Talvikki -nimi on jo pakanuuden ajalta tunnettu, talvella syntyneen naisen nimi. Yleensäkin -kki loppuiset nimet kuuluvat naisille. Vanhin tunnettu Talvikki on vuodelta 1899. Tilastoja etunimistä ja sukunimistä Suomessa voi katsoa Väestörekisterikeskuksen sivuilta http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 .
Tietoja etunimistä on esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Kirjassa Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala sukunimestä Kuusisto kerrotaan seuraavaa:
"Asutusnimenä Kuusisto on yleinen Länsi- ja Keski-Suomessa, mikä pääosin selittää sukunimen Kuusisto yleisyyden. Sitä on käytetty sukunimenä jo viime vuosisadan puolella mm. Akaassa. Lisäksi nimi on ollut nimensuomalaistajien suosiossa esim. 1906, jolloin se 25 tapauksessa sai korvata ruotsinkielisen nimen. Vain kuudesti entinen nimi oli kuusi-aiheinen."
Sukunimikirjoista kuten Uusi suomalainen nimikirja ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala ei löytynyt mainintaa sukunimestä Ylikännö.
Helmet-kirjastoista löytyy runsaasti venäjänkielistä kurssimateriaalia sekä kasetteina että cd-levyinä:
Kasetit: http://haku.helmet.fi/iii/...
Suuren osan kaskelotin pään yläosasta täyttää spermaseettielimeksi nimetty ainutlaatuinen vahamuodostuma. Ruumiinlämpöisenä se on koostumukseltaan suurimmaksi osaksi kirkasta öljyä. Valaan sukeltaessa lämpimistä pintavesistä syvemmälle kylmyyteen öljyn lämpötila laskee ja se jähmettyy vahamaiseksi massaksi. Aiemmin vahaa luultiin eläimen siemennesteeksi, ja tähän virheelliseen käsitykseen kaskelotin englanninkielinen nimi sperm whale perustuu.
Lähteet:
Uusi zoo : suuri eläinkirja. 2, Nisäkkäät 2
Maailman eläimet. Nisäkkäät 1
John P. Rafferty, How did the sperm whale get its name | https://www.britannica.com/story/how-did-the-sperm-whale-get-its-name
Tätä asiaa on kysytty meiltä ennenkin. Liitän tähän aiemman vastauksen:
"Merja Jalon Nummelan Ponitalli-sarja on niin laaja (sarjassa on ilmestynyt yli 60 kirjaa), etteme valitettavasti pystyneet selvittämään kaikkia sarjan osia joissa Kristian Starck esiintyy.
Kävimme läpi joukon sarjan kirjoja ja pikaisesti selaamalla vaikuttaa siltä että seuraavissa osissa EI esiinny Kristiania:
Yllätysori (1977)
Vaarallinen ratsastus (1977)
Punainen hevosenkenkä (1979)
Seikkailu ponisaarella (1983)
Naamiaisratsastus (1988)
Ratsutilan kasvatti (1997)
Myrsky (1999)
Paluu ponisaarelle (2000)
Ratsastaja pimeässä (2001)
Voittolaukka (2001)
Miljoonaratsu (2003)
Keskiyön kummitus (2003)
Tsaarin satula (2006)
Finnholmin kirous (2006)
Haamujen talo (2007)...
Kirjasta Satujen maailma (Weilin+Göös, 1984. ISBN 951-35-3132-5) löytyy Marja Haapion suomentamana "Kaislaviitta"-niminen satu. Siinä kuningas kysyy kolmelta tyttäreltään, kuinka paljon nämä rakastavat häntä. Kolmas tytär vastaa "Rakastan sinua niin kuin keittämätön ruoka rakastaa suolaa". Isä ymmärtää vastauksen väärin ja käskee tyttären lähteä heti kotoaan. Tytär päätyy kaislaviitta päällään piiaksi suureen linnaan. Tanssiaisissa, joissa hän esiintyy omissa vaatteissaan, linnan isännän poika rakastuu häneen. Kun keittiöpiika paljastuu tytöksi, johon poika oli rakastunut, järjestettään suuret häät, joihin kuningaskin kutsuttaan. Häissä tyttö määrää kuninkaalle tarjottavaksi suolatonta ruokaa ja isä ja tytärkin löytävät sadun lopussa...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava 2000) kertoo nimestä näin: Murteissamme tunnetaan suokko merkitsemässä paitsi "hieskoivua" paikoin myös "suolla kasvavaa (puuta)". Sukunimeksi Suokko on voinut irrota sanan sisältävästä asuinpaikan nimestä. Suokolla on voitu tarkoittaa myös suon lähellä sijaitsevaa taloa tai sellaisen asukasta. Suokko tunnetaan kylän ja sukunimenä mm. Lapualla ja Lehtimäellä (nyk. Suokonmäki). Sukunimeä tapaa myös muualla Etelä-Pohjanmaalla, mm. Vähäkyrössä sekä paikoin Etelä-Suomessa. Lappajärven kirkonkirjoihin on merkitty Johan Suoko 1737 ja Lehtimäen Juha Suokko 1882.
