Kallion kaupunginosa näyttäisi olevan osin Harjun tilan mailla.
http://www.vihreatsylit.fi/?p=5087
Heikki Wariksen kirjassa Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle kerrotaan tilanteesta vuonna 1900: "entiset huvila-alueet olivat laajentuneet kaupunginosiksi, joista suurin oli Kallio... Sen takana olivat Kaiku, Surutoin, Harju ja satamaradan toisella puolella Vallila. (s. 53)
Alppiharjun (ja Harjun historiasta) löytyy tietoa mm. Alppila-seuran sivuilta:
http://www.alppila.net/alppiharju
Elannon ravintolaosaston markkinointipäällikkönä työskennellyt Matti Sokka sai surmansa hissionnettomuudessa Elannon pääkonttorilla. Sokka oli kuljettamassa pater-noster -tyyppisellä jatkuvasti pyörivällä henkilöhissillä tavaraa eikä onnistunut saamaan kuljetuskärryä ajoissa pois hissilavalta, vaan jäi kaatuvan kuorman alle. Yrittäessään työntää pohjakerroksessa kuormauskärryä hissistä tarttui puinen kehikko hissin alaspäin mennessä lattian reunaan ja kaatui hissin sisälle. Sokka jäi kuorman ja hissin seinän väliin puristuksiin. Hän kuoli ilmeisesti heti.
(HS, 17.12.1977)
EU:n elintarvikelainsäädännössä määritetään vitamiinien ja kivennäisaineiden suositeltava saannin vertailuarvo keskiverto aikuisella. Saannin vertailuarvolla tarkoitetaan kuinka paljon tuote ylittää kyseisen suosituksen. Esimerkiksi tuote, joka ylittää 200 % vuorokautisen saannin vertailuarvon sisältää kaksinkertaisen määrän vitamiinia suositukseen nähden. Valtiot antavat saantisuosituksia, jotka perustuvat väestötutkimuksiin. Esimerkiksi D-vitamiinin tarve on suurempi Pohjoismaissa talvikautena kuin EU:n määrittämä saannin vertailuarvo.
https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarv…
https://www.sanasol.fi/faq/mita-tarkoittaa-ravintolisan-pakkauksessa-ol…
Toivelauluja-vihkosessa (Toivelauluja : iskelmien aarre-aitta. 34 : 4 - 1958 / toim. Kullervo), joka sisältää laulujen sanoja, laulu on nimellä "Colonel Bogey" (Colonel Bogey elokuvasta "Kwai-joen silta"). Reino Helismaan sanoituksen kaksi viimeistä säettä ovat tässä:
Kun siis
on siltansa saava Kwai,
se saa sen, kun meitä hän työhön vei!
Eniten voittoja on Irlannilla (7). Huonoimmin menestyneestä ei löytynyt tietoa.
Alla linkki Wikipedia-artikkeliin Eurovision laulukilpailun voittajista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Eurovision_laulukilpailun_voittajista
Alla on listaa cozy crime -sarjoista, toivottavasti niistä löytyy uutta luettavaa.
Louise Penny: Three Pines -sarja
Virpi Hämeen-Anttila: Karl-Axel Björk -sarja
Richard Osman: Torstain murhakerho -sarja
Alexander McCall Smith: Mma Ramotswe tutkii -sarja
Sari Rainio: Mortui non silent -sarja
Anders de la Motte ja Måns Nilsson: Kesäparatiisin murhat -sarja
Robert Thorogood: Thamesjoen murhat -sarja
Marianne Cedervall: Mullvaldsin murhat -sarja
Lynn Messina: Beatrice Hyde-Clare ratkaisee -sarja
Richard Coles: Kirkkoherra Clementin tutkimuksia -sarja
S. J. Bennett: Hänen majesteettinsa tutkimuksia -sarja
Nita Prose: Huonesiivooja
Valentina Morelli: Luostari, murha...
