Hyvä suomenkielinen DASH-ruokavalion (Dietary Approaches to Stop Hypertension) esittely löytyy esimerkiksi Juhana Harjun kirjasta Ravintoa sydämelle : ehkäise sydäntautiriskiäsi terveellisellä ravinnolla (WSOY, 2007).
Internetistä löytyy myös verrattain runsaasti tietoa aiheesta. Varsin napakka DASH-tietopaketti löytyy esimerkiksi Maito ja terveys -sivustolta:
http://www.maitojaterveys.fi/www/fi/maitotietoa/tutkimukset/dash/index…
Muita linkkejä:
http://www.ravitsemusterapeutti.net/96
http://www.ravitsemusterapeutti.net/wiki/uutiset.html?86
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00…
Teoksissa Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004) sekä Nykysuomen sanakirja 3 (1989) kerrotaan sanan vilja merkityksestä.
Niiden mukaan sanan vilja vastineen sanotaan löytyvän kaikista itämerensuomalaisista kielistä sekä saamesta. Saamen kielessä se tarkoittaa runsautta ja yltäkylläisyyttä. Myös suomen kielessä vilja voi viljellyn viljan lisäksi tarkoittaa runsautta, paljoutta, riistaa tms. hyvää. Sanaa pidetään indoeurooppalaisena lainana, jonka alkumuoto wíl(i)jo edustaa venäjän sanaa obílie ts. runsaus, rikkaus.
Ensisijaisesti sanaa vilja käytetään viljakasveista ja niiden tuotteista, mutta myös ravinnoksi viljellyistä viljelykasveista ja niiden tuotteista kuten perunasta.
Laajemmassa merkityksessä sanaa käytetään...
Tätä asiaa on kysytty meiltä ennenkin. Liitän tähän aiemman vastauksen:
"Merja Jalon Nummelan Ponitalli-sarja on niin laaja (sarjassa on ilmestynyt yli 60 kirjaa), etteme valitettavasti pystyneet selvittämään kaikkia sarjan osia joissa Kristian Starck esiintyy.
Kävimme läpi joukon sarjan kirjoja ja pikaisesti selaamalla vaikuttaa siltä että seuraavissa osissa EI esiinny Kristiania:
Yllätysori (1977)
Vaarallinen ratsastus (1977)
Punainen hevosenkenkä (1979)
Seikkailu ponisaarella (1983)
Naamiaisratsastus (1988)
Ratsutilan kasvatti (1997)
Myrsky (1999)
Paluu ponisaarelle (2000)
Ratsastaja pimeässä (2001)
Voittolaukka (2001)
Miljoonaratsu (2003)
Keskiyön kummitus (2003)
Tsaarin satula (2006)
Finnholmin kirous (2006)
Haamujen talo (2007)...
Kappaleen alkuperäinen versio on italialainen Le stagioni dell'amore (säv. Remo Speroni-Alessandro Lovotti, sanat Giovanni Sanjust), se löytyy Youtubesta, kun haet nimellä ja esittäjän nimellä Milva. Alkuperäisissä sanoissa luetellaan vuoden kuukaudet ja kuvaillaan niitä kai rakkausmielessä, kertosäkeessä toistetaan "Nämä ovat rakkauden vuodenajat" -teemaa. Eli suomalaiset Junnu Vainion sanat ovat aivan omaa taidettaan eivätkä juurikaan viittaa alkuperäisiin.
Runo on julkaistu aikoinaan Säästäjä lehdessä vuonna 1927. Se löytyy esim. kokoelmassa Tämän runon haluaisin kuulla osassa 3.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1111220__St%C3%A4m%C3%A4n%…
Muistelunne osui oikeaan. Kunnan nimi perustuu järvennimeen, joka perustuu saamen talvikylään perustuvaan sanaan siida.
Kustaa Vilkunan mukaan paikalla on sijainnut vanha saamelainen talvikylä mahdollisesti järven pohjoispäässä Siilinlahden rannoilla. Tiedot perustuvat ensi jouluksi ilmestyvän Suomalaisen paikannimikirjan käsikirjoitukseen.
Ilmeisesti kirjan kääntäjästä ei ole tietoa. Pasilan kirjavarastosta löytyy kyllä kyseinen kirja (ei lainattavissa), mutta siinä ei mainita kääntäjää. Myöskään Fennicassa (Kansalliskirjaston tietokanta) https://finna.fi, ei ole mainintaa kääntäjästä.
