Kappaleen nimi on: Niin minä, neitonen, sinulle laulan.
Laulun sanat ja nuotti löytyvät useista laulukirjoista, esim. seuraavasta:
Kauneimmat rakkauslaulut: sata laulua rakkaudesta, joka on Porvoon kaupunginkirjaston musiikkiosastolla paikalla. Muut kirjat, joihin kappale sisältyy ovat tällä hetkellä lainassa.
Kannattaa etsiä käsiin lähimmästä kirjastosta esim. seuraava kirja ja etsiä siitä sukunimen esiintymisestä tarkempaa tietoa:
Mikkonen, Pirjo
Sukunimet
Otava 2000
Sukunimien Tarvainen ja Tarvonen kohdalla ym. kirjoittaja kertoo mm. seuraavaa:
Sukunimet Tarvonen ja Tarvainen voivat pohjautua sanoihin Tarvas ja Tarvo, jotka liittyvät puolestaan hirvieläinten pyynti- ja oleskelupaikkoihin. (lähteenä Vilkuna, Kustaa:Muinaisrunojemme Tarvas,Kalevalaseuran vsk 19.)
Tarvas-sana on paikoin myös tarkoittanut isokokoista, tanakkaa ja leveäharteista miestä.
Väestörekisterin nimipalvelusta voi etsiä väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. Voit myös tutkia tilastoja yleisimmistä nimistä eri ajanjaksoilta....
Kysymys "mitä on tiede?" on yksi tieteenfilosofian peruskysymyksistä, ja siihen voidaan antaa monenlaisia vastauksia.
Leila Haaparannan ja Ilkka Niiniluodon teoksessa "Johdatus tieteelliseen ajatteluun" (1993) tiede ymmärretään järjestelmällisenä ja järkiperäisenä toimintana, jossa tavoitellaan ja hankitaan uutta tietoa. Tieteellisen metodin kriteereinä on perinteisesti pidetty muun muassa objektiivisuutta, julkisuutta (tieteellinen tieto on vapaasti saatavilla ja tiedeyhteisön jäsenten kyseenalaistettavissa) ja itsestäänkorjautuvuutta (tiedeyhteisö rakentaa tietoa yhdessä ja virheelliset tiedot korvataan pätevimmillä). Toisaalta nämäkin kriteerit voidaan voidaan kyseenalaistaa... Esimerkiksi feministisessä tieteenfilosofissa puhutaan...
Kyseessä on varmaankin DVD-opetusohjelma ”Avaruuskansiot” (YLE Tallennemyynti, 2006). York Films of England näyttäisi julkaisseen sen alun perin 2004. Jostakin syystä alkuperäistä englanninkielistä nimeä ei ole laitettu mukaan luettelointitietoihin, joten siksi hakusi ei tuottanut tulosta. Ohjelman englanninkieliset sivut löytyvät osoitteesta http://www.yorkfilms.com/spacefiles.html.
Ohjelman saatavuuden HelMet-kirjastoissa voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Kustannusyhtiöt valitsevat, mitkä kirjat käännetään suomeksi ja mistä otetaan uusia painoksia. Tolkienin kustantaja on WSOY ja lähetin kysymyksesi edelleen heille. Sieltä tuli seuraavanlainen vastaus:
WSOY julkaisee ensi syksynä Tolkienin Kirjeitä Joulupukilta, joka on kokoelma Tolkienin omille lapsilleen Joulupukin ominaisuudessa kirjoittamia
ja kuvittamia kirjeitä.
Toivottavasti tästä syksyllä ilmestyvästä kirjasta on Sinulle iloa!
Nuotteja Star wars –elokuvan musiikkiin löytyy runsaastikin. Tässä muutamia poimintoja niistä:
1) Williams, John (1932-) (säv.): Star Wars Episode I: The Phantom Menace
(Warner Bros., 1999)
2) Williams, John (1932-) (säv.): Star wars: episode II: Attack of the clones : Piano solo : Selections from the original motion picture soundtrack
(Warner Bros., 2002)
3) Williams, John (1932-) (säv.): The Star wars trilogy: This edition contains the new compositions Victory celebration by John Williams and Jedi rocks by Jerry Hey from the Return of the Jedi
(IMP, 1997)
4) Williams, John (1932-) (säv.): Star wars suite / Adapted and arranged for piano by Tony Esposito ( Warner Bros., 1997)
Saatavuuden voit tarkistaa vaikkapa monihaun kautta, http...
Uuden zoon osassa 9 sivulla 31 sanotaan lukkien lahkolla olevan ainoastaan kaksi pistesilmää eturuumiin keskellä. Sivulla 32 kerrotaan hämähäkkien lahkolla olevan tavallisesti kahdeksan, joskus kuusi ja muutamissa tapauksissa kaksi pistesilmää. Ne saattavat myös puuttua kokonaan. Pistesilmät sijaitsevat eturuumiin etuosan selkäpuolella.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukuniemt -kirjasta(2000)löytyy useampikin selitys nimelle. Keisu on mm. Iittiläinen talon- ja sukunimi, joka perustuu viljelysnimeen (keiso = "sarjakukkainen putkikasvi"). Saulo Kepsun kokoamassa teoksessa Pohjois-Kymenlaakson kylännimistä (198I) Kejsu on merkitty vuosilta 1860-66. Keisu-nimien alue löytyy myös pohjoisesta. Ylitorniolla on satoja vuosia vanhaksi sanottu Keisun talo, jonka mukaan asukkaat ovat ottaneet myös sukunimen. Pellosta löytyy niemi, jonka nimi on selitetty sanasta keisu, "mutkalle kasvanut mänty".
