Artikkelitietokanta Aleksin mukaan äitiysvaatteiden ompeluohjeita ja kaavoja löytyy ainakin seuraavista lehdistä:
- Suuri käsityölehti 4/2003, ss. 4-6, 54
- Suuri käsityölehti 10/2003, ss. 8-9, 56
- Muotimuksu 1/2003, s. 9
- Muotimuksu 2/2003, s. 17
Aleksiin on indeksoitu käsityölehtiä vasta vuodesta 2003 lähtien, joten sitä vanhempien lehtien sisältöjä siitä ei valitettavasti löydy. Kannattaa selata lehtiä paikan päällä kirjastossa. Pääkirjaston lisäksi käsityölehtiä tulee moniin lähikirjastoihin. Käsikirjaston (=lehtilukusalin) kappaleita lukuunottamatta ne ovat lainattavia.
Suomen Ritarihuone -sivuston mukaan "Suomen Ritarihuone on vuodesta 1858 lähtien julkaissut Suomen Ritaristoa ja Aatelia käsittelevän kalenterin Suomen Ritariston ja Aateliston kalenteri, jota yleisesti kutsutaan Aateliskalenteriksi". Pääosin julkaisu on matrikkeli, joka ilmestyy joka kolmas vuosi. Kalenterin alkuperäinen nimi on "Finlands ridderskaps och adels kalender". Aiemmin julkaisu oli ruotsinkielinen, mutta nykyisin se on kaksikielinen.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aateliskalenteri
http://www.riddarhuset.fi/fin/suomenaatelisto/aateliskalenteri/
Muutamia teoksia, joista löytyy jotain:
- Harri Metsälä: Pihka, Rakennusalan kustantajat, 2001. Teoksessa on artikkeli: Tarpeellinen pihka sisältäen mm. pihkasalvan reseptin.
- Villit nautinnot, Yleisradio, 1992. Tietoa mm. piharatamon käytöstä haavojen parantamisessa.
- Toivo Rautavaara: Miten luonto parantaa, WSOY, 1980. Artikkelit Haavat (mm. pihkan ja tervan käytöstä) sekä Ihottumat.
- Kansanomainen lääkintätietous, SKS, (perustuu Kansanrunousarkiston kansanlääkintäkortistoon sisältäen muistiinpanoja kansanparannuskeinoista, lääkkeistä, kansanomaisesta tautiopista...).
- Janne Tuovinen: Tietäjistä kuppareihin, WSOY, 1984. (s.108-109 Haavoihin).
- Vanhassa vara parempi, Valitut Palat, 2000, (s. 225 Ihonhoitoa ja ensiapua).
-...
Zacharias Topeliuksen muistomerkki Esplanadinpuistossa on Gunnar Finnen veistämä Satu ja Totuus. Gunnar Finne voitti ehdotuksellaan Svenska Litteratursällskapetin järjestämän Topeliuksen muistomerkkikilpailun, ja patsas paljastettiin
syksyllä 1932. Aiemmin kaikki kansallisille suurmiehille pystytetyt muistomerkit olivat olleet ns. näköispatsaita; aikanaan kansalaisliike vastusti Finnen voittaneen ehdotuksen toteuttamista ja puuhasi omaa Topelius-patsasta. Jo keväällä 1932 paljastettiinkin Koulupuistossa, Yrjönkadun ja Korkeavuorenkadun kulmauksessa Ville Vallgrenin näköis-Topelius, Topelius ja lapset.
Satu ja Totuus-muistomerkkiä pidetään yhtenä maamme kolmikymmenluvun veistotaiteen parhaimmista. Gunnar Finnen klassisesti tehdyssä...
Kantaaottava runous ei ilmeisesti ole viime vuosina (vuosikymmeninä)
ollut runoilijoiden suosiossa. Rauhan etsintä on ollut sisäisen rauhan
etsintää. Rauhan kirjallisuuden edistämisseura on vuonna 1979 julkaissut
antologian rauhanrunoista nimeltä "Lävistetty sydän". Uudempaa koostetta
ei löydy, eikä sellaista Suomen Rauhanliiton mukaan olekaan.
Olit itse tutustunut jo Turtiaiseen, Tiaiseen, Tiihoseen ja Hotakaiseen etkä ollut löytänyt sopivaa. Perinteistä julistavaa rauhanrunoutta löytyy oikeastaan vain laulunsanoituksessa, esimerkkeinä Pelle Miljoona, Dave Lindholm (70-lukua!) tai uusimpana Ultra Bra (esim. Ken Saro-Wiwa on kuollut).