Jos sisaruksilla on sama äiti mutta molemmilla on eri isä ja isät ovat veljiä keskenään, sisarukset ovat tosiaan sisarpuolia. Näin ollen heillä olisi 25 % yhteisiä geenejä äidin puolelta. Isien puolelta lapset puolestaan ovat serkkuja keskenään, joten yhteisiä geenejä on noin 12.5 %. Näin ollen yhteisiä geenejä lapsilla keskenään voi olla 37,5 %. Kysessä on kuitenkin aika karkea arvio ja todennäköisyyksiä käyttäen tehty laskutoimitus. Lopullisent tiedon asiasta antaisi parhaiten varmasti geenitesti.
Kiinnostava kirja geeneistä ja mistä olemme tulleet on esimerkiksi Adam Rutherford: Lyhyt historia meistä kaikista - ihmiskunnan tarina geenien kertomana.
Runo on nimeltään Puolukkamailla ja sen on kirjoittanut Immi Hellén. Runo alkaa näin: "Metsikkö puoloja punanaan, kutsuvat poimijoita." Runo löytyy esim. kirjasta Hellén, Immi: Runoja (Valistus, 1951, s. 93-94). Kirja näyttää olevan Merikarvian kirjastossa varastossa.
Runo on myös sävelletty, mutta esim. nuotissa Musiikkia oppimaan (Fazerin musiikkikauppa, 1957) on vain kolme ensimmäistä säkeistöä, kun Hellénin kirjassa on kahdeksan säkeistöä. Runon on säveltänyt Maiju Sirkiä.
Täällä http://michaelyingling.com/random/calvin_and_hobbes/ on Calvin &
Hobbes -haku, jolla löytää yhden cavemanin muttei yhtään geologistia.
Stripille on annettu päiväys 17.9.1990
http://www.gocomics.com/calvinandhobbes/1990/09/17 ja se on ilmestynyt
albumissa Attack of the deranged mutant killer monster snow goons v. 1992.
Tarkistin sen, caveman on sivulla 37.
Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa jämsänkoskelaisista sotarintamilla:
- Sotamuistot elävät Jämsän seudulla : sankarivainajien matrikkeli, 1997. (Kirjaan liittyy myös samanniminen CD-ROM.)
- Koskenpään sotaveteraanit ry : toimintakertomukset vuosilta 1966-95, 1996.
- Rislakki, Jukka: Kauhun aika : neljä väkivallan kuukautta keskisuomalaisessa jokilaaksossa, 1995.
- Juva, Einar W.: Rudolf Walden 1878-1946, 1957.
- Isomäki, Kaarlo: Henkipattona : kärsittyä elämää vapaussotamme päiviltä, 1920. (Tämä myös äänikirjana.)
- Työväenopiston Tuure Lehén -luentosarja (äänikirja), 1985.
- Vuoden 1918 tapahtumista Jämsässä (äänikirja), 1998.
Internetistä löytyy Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto (http://tietokannat.mil.fi/ ) josta voi...
Iida on muinaissaksalainen nimi ja se on johdettu työtä, ahkeruutta ja toimintaa merkinneestä kantasanasta id-. Iida on Idan suomalainen muoto. Ortodoksisen kalenterin vastine Iidalle on Erotida, rakastava.
Valpuri on suomalainen muoto Valborgista ja almanakassamme se on yhdessä Valpurin toisen muuntuman Vapun kanssa. Alkuaan Valpurin germaaninimi on ollut Waltburg, taistelukentällä suojaava ja auttava.
Lilja on kukan nimi, kuten saksalais-englantilainen Lily ja Lillian (pieni kukkanen), jotka alkuaan ovat Elisabetin hellittelymuotoja.
Ilona on Helenan unkarilainen muunnos. Suomessa nimeen yhdistyy kiinteästi ilo-sana.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Lempiäinen: Nimipäiväsanat
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?
Kristian (kreik. christianos, lat. christianus) tarkoittaa kristittyä, Kristuksen omaa, Kristukselle kuuluvaa. Henrik nimi on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich (haim=koti + rich=mahtava) ja Heinrich (hagan=hovi + rich=mahtava). Saga, Saaga merkitsee satua, josta meillä suomen Satu. Elena on Italiasta ja Espanjasta saatu muunnos Helenasta, joka ilmeisesti juontaa juurensa kreikan sanasta helios, aurinko, jolloin Helenan merkitykseksi saadaan aurinkoinen, loistava. Tarkemmat tiedot löytyvät teoksesta: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Runo voisi olla Kari Aronpuron Partiolaulu kokoelmasta Moskovan ikävä (1973). Runo on julkaistu myös kokoelmassa Selvää jälkeä: runoja 1964-1987. Kuvaus sopii runoon muuten hyvin, paitsi että siinä nuotio sytytetään kahdella tikulla. Runo alkaa näin: Kerran partiolainen, aina partiolainen ja muistamasi kohta "sytytin nuotion kahdella tikulla, viestitin vilkulla lipulla". Runon tunnistanut kirjastolainen muisti myös, että runossa nuotio olisi sytytetty yhdellä tikulla, kunnes tarkisti asian kirjasta.