Sukunimet teoksen julkaisun aikoihin (2000) suomessa oli 252 Suokko-nimistä henkilöä.
Varausten tilaa voi seurata helmet-sivustolta www.helmet.fi. Sivun oikeassa ylälaidassa lukee Omat tietoni ja sieltä pääsee näkemään omat lainat ja varaukset. Varauksen kohdalla lukee aina tila eli varauksen sijainti varausjonossa. Jos varauksen tila on "matkalla", on varaus tulossa asiakkaan noutokirjastoon. Jos tila on "noudettava viimeistään xx", varauksen voi käydä noutamassa kirjastosta mainittuun päivämäärään mennessä.
Merkintä 24/141 tarkoittaa sitä, että kirjaan on tehty kaiken kaikkiaan 141 varausta. Ensimmäinen numero tarkoittaa asiakkaan sijaintia varausjonossa. Toiseen kirjaan varauksia on tällä hetkellä tehty yhteensä 752, ja tässä varausjonossa teidän sijaintinne on 563. Nämä numerothan muuttuvat koko ajan, kun varausjono...
Alla on joukko romaaneja ja novellikokoelmia, joissa on mielenkiintoista ja hyvää dialoginkäyttöä, ja myös monessa epäsovinnaisesti käytettyä kieltä. Kirjoja ovat vinkanneet useat kirjastolaiset eri puolilta Suomen kirjastoja. Toivottavasti niistä löytyy sinulle sopivia.
- Orvokki Aution Pesärikko-trilogia
- Maria Jotunin useammatkin teokset
- Pasi Lampelan Hellekausi-novellikokoelma
- Ingo Schulzen Adam ja Evelyn
- Hannu Luntialan Hommes-novelleja
- Turkka Hautalan Äijä muuttaa yksin (novelli kokoelmassa Kansalliskirja)
- Henry Miller
- William S. Burrougs
- Rosa Liksom
Milla on Emilia-nimen lyhentymä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Millan Ludmilaan, lisäksi nimi voi olla kutsumanimi Camillasta. Emilia taas on lähtöisin roomalaisesta Aemelius-sukunimestä.
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on 'viisaus', vrt. sana filosofia, rakkaus viisauteen, viisauden rakastaminen. Nimi on hyvin suosittu eri puolilla Eurooppaa, esim. Sophia, Sophie(Saksa, Englanti)ja Zsófia(Unkari).
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja(WSOY 1999)
Uusi suomalainen nimikirja(Otava 1988)
Saattaisi ajatella, että Senna on läheistä sukua kreikkalaisperäisille nimille Senja ja Senni, mutta totuus on kuitenkin toinen - siitäkin huolimatta, että viron kielessä Senna tunnetaan kutsumamuotona sekä Ksenialle että Eugenialle, jotka ovat Senjan ja Sennin kantamuotoja.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY, 2004) johtaa Sennan sen sijaan nimestä Crescentia (latinan kasvua ja varttumista merkitsevästä sanasta), joka on naispuolinen vastine miehennimelle Cresencs (kasvava) ja sen pidentymille Crescentianus ja Crescentius. Nämä kaikki ovat olleet suosittuja marttyyrien ja pyhimysten nimiä. Nimen perustaksi on arveltu Johannes Kastajan lausumaa Jeesuksesta: "Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi." (Joh. 3:30)
Suomen...
Runoa Maailmantekijä on tiedusteltu aiemminkin, joten yleisten kirjastojen tietopalveluarkistosta löytyi Joutsenon kirjaston selvitys. Kirjoittaja on T.H. Körner, ja runo julkaistiin Keskikoulun lukukirja 1:ssä (kust. WSOY, 1962). Tämä kirja on saatavana ainakin Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta.
Sipisten kanta-alue on tiettävästi eteläisessä Savossa, Sulkavan ja Puumalan tietämillä, vanhan Säämingin suurpitäjän alueella. 1500-luvun puolivälissä on juuri Sulkavan seudulla merkitty kirkonkirjoihin henkilöt ’magnus sippinen’ ja magnus Sipin’. Mutta onpa nimenkantajia ollut myös läntisessä Suomessa.
Sukunimeksi Sipinen on muovautunut isän nimestä Sipi – tai mahdollisesti myös isännän mukaan nimetystä talosta. Sipi taas on aikoinaan kansan suussa muuntunut suomalaiseen muotoonsa ruotsalaisesta nimestä Sigfrid. Tämä alkujaan muinaissaksalainen nimi on muodostunut sanoista ’sig’, voitto, sekä ’frid’, rauha. Nimi siis merkitsee voittoisaa suojelijaa tai voitolla rauhan tuojaa.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999....
Weissin "Music music music"-kappaleen on suomentanut Kullervo (Lahtinen Tapio Kullervo). Suomenkielisenkin version nimenä on "Music, music, music". En löytänyt nuottia tai pelkkiä sanoja, mutta kappale löytyy mm. cd-levyiltä "Tulisuudelma--18 suosittua tanssikappaletta" (Fazer Records, p1995) ja Finlanders: Huviretki (Fazer Finnlevy, p1992). Näiden saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta Plussasta (http://www.libplussa.fi).
