Matkalla tai Odottaa noutoa -tilaisia varauksien noutopaikkaa en voi enää muuttaa.Valitettavasti ainoa vaihtoehto on perua varaus ja tehdä sitten sama varaus uudelleen. Kannattaa kuitenkin miettiä haluaako tehdä niin, koska uusi varaus joutuu varausjonon päähän.Jos ainoa nide on matkalla suljettuun noutopaikkaan, ei uusi varaus auta asiaa.Suljettuihin kirjastoihin tehdyt varaukset kannattaa joko lukita tai siirtää toiseen noutopaikkaan hyvissä ajoin.
Tässä joitakin Helmet-kirjastoista löytyviä teoksia, joissa käsitellään hovissa tai hoveille työskennelleitä taiteilijoita.
Valtonen, Pekka : Hullun keisarin hovissa - alkemisteja, tähtitieteilijöitä ja taiteilijoita Rudolf II:n Prahassa
- sukellus 1600-luvun Eurooppaan ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan hoviin
Kämäräinen, Eija (toim.): Pinx: maalaustaiteen mestareita 1 : Kirkon ja kuninkaan kunniaksi
- tietokirja suurista kirkko- ja hovitaiteilijoista
Aartomaa, Ulla: Naisten salonki : 1700-luvun eurooppalaisia naistaiteilijoita
- tietokirja naistaitelijoista, joista osa sai jo 1700-luvulla toimeksiantoja hoveista
Guy, John: ...
Liisa Mäntymiehen (Suurla 1975-1992) kirjan ”Neitsyt Marian kuva-albumi” (1995) luvussa ”Äiti ja poika” kerrotaan mm. Kaanan häistä, mutta aiheeseen liittyvää runoa en hänen teoksistaan löytynyt. Mäntymiehellä on muutakin kirjallista tuotantoa, hän mm. kirjoitti kolumneja noin kahteenkymmeneen lehteen. Varmuudella kysymykseen on näin ollen vaikea vastata.Muistaisikohan joku lukijoista kyseisen runon? Alla linkki Liisa Mäntymiehen (1947-2025) muistokirjoitukseen Helsingin Sanomissa:https://www.hs.fi/muistot/art-2000011226492.html
Ison härän runoa käsitelevät mm. akateemikot Martti Haavio teoksessa Karjalan jumalat (WSOY 1959) ja Anna-Leena Siikala teoksessa Itämerensuomalaisten mytologia (SKS 2012). Mahdollisesti aihetta sivuaa myös emeritusprofessori Juha Pentikäinen teoksessa Kalevalan mytologia, mutta tätä en päässyt tarkistamaan teoksen ollessa lainassa.
Satakunnan työllisyysalueen muodostavat Harjavalta, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen ja Ulvila. Satakunnan työllisyysalueen vastuukuntana toimii Porin kaupunki.https://www.pori.fi/tyo-ja-yrittaminen/satakunnan-tyollisyysalue/
Lentobensiiniä käytetään lähinnä pienkoneissa, helikoptereissa ja vanhoissa potkurikoneissa. Lentobensiinissä on lisäainetta, yleensä lyijytetraetyleeniä, jota ei moottoribensiinissä ole enää käytetty. Lisäaineella saavutetaan suurempi oktaaniluku, minkä ansiosta polttoaineesta saadaan irti enemmän energiaa ja estetään itsesytytys. Pienkoneiden moottoreissa voidaan käyttää moottoribensiiniä, mutta tehokkaampiin moottoreihin niiden oktaaniluku ei riitä. Lyijy myös voitelee moottorin venttiilejä, ja tietyt lentomoottorit vaativat tätä toimiakseen tehokkaimmin. Lentobensiinin höyrynpaine on myös pienempi kuin moottoribensiinillä. Korkeammalla lennettäessä ilmanpaine alenee ja moottoribensiini voi alkaa höyrystyä. Kaasukuplat...