Trampoliinileikkejä löytyy aika niukasti netistä, ainakin suomen kielellä. Löytyy yksi suomi24-keskustelu, jossa eri trampoliinileikeistä keskustellaan, https://keskustelu.suomi24.fi/t/5640444/uusi-ulko-peli-trampoliinin-omistajille! Tietysti kyse on epävirallisesta keskustelusta, eli täytyy itse päättää näiden leikkien turvallisuudesta.
Enemmän leikki-ideoita löytyy englanniksi. Voit etsiä Googlen kautta ”trampoline games.” Tämä olisi yksi esimerkki: https://icebreakerideas.com/trampoline-games/.
Myös YouTubesta löytyy trampoliinileikkejä, esimerkiksi täältä https://www.youtube.com/watch?v=vYZd7L1Ohzc.
Mutta kuten jo mainitsin kannattaa miettiä myös sitä, kuinka turvallisia nämä leikit ovat.
Lähteet:
https://icebreakerideas....
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "henkitoreissaan" tarkoittaa "kuolemaisillaan, kuoleman kielissä, henkihieverissä".
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/henkitoreissa
Mutta mistä sanonta "olla henkitoreissaan" juontuu? Suomen murteiden sanakirjasta löytyy Alatornion murteesta sana henkitori, joka tarkoittaa hengitysteitä, keuhkoputkia ("henkitorvea"?).
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=henkitori&sms_id=SMS_8ee0b3e9443e837721054acc6f0573ec
Teoksessa Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys, 1968, (s. 156) *tore : henkitoreissaan viittaisi verbiin torata, alk. 'taistella' ("olotilan nimi" luvussa Yksinkertaisia verbikantaisia nomininjohtimia). Kotimaisten kielten keskus...
Sonja on alunperin venäläinen hellittelymuoto nimestä Sofia (kreik. viisaus). Nimi on yleisesti käytössä mm. Pohjoismaissa, Saksassa sekä englanninkielisissä maissa. Suomen almanakassa Sonja on ollut Sofian rinnalla v:sta 1964.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY
Huovinen on yksi niistä suomalaisista sukunimistä, jotka ovat kehittyneet ruotsinkielisestä "ratsumiestä, huovia" merkitsevästä sanasta hov, hovman. Talonnimestä sukunimeksi vakiintuneet Huovila ja Huovilainen sekä Huovinen olivat yleisiä nimiä Karjalan kannaksella. Karjalasta Huovinen levisi Savoon 1500-luvulla ja yleistyi siellä niin, että se 1970-luvulla ylsi Matti Kuusen luokituksessa "varsinaisiin savolaissukuihin". 1600-luvulla Huovisia löytyi jo Pohjois-Pohjanmaaltakin.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet. Otava, 2000
Viljo Nissilä, Suomen Karjalan nimistö. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975
Tämä monisäkeistöinen, masurkkapoljentoinen lemmenlaulu tunnetaan myös nimillä Laulu sinulle ja Rakkauden korkea veisu. Sävel on peräisin Johan Alfred Tannerin vuonna 1926 julkaisemasta kupletista Mamman lellipoika (sen kahdeksan viimeistä tahtia).
Mamman lellipoika löytyy Tannerin Kuolemattomat kupletista joka löytyy nuottina Porvoon kaupunginkirjastosta ja sitä saa lainata.
Esityksia Mamman lellipojasta: https://www.youtube.com/results?search_query=mamman+lellipoika
Laulusta on monta eri versiot.
Laulu löytyy esim. kirjasta Suomen lasten runotar(s.246) (mainittu lähde Ylioppilaan laulukirja)
Asuu nälkäkurki Afrikassa.
asuu hammassärky kolossaan,
asuu hevosvainaa makkarassa,
mut sydämessäin asut Sinä vain.
Seisoo päivämäärä allakassa....
Sakari on suomalainen lyhennelmä nimestä Sakarias, joka on esiintynyt almanakassamme myös kirjoitusasuissa Zacharias ja Zakarias. Nimellä on raamatullinen alkuperä, Johannes Kastajan isä oli nimeltään Sakarias ja nimi merkitsee suomeksi osapuilleen: "Jahve lahjoittaa, Jahve muistaa".
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (Wsoy, 1999)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
