuulta 1990 käsitellään kyseisen yön tapahtumia:
Poliisi joutui pakenemaan mellakan tieltä. Kaleva 12.8.1990, s. 3 ja 9.
Mellakan tutkinta kestää kuukausia. Kaleva 14.8.1990, s. 4.
Ilkivallan korvaus nielee miljoonia. Kaleva 14.8.1990, s. 4.
Oulun apulaiskaupunginjohtaja Pekka Moilanen: viikonlopun hulinointi ei saa toistua. Kaleva 14.8.1990, s. 4.
Vihan yön tarina....
Ilta-aurinko kappaleen nuotti löytyy ainakin seuraavasta nuottijulkaisusta:
Somerjoki, Rauli Badding
Tähdet, tähdet : Rauli Badding Somerjoen lauluja
Love Kustannus, 1992
ISBN: 951-9377-30-1
Tämännimistä runoa ei löytynyt ainakaan seuraavista Hilja Haahden kokoelmista:
- Valitut runot
- Muistoköynnös
- Kunnia Herran
- Kymmenen neitsyttä
- Tähti johtaa
- Juhlamuisto
- Ikiaartehet sekä muita sävelrunoelmia
- Vanhaa ja uutta
- Tuomenterttuja
- Ikiaartehet, Idän tietäjät, Kymmenen neitsyttä
- Valittuja runoja
- Oraita
Hänen runojaan on kuitenkin julkaistu myös mm. lastenkirjoissa.
Tuntisiko joku lukijoista tämän runon?
Arvostelu Aidi Vallikin Ei mikään kiltti tyttö- teoksesta löytyy mm.16.10.2002 ilmestyneestä Aamulehdestä.Kyseinen Kanerva Eskolan kirjoittama arvostelu "Pitää kirjoittaa huumeistakin - virolaiskirjailija Aidi Vallik yrittää kirjallaan vastata nuorten kysymyksiin" jossa kirjailija itse kommentoi teostaan on luettavissa myös julkaisusta Kirjallisuusarvosteluja - lasten ja nuortenkirjallisuus 10/02 .Julkaisussa Virke - äidinkielen opettajain liiton jäsenlehti 4/2002 löytyy artikkeli
Antamo: Otavan uusi Voltti-sarja tarjoaa luettavaa 13-16-vuotiaille
Siinä on ainakin mainittu myös Vallikin teos.
Kirjallisuusarvosteluja - lehti tulee lähes kaikkiin helsinkiläisiin kirjastoihin.Jollei lehti ole lainattavissa, siitä voi ottaa maksullisia...
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista lainatun voi uusia netin kautta. Tarvitset kirjastokortin ja nelinumeroisen tunnusluvun, jonka saat kirjastosta. Lainat uusitaan kirjastojen Helmet-tietokannan kautta, jonka internetosoite on http://www.helmet.fi/ Laitan tähän ohjeet, jotka löytyvät myös Helmetin sivuilta.
Lainojen uusiminen
Kirjaudu "Omat tietoni" -toimintoihin. Napsauta linkkiä "xx nidettä lainassa tällä hetkellä".
Voit uusia joko kaikki lainasi kerralla tai valitsemasi lainat.
Voit uusia tiettyä lainaa korkeintaan viisi kertaa.
Et voi uusia varattua aineistoa.
Jos sinulla on maksamattomia maksuja enemmän kuin 3 euroa, et voi uusia lainojasi.