Alkuperäisen runon tekijä on Leo Iikka Vuotila. Se on ilmestynyt hänen kokoelmassaan Kanssapuheita (1974) nimellä Kahdelle. On kaunis tie on muunnelma ja lyhennelmä ko. runosta. Runo löytyy myös netistä, kun etsii googlesta sanoilla kahdelle ja vuotila.
Presidentti Mauno Koivisto 60 vuotta, pronssinen mitali, vuodelta 1983, maksaa tämän päivän tietojen mukaan noin 9 euroa (http://www.holmasto.com/webshop/5).
"Tiittanen, Jorma (s. 1929) Nimimerkki Titu. Tunnetuinta Titua on Seuran kokosivun sarjakuvamainen pilapiirrossarja Titulointia" (http://www.laakisarjat.fi). Titun pakinoista on ilmestynyt myös ainakin seu-
raavat kokoelmat; Valitut vitsaukset, Kootut kuplat ja Hyvä Suomi. Teosten saatavuuden voit tarkistaa
Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ .
Tiedonhaku aiheestasi antoi niukanlaisesti viitteitä. Hain pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet -aineistohausta, Helsingin yliopiston Helka-tietokanasta ja Aleksista, joka on kotimainen artikkeliviitetietokanta.
Seuraavassa haun tulokset, joita on siis yksi kirja ja kaksi lehtiartikkelia.
- Välimäki, Anna-Leena
Lasten hoitopuu: lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvulla, Suomen kuntaliitto 1999
Tämä kirja löytyy Helmet -aineistohausta (http://www.helmet.fi) .
Artikkelit:
-Kinos, Jarmo
Päivähoitoalan ammateilla kirjava koulutushistoria, Lastentarha, 1995/4, (s. 52-54)
- Välimäki, Anna-Leena ja Rauhala, Pirkko -Liisa:
Lasten päivähoidon taipuminen yhteiskunnallisiin murroksiin Suomessa,...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto vastaa suomen kielen huollosta. Kielitoimiston (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=110) sivuilla on ohjeita ja suosituksia, joista löytyy vastaus myös kysymääsi asiaan.
Vaihtelulla tuli käytyä / tuli käydyksi on murretausta. Kumpikin muoto käy myös yleiskielessä. Suomen kielen lautakunta on käsitellyt asiaa jo 1970-luvulla ja päätynyt tähän kantaan.
Länkä-sanan varsinainen merkitys on "käyrä, koukistunut", mutta kysymyksen kansanrunokatkelmassa ei ole kyse tästä. Loitsun "länkä" on alkusointua tavoitteleva tilapäismuodoste, joka merkitsee pilvenlonkaa: "-- nosta lonka luotehesta, länkä lännestä lähetä." (Kalevala, 45. runo, 324-5).
Lähteet:
Raimo Jussila, Kalevalan sanakirja
Aimo Turunen, Kalevalan sanat ja niiden taustat
Isän tai äidin nimestä muodostetusta poika- tai tytär-loppuisesta nimestä on säädetty vain, että se voidaan antaa toiseksi tai kolmanneksi nimeksi (Nimilaki 32 b §). Ennen vuonna 1991 voimaan tullutta uutta etunimilakia sallittuja olivat vain isän nimestä muodostetut nimet.
Patronyymejä, isännimiä esiintyy jo keskiaikaisissa lähteissä. Myöhempien vuosisatojen kirkonkirjoihin niitä on toisinaan merkitty, toisinaan ei. Myös matronyymejä, äidinnimiä, esiintyy kirkonkirjoissa jonkin verran. Isännimet ovat olleet talonnimen tai muun asuinpaikan nimen, ammattinimityksen tai nimetyn ominaisuuksista kertovan liikanimen ohella sukunimiksi vakiintuneiden lisänimien perustana. Niitä on käytetty sukunimenomaisesti siinä vaiheessa kun kaikilla ei vielä...