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Mähönen” on luultavasti peräisin karjalaisesta etunimestä ”Mehvo(i)”, jonka taustalla ovat venäläinen nimi ”Mefodij” ja kreikkalainen nimi ”Methodius”. Toinen vaihtoehto on ”Makarios”, josta lienee syntynyt myös sukunimi ”Mähkönen”.
”Makarios” ja sen kantamuoto ovat merkinneet osoitteesta http://www.behindthename.com/name/macario löytyvän Behind the Name -sivuston mukaan ’siunattua, iloista’ (’blessed, happy’). Nimen ”Methodius” merkitykset taas ovat olleet osoitteesta http://www.behindthename.com/name/methodius löytyvän selityksen mukaan ’pursuit’ ja ’method’ eli ilmeisesti suomeksi jotakin sellaista kuin ’tavoittelu, toiminta, menetelmä,...
Niia on Suomessa suhteellisen harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on ollut vuosivälillä 2010–2019 yhteensä 65 Niia-nimistä henkilöä. Tarkemmat nimitilastot löytyvät Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta. Niia löytyy myös Etunimet.net-verkkosivuston Harvinaisten poikien ja tyttöjen nimet -listalta.
Niia-nimen alkuperää on vaikea selvittää varmasti. Etunimet.fi-verkkosivuston mukaan Niia tai Nia on Suomessa ollut yleensä lyhentymä nimistä Nehemia, Ananias, Sefanja tai Eugenia (ks. Etunimet.net). Se saattaa mahdollisesti olla myös muunnos nimestä Niina tai Miia. Niia-nimelle ei ole omaa nimipäivää suomalaisessa nimipäiväkalenterissa. Sopivia nimipäiviä saattaisivat olla esimerkiksi 30. huhtikuuta, jolloin on Miian...
Tämän nimisiä cd-levyjen kokoelmia julkaisi Valitut Palat vuosina 2003-2005. Kokoelmia on kaikkiaan 11, jokaisesta 1950-luvun vuodesta erikseen sekä lisäksi yhteiskokoelma vuosilta 1950-1959. Kappaleita nämä 11 kokoelmaa sisältävät kaikkiaan 660. Voit tutustua cd-levyjen bibliografisiin tietoihin ja sisältöön esimerkiksi Suomen Kansallisdiskografia Violan sivustolla https://finna.fi aloittamalla kohdasta Haku. Hakusanana voit käyttää kyseistä nimeä Muistojen 50-luku, joka on kaikkien 11 levyn päänimeke. Voit kysellä kokoelmia antikvariaateista, joita löytyy esim. sivustolta http://www.saunalahti.fi/~oystila/raimo/musa/divarit.html tai levykaupoista http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/audio/levykaupat.html.
Suomenkielistä Nissan Patrolin korjausopasta ei valitettavasti ole julkaistu.
Kirjastojen yhteisellä Frank-monihaulla (http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/) löytyy seuraava englanninkielinen teos:
Imhoff, Tim: Nissan Patrol & Ford Maverick
Sparkford : Haynes, 1997
Ulkoasu [294] s. : kuv. ; 27 cm
Sarja Haynes repair manual ; 72760
Huomautus 1988-1997. - Models covered: All Nissan Patrol and Ford Maverick models 1988 through 1997.
ISBN 1-56392-383-1 (nid.)
Lisäksi löytyy yksi ranskankielinen kirja:
Nissan Patrol et Patrol GR : moteurs Diesel 6 cylindres 2.8 jusqu'à avril 1998
Boulogne : E.T.A.I., 2000
Ulkoasu xxii, 101, 7 s. : kuv. ; 28 cm
Sarja Revue technique automobile
ISBN 2-7268-5413-3 (nid.)
Halutessanne voitte saada nämä...
Voit uusia lainaamasi kirjan kolme kertaa. Laina-aika on pääsääntöisesti neljä viikkoa (ellei aineiston kohdalla toisin mainita). Lainan uusimispäivänä saat siis aina neljä viikkoa lisäaikaa kirjallesi. Lainan uusiminen kuitenkin edellyttää sitä, että kirjasta ei ole varauksia. Jos kirjasta on varaus, ei uusiminen tällöin onnistu.