Mitä tulisi siis tehdä? Joko kääntyä 60-70- lukujen julistajien puoleen (ks. antologia) tai sitten lukea...
Vanhojen rahojen hinnat riippuvat mm. niiden kunnosta ja esiintymismääristä. Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen voi saada viitteelistä tietoa kunkin vuoden hinnoista. Porvoon kaupunginkirjastossa tällä hetkellä paikalla olevan painoksen (2002) mukaan hinta vaihteli 0,50 eurosta 60 euroon. Suurin osa kolikoista oli 0,50 euron arvoisia.
Voit myös tutustua www.numismaatikko.fi sivustoon.
http://www.holmasto.com/index.php?page=61&auctgrp=6476
Jälkimmäisessa nettiosoitteessa on vanhojen suomalaisten kolikoden kuvia ja huutokauppahintoja.
Kyseessä on Oskar Merikannon säveltämä laulu Kun päivä paistaa. Sanoituksen on laatinut Hilja Haahti. Sanat alkavat seuraavasti : Päivyt, paistaos hellien Pohjan kylmälle hangellen! Kukat vielä on uinumassa, aalto jäisessä vankilassa...
Laulu löytyy esimerkiksi Suuresta toivelaulukirjasta numero 14.
Spinneri magazinen nettisivuilta löytyy tällainen tieto:
1.1.1971 tai sen jälkeen käyttöönotetun henkilöauton etuistuimilla tulee olla turvavyöt. 1.1.1981 tai sen jälkeen käyttöönotetun henkilöauton takaistuimillakin tulee olla turvavyöt, pois lukien sivulle ja/tai taaksepäin suunnatut istuimet, kuten myös tilapäisistuimet. Huomioitavaa on kuitenkin se, että jos autoon on jossain vaiheessa turvavyöt asennettu, ei niitä saa enää poistaa.
Henkilöauton kaikilla reunapaikoilla tulee olla kolmipistevyöt, edessä vieläpä “rullavyöt”; tämä koskee siis vain 1.1.1981 tai sen jälkeen käyttöönotettuja henkilöautoja. 1.1.1971 - 31.12.1980 käyttöönotetuissa henkilöautoissa riittävät ns. lantiovyöt myös etuistuimilla.
1.5.2006 alkaen Tieliikennelain 6....
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava 2000) kertoo nimestä näin: Murteissamme tunnetaan suokko merkitsemässä paitsi "hieskoivua" paikoin myös "suolla kasvavaa (puuta)". Sukunimeksi Suokko on voinut irrota sanan sisältävästä asuinpaikan nimestä. Suokolla on voitu tarkoittaa myös suon lähellä sijaitsevaa taloa tai sellaisen asukasta. Suokko tunnetaan kylän ja sukunimenä mm. Lapualla ja Lehtimäellä (nyk. Suokonmäki). Sukunimeä tapaa myös muualla Etelä-Pohjanmaalla, mm. Vähäkyrössä sekä paikoin Etelä-Suomessa. Lappajärven kirkonkirjoihin on merkitty Johan Suoko 1737 ja Lehtimäen Juha Suokko 1882.
Sukunimet teoksen julkaisun aikoihin (2000) suomessa oli 252 Suokko-nimistä henkilöä.
Irlannissa on todellakin paljon punatukkaisia ihmisiä ja myös jonkin verran hörökorvaisia. Kyseiset ominaisuudet johtuvat tietenkin geeneistä. Irlannissa väestön perimä on säilynyt suhteellisen homogeenisena, koska saarelle ei ole juurikaan ollut muuttoliikettä muualta – irlantilaiset itse sen sijaan ovat muuttaneet sankoin joukoin Yhdysvaltoihin. Punatukkaisuuden aiheuttaa feomelaniini-niminen pigmentti. Punatukkaisia on keskimääräistä enemmän myös Skotlannissa, Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Alankomaissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Punahiuksisuus
Lagtesteillä mitataan tiedonsiirron viivästymää kahden digitaalisen laitteen välillä. Tietoa löytyy vaikkapa tältä sivulta:
http://runescape.wikia.com/wiki/Lag
Lasèguen testillä taas tutkitaan potilaan mahdollista iskiasta nostamalla tutkittavan jalka suorana ylös:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=nix01…
http://www.duodecim.fi/kotisivut/sivut.nayta?p_sivu=27823
Tulostus ja kopiointi onnistuu kirjastojen monitoimilaitteilla sekä A3- että A4-koossa kaikissa Espoon kirjastoissa, joissa on tulostus- ja kopiointimahdollisuus. Tulosteiden hinta on 20 senttiä kappale.
