Mainitsemasi Quynh Tranin lisäksi en valitettavasti löytänyt muita kuvaukseesi sopivia kuin kirjailijoita kuin Zinaida Linden. Hän syntyi Leningradissa, muutti aikuisena Suomeen ja alkoi kirjoittaa ruotsiksi. Zinaida Linden on julkaissut kirjat:Scheherazades sanna historier - noveller. 2000I väntan på en jordbävning : roman. 2004Takakirves - Tokyo. 2007Lindanserskan. 2009För många länder sedan. 2013Valenciana : noveller. 2022Till min syster bortom haven. 2022 Ehkä joku lukija keksii muitakin suomenruotsilla kirjoittavia maahanmuuttajia.
Tässä muutama ehdotus samantyyppisistä teoksista, jotka käsittelevät suomen kieltä.Ville Eloranta & Lotta Jalava: Sana sanasta : suomen kielen jäljilläVille Eloranta & Jaakko Leino: Sanaiset kansiotJanne Saarikivi: Hankalat sanatJanne Saarikivi: Rakkaat sanatKielet ennen meitä (toim. Topias Haikala)
Rajojen yli tapahtuvan muuttoliikkeen vuoksi tiettynä vuonna syntyneet henkilöt Suomen väestössä eivät ole sama joukko eri vuosina, joten aivan täsmällistä vastausta ei siis tähän ole.Lähelle vastausta kuitenkin pääsee Tilastokeskuksen väestötilastojen perusteella. Kuolleet-tilastosta löytyy suhteellinen tunnusluku 'Elossa olevat 100 000 elävänä syntyneestä', jonka tiedot on julkaistu ikävuosien (ei siis syntymävuoden) mukaan. Uusin saatavilla oleva tieto on vuoden 2024 lopun tieto. 1947 syntyneet ovat vuoden 2024 lopussa olleet 77-vuotiaita, ja sen ikäisten 100 000 elävänä syntynyttä kohti elossa olleiden lukumäärä on tuolloin ollut 74 142.Lähde: kuolleet-tilasto (https://stat.fi/fi/tilasto/kuol), tietokantataulukko 12ap --...
Museoviraston sivuilta voit lukea Kumpulanlaakson kiviaidasta. Tarkkaa syntyä ei tunneta: "Karttojen tai ilmakuvien perusteella kiviaitojen ikään ei tule selvyyttä, mutta todennäköisesti ne eivät ole 1800- tai 1900-lukua vanhempia." Kumpulanlaakson kiviaitaKumpulan kartanon maa-alueet olivat laajoja, joten raja-aidasta ei liene kysymys. 1840-luvulla kartanon maat olivat pinta-alaltaan yli neljä neliökilometriä. Rajojen sisäpuolelle jäivät mm. sellaisten nykyisten kaupunginosien alueet kuin Hermanni, Toukola, Kumpula, osa Käpylää ja palanen Vanhan kaupungin rantaa. Aleksi Neuvonen, Kronikka Kumpulasta 1993, s. 4.
Kommenteissamme ehdotettiin elokuvaa Korpisen veljekset, joka on Erno Paasilinnan novelliin pohjautuva Rauni Mollbergin lyhytelokuva.https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1069860
Matkalla tai Odottaa noutoa -tilaisia varauksien noutopaikkaa en voi enää muuttaa.Valitettavasti ainoa vaihtoehto on perua varaus ja tehdä sitten sama varaus uudelleen. Kannattaa kuitenkin miettiä haluaako tehdä niin, koska uusi varaus joutuu varausjonon päähän.Jos ainoa nide on matkalla suljettuun noutopaikkaan, ei uusi varaus auta asiaa.Suljettuihin kirjastoihin tehdyt varaukset kannattaa joko lukita tai siirtää toiseen noutopaikkaan hyvissä ajoin.
