Sissi nuori keisarinna -elokuva on yksi kolmesta Sissi-elokuvasta, jotka yhdessä muodostavat Sissi-sarjan. Sissi-elokuvia ei ole myynnissä erillisinä, mutta kokonainen sarja näyttäisi olevan myynnissä ainakin CDON.COM-sivustolla http://cdon.fi/elokuvat/princess_sissi_-_complete_collection-23983903?u… sekä Amazonissa http://www.amazon.co.uk/The-Sissi-Collection-4-DVD/dp/B004N5QOJY . Suomenkielistä tekstitystä näihin ei välttämättä ole kuitenkaan saatavissa.
Leikola, Anto: Seireenejä, kentaureja ja merihirviöitä (2002) sisältää artikkelin Feeniks-linnusta.
Tältä sivulta löytyy tarinoita:
http://www.phoenixarises.com/phoenix/legends/story.htm
Netistä voit etsiä lisää Yahoo hakemistosta
http://www.yahoo.com
Lisätietoa saat hakuteoksista, esim.
Mytologian sanakirja
Encyclopedia of World Mythology
Kannattaa lähteä etsimään tietoa tapakulttuuria ja etikettiä käsittelevistä kirjoista. Etikettikirjoissa käydään yleensä läpi myös kohteena olevan maan ja kulttuurin palvelukulttuuria. Näitä kirjoja Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy runsaasti, erityisesti englanniksi. Esimerkiksi seuraavista kirjoista voisi olla apua:
-Charlotte Rosen Svensson: "Culture shock! Sweden: a survival guide to customs and etiquette" (Marshall Cavendish, 2006)
-Charlotte J.DeWitt: "Sweden" (Kuperard, 2004)
-Elizabeth Su-Dale: "Culture shock! Norway" (Kuperard, 1995)
-Linda March: "Norway" (Kuperard, 2006)
-Morten Strange: "Culture shock! Denmark" (Marshall Cavendish, 2006)
-Mark Salmon: "Denmark" (Kuperard, 2006)
-Deborah Swallow: "Culture shock! Finland" (...
Antti Hyry syntyi 20.10.1931 Kuivaniemellä ja valmistunut diplomi-insinööriksi 1958. Hän jätti kuitenkin tekniikan heti, ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi ja samana vuonna ilmestyi hänen esikoisteoksensa novellikokoelma Maantieltä hän lähti.
Antti Hyryn teosten keskeisenä aihepiirinä ovat lapsuus ja pohjoissuomalainen maaseutu ihmisineen. Proosatuotantonsa lisäksi Hyry on kirjoittanut myös kuunnelmia. Hyryn teoksia on käännetty ruotsin, saksan ja viron kielelle. Antti Hyry on saanut kirjallisuuden valtionpalkinnon vuosina 1963, 1966, 1969, 1975, 1987 sekä mm. Aleksis Kivi -palkinnon vuonna 1978 ja Kirkon kirjallisuuspalkinnon vuonna 1980.
Teokset
Romaanit ja novellit
Maantieltä hän lähti, 1958, novelleja
Kevättä ja syksyä, 1958, romaani...
Mikäli kyseessä on "Itsenäinen Suomi 50 vuotta" -juhlaraha, joka on 10 mk:n hopeakolikko, sen arvo liikkuu kolikon kunnon mukaan 3-5 €.
Lisätietoja sivuilla:
http://www.palmu.st/rahat/juhlarahat-bu.htm
ja
http://www.geocities.com/apyykkon/Rahaluettelo.html
Helkavirsiä -teos on käännetty englanniksi, teoksen tiedot ovat: Whitsongs / Eino Leino ; translated from the Finnish by Keith Bosley ; introduction by Michael Branch 1978.
STAND NRO: 0-903400-36-7. Teos löytyy yleiseistä kirjastoista myös pääkaupunkiseudulla. Tyyrin tyttö - Tyyri´s girl löytyy myös tästä käänöksestä.
Käännöstietokannan http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php mukaan Herbert Loman ei ole kääntänyt Helkavirsiä. Hänen käännöstöistään löytyi ko. tietokannasta vain seuraava:
antologia
Antologian kirjoittajat Juhani Kellosalo, Jukka Koskelainen, Kjell Lindblad, Sari Malkamäki, Arto Melleri, Hannu Mäkelä, Lassi Nummi, Helena Sinervo, Eira Stenberg, Zachris Topelius; Tua Forsström, Tove Jansson, Jyrki Kiiskinen, Olle Leino; Markku...