Helmet.fi -sivujen Kirjastot ja palvelut -hakemiston kautta voi selata kirjastoja, joissa tietty palvelu on saatavissa. Ko. hakemiston mukaan laminointimahdollisuus on Espoossa Entressen, Sellon ja Tapiolan kirjastoissa. Laminointikalvoja on yleensä monessa koossa mukaan lukien A3-koko. Kalvoja voi käyttää viisi kerrallaan.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo seuraavaa: Nimi Helinä on Helenan kansanomainen muunnos. Nimi on esiintynyt suomalaisessa almanakassa vuodesta 1929. Alunperin Helena-nimi tulee kreikan sanasta Helios, joka merkitsee aurinkoa. Santeri Ivalon romaanissa Juho Vesainen esiintyy Helinä-niminen päähenkilön sisar. Nimen yleistymiseen ovat lisäksi vaikuttaneet Väinö Syvänteen näytelmä Kuisma ja Helinä sekä Larin-Kyöstin samanniminen balladi. Suomen kielessä helinä-sanaan liittyy monia myönteisiä vaikutelmia. (helistä, helkkyä jne.)
Ainakin osoitteessa http://www.filmifriikki.fi on myynnissä elokuvajulisteita, iso koko näytti olevan 70 x 100 cm. Muita elokuvasivujen osoitteita löydät, kun haet esim. Altavistasta (http://www.altavista.com) sanalla elokuvajuliste*
Riihonen, Eeva
Mikä lapselle nimeksi
Helsinki : Tammi, 1992
kertoo Jemina nimestä näin: Heprean Jemima tarkoittaa kyyhkystä, rauhan veratuskuvaa tai valoisaa kuin päivä, Jemina on myös kirjapainotermi.
Lempiäinen, Pentti
Suuri etunimikirja
Porvoo : WSOY, 1999
kertoo puolestaan seuraavaa: Jemina, Jemiina, muuntumia -> Jemimasta. Englannissa nimi yleistyi 1600-luvulla, kun kuningas Kaarle II:n 1650 syntynyt tytär sai nimen Charlotte Jemina Henrietta. Seuraava nimen nousukausi osui 1800-luvulle, kun Walter Scottin romaanin Tätini Margaretin peili (1828) yksi päähenkilöistä oli nimeltään Jemina. Suomessa nimi yleistyi 1990-luvulla ja otettiin almanakkaan. Päiväksi tuli 2.2.
Tietokannoista ei löydy viitteitä näin vanhoista aikauslehtikirjoituksista. Vanhoja Seura-lehden vuosikertoja säilytetään Helsingissä kirjavarastossa joka toimii pääkirjastossa Pasilassa. Siellä ovat luettavissa myös kysymäsi vuoden 1942 lehdet. Pääkirjaston asiakkaat saavat varaston aineiston käyttöönsä välittömästi. Varastossa on avoimet ovet joka keskiviikko klo 14-19 (9.1.-28.5.2008).
Lisätietoja saa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/kirjavarasto/
Kysymys on hyötämisestä eli kasvien kehityksen jouduttamisesta järjestämällä niille edulliset kasvuolot.
Kirjassa Johns, Leslie: Kukkiva koti (1979) s. 60 löytyy luku Kukkasipulien hyötäminen ja erikseen vielä ohjeet Jouluhyödölle.
Muitakin kirjoja aiheesta löytyy:
Huonepuutarha (1989)
Siivonen, Väinö: Kukkasipulien viljely ja hyötö (1957)
Kukkasipileiden hyötö (1979)
Helsingin sanomien verkkoversiosta löytyy myös oiva artikkeli joulutulppaanien ja -kielojen hyötämisestä http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/Joulutulppaanit+ja+-kielot+voi++ist…
Varastokirjaston Kontentti-tietokannasta löytyi viite artikkelista "Kielojen hyötäminen jouluksi", joka on ilmestynyt Puutarha -lehdessä vuonna 1925