Hans Christian Andersen tunnetaan erikoisesti satukirjailijana, ja hänen kirjoittamansa sadut löydät esimerkiksi lähimmän kirjastosi satuhyllystä esim. kokoelmista Andersenin satuja (1984), Andersenin suuri satukirja (1990) tai Andersen: Kauneimmat sadut (1990). Andersenin teosten ja satujen luettelo löytyy teoksesta Koski: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita eli kuka loi Lorinalätyn (1998) s. 25 - 29.
Stringejä ei oikestaan ole tarvinnut ”keksiä”, sillä stringien kaltaiset vaatteet olivat ensimmäisiä ihmisen käyttämiä vaatteita. Lämpimien seutujen alkuperäiskansoilla stringien kaltainen pieni vaatekappale on vielä nykyäänkin usein heidän ainoa asusteensa – niin miehillä kuin naisillakin.
Vaatekappaleen nimi tulee englannin sanasta G-string (G-kieli). Nykyisessä muodossaan stringeistä tuli muoti-ilmiö varsinaisesti 1970-luvulla Etelä-Amerikkalaisten tanssijoiden käyttämän vaatteen vuoksi. Tosin jo vuonna 1946 Louis Réard suunnittelin maailman ensimmäiset bikinit, joiden alaosa oli string-mallinen. - Stringien suosio perustunee ennen kaikkea niiden pakaroita korostavaan vaikutukseen. Toisaalta niiden menestystä on kasvattanut...
Maamme laulu löytyy Runebergin Vänrikki Stålin tarinoista, jota saa lainata joka kirjastosta. Se on Paavo Cajanderin suomentama ja se on hyvin pitkä runo.
Katso esim
http://www.helsinki.fi/maamme/maamme.html
Virsi maa on niin kaunis on ruotsiksi Härlig är jorden ja löytyy virsikirjasta, eli Svensk psalmbok för den Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland. Se löytyy jouluvirsistä.
Katso myös
http://runeberg.org/sondag/0022.html
http://www.evl.fi/borga_stift/psalmer/psalmkommentarer.htm
Joko olet tutustunut tyttösi kanssa Vantaan kaupunginkirjaston internetsivujen Satumetsä-osioon? Sieltä löydätte muun muassa lukuvinkkejä:
http://satumetsa.libvantaa.fi/vinkit/vinkit.html
Myös Helsingin kaupunginkirjaston Kirviö-sivuilta löytyy suosituslistoja moneen makuun lapsille ja nuorille:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Children/BooksterRecommends.aspx
Porvoon kaupunginkirjaston lasten- ja nuortensivut sisältävät nekin lukuehdotuksia:
http://city.porvoo.fi/nuortenkirjasto/kirjavinkit.html
Kyseessä on varmaankin Anna Taurialan satukirja Iltasatujen aarteet (Kirjalito 1984). Kirjassa on satu Roska-Joonaksesta, Prinsessa Jadehelmestä ja Pum-Tuukasta sekä 45 muuta satua. Yksi kappale näyttää vielä olevan Helmet-kirjastojen kokoelmissa, http://www.helmet.fi/ .
Kiitokset kuuluvat Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutille, jonka ylläpitämästä kokoelmatietokannasta tiedot löytyivät. Hakulomake on täällä: http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
Keittämistä tai muuta kuumentamista suositteleva Jaakko Halmetoja on ravitsemusasiantuntija ja tehnyt väitöskirjansa pakurikäävästä (Helsingin yliopisto, 2012). Uskoisin hänen siis tutkineen aihettaan perusteellisesti ja luotettavasti. Hänen mukaansa "kuumentamattoman jauheen syömisestä näyttäisi olevan hyötyjä lähinnä suolistolle, kun taas keittäminen vedessä tuo laajemman skaalan yhdisteitä bioaktiiviseen muotoon":
http://www.jaakkohalmetoja.com/fi/pakurikaapa/