Narttukoiran käyttäytymistä juoksu- eli kiima-aikana säätelee hormonitoiminta, joten mahdollisuudet vaikuttaa siihen koulutuksella voivat olla rajalliset. Monet muutoin tottelevaiset narttukoirat voivat kiima-aikana pyrkiä karkailemaan, vaikka eivät sitä yleensä tekisikään. Joillekin nartuille tulee kiiman jälkeen nk. valeraskaus, jolloin ne saattavat hoivata esim. leluja pentuinaan ja käyttäytyä muutenkin penikoineen nartun tavoin. Normaalisti tämä ei vaadi mitään toimenpiteitä, mutta jos valeraskauden oireet ovat kovin voimakkaat ja häiritsevät koiran ja omistajan elämää, tilanteesta voi keskustella eläinlääkärin kanssa. Mikäli nartulla ei aiota teettää pentuja, yksi mahdollisuus on antaa eläinlääkärin steriloida se, jolloin kiimat...
Suomen valtiolla on tosiaan tuo mainitsemasi Y-tunnus, jota käytetään kotimaan kaupassa, mutta esimerkiksi EU:n jäsenmaiden välisessä yhteisökaupassa käytetään viraston omaa Y-tunnusta. Tämä käy ilmi osoitteesta http://www.valtiokonttori.fi/uutiskirjeet/public/default.aspx?nodeid=27… löytyvästä ohjeesta ja Valtion kirjanpidon käsikirjasta 2016, joka löytyy osoitteesta http://www.valtiokonttori.fi/kasikirja/Public/download.aspx?ID=94066&GU…{338EAB51-D341-432E-9722-200A16C1E3DD}.
Virastojen omat Y-tunnukset löytyvät luultavasti virastojen omilta nettisivuilta. Vaihtoehtoisesti voit kysyä niitä suoraan virastosta. Jos et tiedä, mitä Y-tunnusta pitäisi käyttää, suosittelisin selvittämään asian suoraan virastosta, jonka kanssa asioit....
Suomalais-japanilainen yhdistys on julkaissut vuonna 1995 kirjan Japanin viisaus – Nippon no chie, johon Kyösti Korpiola on koonnut japanilaisia sananlaskuja. Kirjassa sananlaskut ovat sekä suomeksi että japanilaisin kirjoitusmerkein. Kirjaa näyttäisi olevan vain Vantaan pääkirjastossa.
Seuraava uunituore sivusto on ehkä mielenkiintoinen (tarvitset selaimeesi japanilaisten merkkien käyttötuen): http://www.sutv.zaq.ne.jp/ok312/index.htm Siinä on mietelauseita ja lentäviä lauseita japaniksi ja englanniksi – kaikki joiden alkuperä on merkitty näyttävät kylläkin olevan länsimaista alkuperää.
Japanin merkkien käyttötukia selaimeen saa osoitteesta http://www.anipike.com/jpn.html
Kielitoimiston ohjepankki neuvoo, että yleiskielessä voi käyttää nimiä Britannia, Iso-Britannia ja Englanti, tässä suositummuusjärjestyksessä.
Virallisissa valtiollisissa yhteyksissä käytetään nimiä Yhdistynyt kuningaskunta, Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.
Linkki ohjeeseen: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/iso-britannia/ohje/166
Zacharias Topeliuksen muistomerkki Esplanadinpuistossa on Gunnar Finnen veistämä Satu ja Totuus. Gunnar Finne voitti ehdotuksellaan Svenska Litteratursällskapetin järjestämän Topeliuksen muistomerkkikilpailun, ja patsas paljastettiin
syksyllä 1932. Aiemmin kaikki kansallisille suurmiehille pystytetyt muistomerkit olivat olleet ns. näköispatsaita; aikanaan kansalaisliike vastusti Finnen voittaneen ehdotuksen toteuttamista ja puuhasi omaa Topelius-patsasta. Jo keväällä 1932 paljastettiinkin Koulupuistossa, Yrjönkadun ja Korkeavuorenkadun kulmauksessa Ville Vallgrenin näköis-Topelius, Topelius ja lapset.
Satu ja Totuus-muistomerkkiä pidetään yhtenä maamme kolmikymmenluvun veistotaiteen parhaimmista. Gunnar Finnen klassisesti tehdyssä...
Irlannissa on todellakin paljon punatukkaisia ihmisiä ja myös jonkin verran hörökorvaisia. Kyseiset ominaisuudet johtuvat tietenkin geeneistä. Irlannissa väestön perimä on säilynyt suhteellisen homogeenisena, koska saarelle ei ole juurikaan ollut muuttoliikettä muualta – irlantilaiset itse sen sijaan ovat muuttaneet sankoin joukoin Yhdysvaltoihin. Punatukkaisuuden aiheuttaa feomelaniini-niminen pigmentti. Punatukkaisia on keskimääräistä enemmän myös Skotlannissa, Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Alankomaissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Punahiuksisuus
Tätä asiaa on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta aikaisemmin . Vastaus löytyy arkistosta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-sanat-ovat-suomenkielen-alkuperaiss…. Myös toinen kysymys käsittelee samaa asiaa
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-monta-sanaa-on-suomen
Lisätietoa:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit/kieli-ikkuna_(1996_2010)/ennatysten_k…
https://yle.fi/uutiset/3-8239117
http://www.hiidenkivi-lehti.fi/Digipaper/OldNews.aspx?id=261
Ruotsin lainasanoista https://www.sprakbruk.fi/-/lanat-och-arvt-i-svenskan . Tässä artikkelissa on taulukko, josta näkee ruotsin kielen lainasanojen määrän.