Finna-hausta löytyy hakusanalla Raasakka oy ja rajauksella aiheeseen pari tulosta. Linkki hakutulokseen.Molemmat aineistot löytyvät Helsingin työväenarkistosta, jossa niitä voi käydä lukemassa. Linkki Työväenarkistoon.Toivottavasti aineistosta löytyy vastauksia. Kenties myös joku tämän palvelun lukijoista voi auttaa?
HeiKyseessä on varmastikin vanha kansanlaulu ja kansansävelmä " Sä kasvoit neito kaunoinen" ja sen toinen säkeistö, joka alkaa "Lapsuutes ajan hellimmän, sä leikit kanssani" ja jatkuu muuten kuvaillulla tavalla. Tieto löytyi ja varmistui teoksesta 78.31 Partiolaulukirja (6. painos, 1985)Lisäyksenä kerrottakoon, että kyseessä on kyseisen laulun modernimman version sanoitus. Alunperin kansanlaulu on kulkenut nimellä "Lapsuudenmuisto" ja se on kerätty 1870-luvulla Nurmeksen suunnalta, P. J. Hannikaisen toimesta. Tuon version sanoitusta Hannikainen piti siihen aikaan sopimattomana. Säveltä puolestaan kauniina. Tämä tieto löytyy laulukirjasta; 78.31209 Pajamo, Reijo - Koulun laulutunnilla, sivuilta 82-83.
En löytänyt tietoa, että kyseisestä teoksesta olisi tulossa ainakaan lähiaikoina suomennosta. Voit halutessasi tiedustella asiaa suoraan kustantajilta, mutta ennakkotietoa suomennoksesta ei löydy. Fernando J. Múñezilta ei ole muitakaan suomennettuja teoksia, joten on vaikea sanoa mikä kustantaja olisi todennäköisin julkaisija suomennokselle jos sellainen on suunnitteilla.Jos haluat suomennoksen puuttuessa lukea kirjan englanniksi, teosta on hankittu Helmet-kirjastoon, josta se on myös mahdollista saada kaukolainaan muihin Suomen kirjastoihin. Kaukolainat ovat yleensä maksullisia, hinnasto vaihtelee eri kirjastoissa. Vaihtoehtoisesti voit tehdä teoksesta hankintapyynnön omaan kirjastoosi.Jos käännetty espanjalainen kirjallisuus kiinnostaa...
Mika Toivasen säveltämästä ja Sinikka Svärdin sanoittamasta laulusta "Matka" ei ole ilmeisesti julkaistu lainkaan nuottia. Kappaleen soinnut voi löytää esimerkiksi Chordify- tai ChordU-sivustoilta
Todennäköisesti laulu on suomenkieliseltä nimeltään "Leipuri", mutta täysin varma en voi olla, koska nuotti "Laula äiti kanssamme! III, 21 pientä laulua" (Helsingin Uusi Musiikkikauppa, K. G. Fazer, [1910]), johon laulu sisältyy, on vain Kansalliskirjaston kokoelmassa tilattavissa lukusalikäyttöön. Se sisältää Alice Tegnérin säveltämiä lauluja, jotka on "Suomen lasten iloksi mukaellut Edit Polón". Laulu alkaa: "Tääll' leipoo leipuri niin taitavasti". Alkuperäisteos "Sockerbagaren" on ilmestynyt Alice Tegnérin nuotissa "Sjung med oss, mamma! III".Tegnér, Alice: "Sjung med oss, mamma! III":https://carkiv.musikverk.se/www/fore2020/Tegner_Alice_Sjung_med_oss_mamma_3_rost_piano.pdfTegnér, Alice: "Laula äiti kanssamme! III" (Kansalliskirjaston...