Kielitoimiston sanakirja kertoo, että koommin on adverbi, jota käytetään kielteisissä yhteyksissä ja joka tarkoittaa "siitä saakka, siitä lähtien, sittemmin, enää sen jälkeen".https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/koommin?searchMode=allKoommin sanaa käytetään murteissa liittämässä edellä sanottuun jonkin täydentävän, vahvistavan lisäyksen: pikemminkin, lähes, melkein. Suomen murteiden sanakirjasta voit lukea lisää koommin-sanasta:Koommin-sana Suomen murteiden sanakirjassaAdverbi on sanaluokka, joka määrittää verbiä, adjektiivia tai toista adverbia.https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:adverbihttps://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_2_J-K.pdfhttps://kaino.kotus.fi/cgi-bin/julk1/termit.cgi?h_id=aCHEIIEJC
Tässä joitakin Helmet-kirjastoista löytyviä teoksia, joissa käsitellään hovissa tai hoveille työskennelleitä taiteilijoita.
Valtonen, Pekka : Hullun keisarin hovissa - alkemisteja, tähtitieteilijöitä ja taiteilijoita Rudolf II:n Prahassa
- sukellus 1600-luvun Eurooppaan ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan hoviin
Kämäräinen, Eija (toim.): Pinx: maalaustaiteen mestareita 1 : Kirkon ja kuninkaan kunniaksi
- tietokirja suurista kirkko- ja hovitaiteilijoista
Aartomaa, Ulla: Naisten salonki : 1700-luvun eurooppalaisia naistaiteilijoita
- tietokirja naistaitelijoista, joista osa sai jo 1700-luvulla toimeksiantoja hoveista
Guy, John: ...
Ison härän runoa käsitelevät mm. akateemikot Martti Haavio teoksessa Karjalan jumalat (WSOY 1959) ja Anna-Leena Siikala teoksessa Itämerensuomalaisten mytologia (SKS 2012). Mahdollisesti aihetta sivuaa myös emeritusprofessori Juha Pentikäinen teoksessa Kalevalan mytologia, mutta tätä en päässyt tarkistamaan teoksen ollessa lainassa.
Satakunnan työllisyysalueen muodostavat Harjavalta, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen ja Ulvila. Satakunnan työllisyysalueen vastuukuntana toimii Porin kaupunki.https://www.pori.fi/tyo-ja-yrittaminen/satakunnan-tyollisyysalue/
Lentobensiiniä käytetään lähinnä pienkoneissa, helikoptereissa ja vanhoissa potkurikoneissa. Lentobensiinissä on lisäainetta, yleensä lyijytetraetyleeniä, jota ei moottoribensiinissä ole enää käytetty. Lisäaineella saavutetaan suurempi oktaaniluku, minkä ansiosta polttoaineesta saadaan irti enemmän energiaa ja estetään itsesytytys. Pienkoneiden moottoreissa voidaan käyttää moottoribensiiniä, mutta tehokkaampiin moottoreihin niiden oktaaniluku ei riitä. Lyijy myös voitelee moottorin venttiilejä, ja tietyt lentomoottorit vaativat tätä toimiakseen tehokkaimmin. Lentobensiinin höyrynpaine on myös pienempi kuin moottoribensiinillä. Korkeammalla lennettäessä ilmanpaine alenee ja moottoribensiini voi alkaa höyrystyä. Kaasukuplat...
Finna-hausta löytyy hakusanalla Raasakka oy ja rajauksella aiheeseen pari tulosta. Linkki hakutulokseen.Molemmat aineistot löytyvät Helsingin työväenarkistosta, jossa niitä voi käydä lukemassa. Linkki Työväenarkistoon.Toivottavasti aineistosta löytyy vastauksia. Kenties myös joku tämän palvelun lukijoista voi auttaa?