Englannin lainasanoista https://en.wikipedia.org/wiki/Lists_of_English_words_by_country_or_lang...
Esimerkiksi kreikankielisessä ἀάατος-sanassa (aaatos) on kolme a-vokaalia peräkkäin: http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus:text:1999.04.0057:entry=a)a/atos
Tämän Eesti Keele Instituutin ohjeen mukaan joihinkin viron kielen sanoihin, joissa on kolme samaa kirjainta peräkkäin, voi laittaa yhdysviivan, mutta tämä ei ole pakollista, esimerkiksi plekkkatus = plekk-katus (peltikatto), tikkkontsad = tikk-kontsad (stilettikorot): https://keeleabi.eki.ee/?leht=8&id=106
Shakespearen Sonetit on alunperin suomentanut Aale Tynni ja hänen käännöksensä on:
"Puserra kukka! Kun on talvi yllä,
se hahmon hylkää: aines säilyy kyllä."
Sonetista löytyy myös Kirsti Simonsuuren käännös:
"Talvellakin kukka tislattuna hyvin
menettää vain loiston: yhä tuoksuu ydin."
sekä Leo Saukkoriipin käännös:
"vaan kukkaistisle talven tullessa
jos hahmon hylkää, pitää tuoksunsa."
Austenin Emmasta Aune Brotheruksen käännös tuosta kohdasta on:
"Mistä löytäisimme paremman tyttären, hellemmän sisaren tai uskollisemman ystävän?"
Lähteet:
Shakespeare, William: Sonetit (suom. Aale Tynni, 2.p. WSOY, 1995)
Simonsuuri, Kirsti: Nautintojen ajan aarre : William Shakespearen sonetit (Yliopistopaino, 2005)
Shakespeare, William: Sonetit 2007 (suom....
Kirjaston korttipelikirjoista ei löytynyt ohjeita tälle vuonna myyntiin tulleelle Stun-pelille. Englanninkieliseltä pelisivustolta löytyivät lyhyet peliohjeet:
https://boardgamegeek.com/boardgame/6686/stun
Pronssiottelun puuttumiseen ei ole mitään virallista selitystä. Todennäköisesti suurin syy on yleinen vähäinen kiinnostus yleisön ja pelaajien taholta. Pronssiottelua ei nähdä riittävän houkuttelevana, kun välierissä hävinneiden joukkueiden suurin panos on jo mennyt. Jalkapallossa pronssimitali ei muutenkaan edes MM-kisoissa ole niin arvostettu kuin monissa muissa urheilulajeissa. Myös pronssiottelun sovittaminen kisaohjelmaan tuo lisähaasteen, jos ottelun täytyy olla päivää ennen finaalia.
Lähde:
http://www.spiegel.de/sport/fussball/fussball-em-2016-warum-gibt-es-kein-spiel-um-platz-drei-a-1102000.html
10 maailman suurinta kaupunkia v. 2001 ovat
1 Tokyo, Japan 29.9
2 Mexico City, Mexico 27.8
3 São Paulo, Brazil 25.3
4 Seoul, South Korea 21.9
5 New York, USA 14.6
6 Osaka, Japan 14.2
7 Bombay, India 15.3
8 Calcutta, India 14.1
9 Rio de Janeiro, Brazil 14.1
10 Buenos Aires, Argentina 12.9
lähde: http://www.planet101.com/populous_city.htm
Kääntäjä Kari Klemelä on koonnut listat käännöskirjallisuudesta eteläslaavilaiselta kielialueelta. Lista suomeksi ilmestyneestä kroatialaisesta kirjallisuudesta on internetissä osoitteessa http://www.kolumbus.fi/kari.klemela/Alku.htm. Samalta sivulta löytyy myös lista ruotsiksi ilmestyneestä kroatialaisesta, serbialaisesta ja bosnialaisesta kirjallisuudesta sekä lista suomeksi ilmestyneestä jugoslavialaisesta kirjallisuudesta (joissakin alkuteos on ollut nimenomaan kroaatiksi kirjoitettu). Useita näistä teoksista on saatavana pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Teosten saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi .
Kroatialaista kirjallisuutta on pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa myös jo...