Aivan suoraa vastausta kysymykseen ei taida löytyä. Monen painetun lehden tilaukseen myös sisältyy nykyään joka tapauksessa digitilaus.Lehtien näkökulmasta tietoa löytyy Media Metrics Finlandilta. Tuoreimmat julkiset tilastot löytyvät osoitteestahttps://mediametrics.fi/tilastot/
Näissä oppaissa käydään läpi perinnönjakoon ja perunkirjoitukseen liittyviä seikkoja:Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset. Alma Talent 2024Juha Koponen: Kuolinpesän osakkaan opas. Verotieto Oy 2024Antti Kolehmainen & Timo Räbinä: Jäämistösuunnittelu. II, Lesken ja perillisen jäämistösuunnittelu. Alma Talent 2021
Samaa asiaa on kysytty englanninkielisellä Doors-keskustelupalstalla, ja vastauksen mukaan pätkät ovat Edward S. Curtisin elokuvasta "In the land of the head hunters" (1914):https://www.reddit.com/r/thedoors/comments/16rxqpt/original_source_of_the_american_native_pplElokuvasta käytetään myös nimeä "In the land of the war canoes". Tämä mykkäelokuva ei ole dokumenttielokuva. Se löytyy verkosta. Siitä on tehty myös restauroituja versioita. In the land of the head hunters (elokuvan kesto 40:05):https://www.youtube.com/watch?v=73u7eugbbu8 Elokuvan restauroitu versio, johon on lisätty John Brahamin elokuvan esitykseen säveltämä musiikki (elokuvan kesto 1:06:34):https://www.youtube.com/watch?v=IcRXw4fdyYE Return to the land of the...
Voisin suositella kokeilemaan näiden kirjailijoiden teoksia, ovat samantyyppisiä: Jo Nesbø, Jussi Adler-Olsen, Stefan Ahnhem, Erik Axel Sund ja suomalaisista Max Seeck.
Jos ei nyt ihan romahda , niin kaikki ainakin tuntui mielettömältä Veijo Meren Mannerheim-kirjassa sivulla 179.Mannerheim oli kuumeinen 39,5, sairaalahoidon tarpeessa ja hänen on pakko ratsastaa. Kaiken huipuksi hänen kouluttamansa oma hevonen ammutaan kuoliaaksi hänen altaan.TEKIJÄ Meri, VeijoTEOS C. G. Mannerheim, Suomen marsalkka / Veijo Meri ; [työryhmä: Sampo Ahto, Tarmo Mäki-Kuutti, Mauno Saari] ; [asiantuntijat: Yrjö Blomstedt, Matti Klinge]PAINOS 4. painos - 6. painos 2003Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1994ULKOASU 468 sivua : kuvitettu
Vuoden 2024 julkaisu ei ole fyysinen julkaisu:https://themusicalheritagesociety.com/products/early-sonatas-for-the-pianoforte-eugene-list-piano?_pos=1&_sid=ad97ddb08&_ss=rEn löytänyt vuonna 1966 julkaistua LP-levyä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisestä Finna-hakupalvelusta.Finna-hakupalvelu:https://finna.fiFinnan aineiston tarjoajat:https://finna.fi/Content/organisationsÄänitteen tiedot Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/release/6558553-Eugene-List-Gary-Kirkpatrick-Early-Sonatas-For-The-Pianoforte
Saksalaisen säveltäjän Engelbert Humperdinckin lauluteoksista löytyy suomeksi ainakin "Lasten iltarukous", Hilkka Norkamon käännös oopperan Hannu ja Kerttu laulusta "Abends will ich schlafen gehen".Jos tarkoitat englantilaista laulajaa Arnold Dorseya, hänen esittämistään sävellyksistä on levytetty suomeksi ainakin seuraavat:"Can't Help Falling in Love" nimellä "Jos alkaa saan uudestaan", suomennos Sauvo Puhtila."Can't Take My Eyes off You" nimellä "Kai vielä katsoa saan", suomennos Jyrki Lindström."The Last Waltz" nimellä "Viimeinen valssi", suomennos Jyrki Lindström."Man without Love" nimellä "Milloinkaan en löydä samanlaista", suomennos Juha Vainio."Quando quando quando" nimellä "Milloin milloin milloin", suomennos Kari Tuomisaari."...