Uuden HelMet-kirjastokortin saa mistä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteestä. Henkilöllisyyden varmistamiseksi tarvitaan voimassa oleva kuvallinen henkilöllisyystodistus. Kadonneen kortin tilalle hankittu uusi kortti maksaa yli 15-vuotiaille kolme euroa.
Helsingin kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/ voi lukea lisää tietoa kirjastokortista.
Topelius har skrivit dikten På Roines strand
Hjorden betar, och klockan klingar,
klockan klingar på Roines strand.
Svanen flyger med vita vingar,
flyger ensam vid molnets rand.
Vårens vindar i löven gå,
solen skiner, och sjön är blå;
men jag sjunger min långa längtan,
sjunger ensam på Roines strand.
Fader min är björk i skogen,
moder min är en sommarsky,
broder min är ett ax i logen,
syster min är vinterny.
Ensam är jag, som hedens ljung,
blommar ensam och vissnar ung,
sjunger, sjunger min långa längtan,
sjunger ensam på Roines strand.
Om den strålande solen visste,
om hon visste min hjärtas håg,
allt sitt rosende sken hon misste,
skulle sjunka i kvällens våg,
sjunka, sjunka i nattens famn;
men jag viskar min älsklings namn,
sjunger,...
Keski-Suomen alueen sananparsia on julkaistu ainakin seuraavissa teoksissa:
Ei hätiä mitiä : sananparsia Joutsan murrealueelta
Hankasalmelaisia sananparsia ja sanontoja
Jaatila, Bertta, Bertan kauneimmat sananparret (Jämsä)
Kannonkoskella sanottua
Lyyvvään turvalla : kaskuja ja sanontoja Saarijärven seudulta
Sananparsia ja sanontoja Multialta
Osa teoksista on myös kuvitettu. Lisää vastaavia teoksia löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta.
Jyväskylän alueelta ei ole suoranaista sananparsikirjaa julkaistu, mutta voisit vilkaista teosta Kävelykadulla ei saa juosta : kaskuiksi kehittyneitä tuokiokuvia Jyväskylästä ja jyväskyläläisistä.
Lisätietoja kannattaa kysellä myös SKS:n kansanrunousarkistosta(http://www.finlit.fi/kra/...
Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmissa on edelleen lainattavana Aija Pitko-Korkeilan teos Sanellan helmisormus eikä sitä valitettavasti aiota vielä poistaa. Kirjaston toimintatapoihin ei valitettavasti kuulu kirjojen poistaminen sen vuoksi, että asiakas toivoisi saavansa ostaa sen vaan teemme jatkuvasti kokoelmatyötä eli varastosiirtoja ja poistoja ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Tällä hetkellä ei ole näkyvissä ko. teoksen poistaminen.
Etsin suomalaisista nettiantikvariaateista samaa teosta ja löysin sen myytävänä Antikvaari.fi-palvelusta http://www.antikvaari.fi. Kirjaa myy hämeenlinnalainen Antikvariaatti Jaarli hintaan 5 euroa.
Yhteystiedot: Poltinahontie 80
13130 Hämeenlinna
Puhelin: 03-6165222
Sähköposti:paivi.kytoaho@...
Kirjastoalan koulutukset on koottu kirjastot.fi-sivuille. Sieltä löytyvät tiedot ja paikat eri tason koulutuksille. Sieltä löytyy myös linkki Opetusministeriön sivuille, joissa kerrotaan mm. kelpoisuusvaatimuksista:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Avoimessa yliopistossa on mahdollista suorittaa informaatiotutkimuksen opintoja verkko-opintoina (http://www.avoinyliopisto.fi/fi-fi/opetustarjonta/studyunit.aspx?StudyU…), mutta ei kuitenkaan kokonaista tutkintoa. Turun ammattikorkeakoulussa on aiemmin ollut aikuiskoulutuksen puolella mahdollisuus opiskella kirjastoalaa osittain etäopintoina, mutta ammattikorkeakoulusta kerrottiin, että lähivuosina uutta koulutusta ei olla alkamassa.
Vaikuttaa siis siltä, että etäopintoina...
Nimikirjojen mukaan Eira-nimen taustalla on Edda-runoissakin mainittu muinaisskandinaavisen lääketaidon jumalattaren nimi Eir, Eiri ("lievittäjä"). Suomeen nimi on tullut Ruotsista. Tukholmaan perustettiin vuonna 1816 Eiran sairaala, ja sama nimi annettiin Helsinkiin vuonna 1905 perustetulle sairaalalle, josta myös Helsingin Eiran kaupunginosa on saanut nimensä. Sairaalan nimestä etunimeksi omaksuttu Eira tunnettiin naisennimenä Ruotsissa jo 1800-luvun lopussa, Suomessa se yleistyi 1900-luvun alussa. Pohjois-Suomessa sitä mainitaan käytetyn myös miehennimenä.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