Helmet-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät täältä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kayttosaannot/
Voisikohan kyseessä olla huumorijenkka nimeltään Buumanni Afrikassa (tai Puumanni Afrikassa)? Kappaleen on levyttänyt Viljo Mannila Kalevi Nyqvistin orkesterin säestämänä vuonna 1972, ja se löytyy myös Pauli Koskipuiston esittämänä vuonna 2000 ranskalaisessa Musique du monde -sarjassa julkaistulta kokoelmalta Finlande: musiques d'Ostrobotnie : Kaustinen et alentours.
Kappaleen ensimmäinen säkeistö on katseltavissa nuottina ja kuunneltavissa Hummeripoikien esittämänä verkossa osoitteessa: http://lehti.tek.fi/node/1397
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) kertoo, että sanan ”lava” merkitys on ollut vanhastaan ’saunan tai riihen lauteet, makuusija, kärryn tai reen lava, pyyntilava, uunin puusalvos’. Vastaavia merkityksiä on myös suomen sukukielissä. Alkuperäksi on epäilty balttilaista lainaa, josta on peräisin esimerkiksi liettuan kielen sana ”lóva” (’makuusija’) tai slaavilaista lainaa, josta on tullut esimerkiksi venäjän ”láva” (’tuvan seinänvieruspenkki, lautta, silta, pyyntilava’). Molemmat alkuperät ovat kuitenkin epävarmoja.
En pitäisi itse mahdottomana, että sanalla voisi olla jokin yhteys sanaan ”lavea” (’laaja, avara, leveä’), joka juontuu sanasta ”laaja”, joka puolestaan...
Jo 1200-luvulta lähtien on tiedostettu että ihmisen näköä voidaan parantaa linssien avulla ja sekä Venetsiassa ja Kiinassa kehiteltiin silmälaseja näihin aikoihin. Varhaisissa laseissa oli vikana niiden epätarkkuus. Englantilainen fyysikko Sir John Herschel ehdotti piilolinssien käyttöä jo v. 1827, mutta ensimmäiset piilolasit valmistettiin vasta 1887. Piilolasien valmistusta selvitetään teoksessa "Tiedä ja hämmästy" (lk. 60.4). Keksintöjen kirjat ja eri tietosanakirjat valaisevat silmälasien kehitystä. Esim. Otavan suuri ensyklopedia antaa lyhyen katsauksen silmälasien historiaan kautta aikojen sekä piilolasien kehitykseen 1900-luvulla. Tässä artikkelissa on myös havainnollinen kuva silmälasien ulkonäöllisistä trendeistä 1800-luvulta 1980...
Aukusti on suomalainen muoto latinan Augustus–nimen lyhentymästä August. Augustus oli senaatin Rooman ensimmäiselle keisarille antama arvonimi ´kunnianarvoisa´. Aukusti otettiin suomalaiseen almanakkaan vuonna 1890.
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) ei tunne nimeä ”Saina”, mutta nimi saattaisi hyvinkin olla nimen ”Saima” mukaelma samaan tapaan kuin ”Saini” ja ”Saimi”. Se tavallaan täydentäisi näiden nimien muodostaman nelikon.
Nimi ”Saima” on ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan saanut alkunsa Snellmanin toimittamasta suomalaisuushenkisestä Saima-lehdestä, jonka nimi viittaa vesistö Saimaaseen. Ensimmäinen lapsi kastettiin Saimaksi vuonna 1852, ja Kansanvalistusseuran kalenteriin se pääsi 1882. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että 1800-luvulla ehdittiin kastaa myös kaksi Saini-nimistä tyttöä, ehkäpä Saima-nimen imussa. Sainin suurin suosio ajoittui aikavälille...
Pierun etenemisnopeus vaihtelee jonkin verran tietolähteestä riippuen. NBC:n artikkelin mukaan pieru etenee 10 jalkaa (n. 3,05 metriä) sekunnissa. Education Database Online -sivuston jutussa puolestaan kerrotaan, että pieru voi kulkea jopa 7 mailia (n. 11,3 kilometriä) tunnissa. Lisäksi ranskankielisen Dinosoria.com -sivuston mukaan vuonna 1975 Yhdysvalloissa 125 vapaaehtoisella tehty tutkimus osoittaa, että pieru kulkee keskimäärin 0,1 - 1,1 metriä sekunnissa eli 0,36 - 3,96 kilometriä tunnissa. Koeolosuhteista ei näillä sivustoilla kerrota.
Lähteet:
http://www.nbcnews.com/health/passing-time-passing-gas-plus-fun-fart-fa…
http://www.onlineeducation.net/farts
http://www.dinosoria.com/pet.html
Muistelemasi laulun nimi on kaikessa ytimekkyydessään Ol´ kerran vanha, häijy, ruma peikko aikoinaan ja sen on säveltänyt ruotsalainen Felix Körling. Körling kirjoitti myös alkuperäiset sanat ja suomennoksesta vastasi Immi Hellen.
Yleisradion fono.fi -palvelusta löytyy useita levytystietoja, esimerkiksi tämä: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=33deb6c2-2ef6-4097-b17f-0cab9477695c
Lisäys: Laulusta näkee käytettävän myös ruotsinkielisen epävirallisen nimen suomennosta: Det var en gang -> Oli kerran. Virallista nimeä ei liene olemassa.