HeiKyseessä on varmastikin vanha kansanlaulu ja kansansävelmä " Sä kasvoit neito kaunoinen" ja sen toinen säkeistö, joka alkaa "Lapsuutes ajan hellimmän, sä leikit kanssani" ja jatkuu muuten kuvaillulla tavalla. Tieto löytyi ja varmistui teoksesta 78.31 Partiolaulukirja (6. painos, 1985)Lisäyksenä kerrottakoon, että kyseessä on kyseisen laulun modernimman version sanoitus. Alunperin kansanlaulu on kulkenut nimellä "Lapsuudenmuisto" ja se on kerätty 1870-luvulla Nurmeksen suunnalta, P. J. Hannikaisen toimesta. Tuon version sanoitusta Hannikainen piti siihen aikaan sopimattomana. Säveltä puolestaan kauniina. Tämä tieto löytyy laulukirjasta; 78.31209 Pajamo, Reijo - Koulun laulutunnilla, sivuilta 82-83.
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.) : 1943 löytyy digitoituna Doriasta. Sen perusteella A II 3 olisi "Pienikasvuisuus, kääpiökasvu (Nanismus primordialis, hypophyseogenes, thyreogenes, chondrodrystrophia s. schondroplasia). Pituus vähintään 152 cm, ruumiinrakenne sopusuhtainen, henkinen kehitys säännöllinen." A II luokkaan määrättiin yleensä "tarkastettava, joka on taistelukelpoinen rintamaoloissa,, mutta jonka palveluskelpoisuutta jokin vähäinen rakennevirhe, vika, vamma tai sairaus rajoittaa."
En löytänyt tietoa kielojuhlaperinteestä Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta Finna.fi-palvelusta löytyy Turun tyttölyseon - Luostarivuoren senioreiden julkaisu Luostarivuori 125 (2007, toim. Timo Puska), johon sisältyy Kaarina Leinosen kirjoittama artikkeli "Herkistävä kielotraditio" (s. 34-35). Teos on varattavissa Turun yliopiston Feeniks-kirjaston varastokokoelmasta. Linkki Luostarivuori 125 -teoksen Finna.fi-tietueeseen: https://www.finna.fi/Record/utu.9913827055405971?sid=5277599731
Mika Toivasen säveltämästä ja Sinikka Svärdin sanoittamasta laulusta "Matka" ei ole ilmeisesti julkaistu lainkaan nuottia. Kappaleen soinnut voi löytää esimerkiksi Chordify- tai ChordU-sivustoilta
Todennäköisesti laulu on suomenkieliseltä nimeltään "Leipuri", mutta täysin varma en voi olla, koska nuotti "Laula äiti kanssamme! III, 21 pientä laulua" (Helsingin Uusi Musiikkikauppa, K. G. Fazer, [1910]), johon laulu sisältyy, on vain Kansalliskirjaston kokoelmassa tilattavissa lukusalikäyttöön. Se sisältää Alice Tegnérin säveltämiä lauluja, jotka on "Suomen lasten iloksi mukaellut Edit Polón". Laulu alkaa: "Tääll' leipoo leipuri niin taitavasti". Alkuperäisteos "Sockerbagaren" on ilmestynyt Alice Tegnérin nuotissa "Sjung med oss, mamma! III".Tegnér, Alice: "Sjung med oss, mamma! III":https://carkiv.musikverk.se/www/fore2020/Tegner_Alice_Sjung_med_oss_mamma_3_rost_piano.pdfTegnér, Alice: "Laula äiti kanssamme! III" (Kansalliskirjaston...
Aivan suoraa vastausta kysymykseen ei taida löytyä. Monen painetun lehden tilaukseen myös sisältyy nykyään joka tapauksessa digitilaus.Lehtien näkökulmasta tietoa löytyy Media Metrics Finlandilta. Tuoreimmat julkiset tilastot löytyvät osoitteestahttps://mediametrics.fi/tilastot/
Näissä oppaissa käydään läpi perinnönjakoon ja perunkirjoitukseen liittyviä seikkoja:Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset. Alma Talent 2024Juha Koponen: Kuolinpesän osakkaan opas. Verotieto Oy 2024Antti Kolehmainen & Timo Räbinä: Jäämistösuunnittelu. II, Lesken ja perillisen jäämistösuunnittelu. Alma Talent 2021
