Finlex-tietokannassa on kattavasti selitetty lausuntomenettelyn perusteita.Säädösvalmistelun kuulemisopashttps://kuulemisopas.finlex.fi/Lausuntomenettely on pakollinen osa jokaista lainvalmisteluprosessia. Kirjallisia lausuntoja pyydetään perusvalmistelun lopputuloksena syntyneestä luonnoksesta hallituksen esitykseksi tai asetusluonnoksesta. Lausuntopyyntö lähetään lausuntopalvelu.fi:n kautta keskeisille, tiedossa oleville sidosryhmille. Myös muilla kiinnostuneilla, kuten yksittäisillä kansalaisilla, pitää olla mahdollisuus antaa lausuntonsa luonnoksesta.https://kuulemisopas.finlex.fi/2-kuuleminen-lainvalmisteluprosessissa/2-3-lausuntomenettely-ja-jatkovalmistelu/#jakso-2-3-1-lausuntomenettely-ja-kuuleminen-jatkovalmistelussa...
Kalastustaikoihin liittyvistä sammakkoarkuista vaikuttaa löytyvän tietoa ainakin Pasi Klemettisen kirjasta Tietäjät, noidat, samaanit: kansanuskon maailmassa (SKS Kirjat 2025), jonka kuvauksessa sammakkoarkut mainitaan kaksi kertaa. Kaikki Vaski-kirjastojen kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa, joten en valitettavasti pääse tarkistamaan, miten laajasti teoksessa käsitellään kyseistä taikaesinettä. Myös netistä löytyy joitakin lähteitä, joiden linkit liitän tähän. Kirjallisuutta ja nettilähteitä sammakkoarkuista:Klemettinen, Pasi (2025): Tietäjät, noidat, samaanit : kansanuskon maailmassa | Vaski-kirjastot Pöntinen, Anu (3.3.2016): Kirkon alta löytyneet sammakkokirstut kertovat: taikuus oli voimissaan Suomessa vielä 1900-luvun...
Tutkin vanhojen, perinteisten klassillisten koulujen opinto-oppaita. Turun klassikossa voi opiskella latinaa lukiossa sekä yhden vanhan kreikan kurssin sekä mahdollisuuden opiskella kreikkaa enemmänkin yhteistyökurssilla Turun yliopistossa, joten Turun klassillista koulua voidaan vielä pitää klassillisena kouluna siinä mielessä, että molemmat klassilliset kielet ovat opetusohjelmassa, vaikka niiden oppimäärät eivät vastaa klassillisen koulun käsitettä siinä alkuperäisessä mielessä. Tampereen Clasun sivuilla kerrotaan, että perusopetuksessa alkanutta latinan kieltä voi jatkaa siellä lukiossa alkavan latinan lisäksi, sivu on päivitetty viimeksi vuonna 2023, https://www.tampere.fi/tampereen-klassillinen-lukio/opiskelijalle/latinan-opiskelu-...
Laulu löytyy useista nuottijulkaisuista, mutta suurin osa näyttäisi olevan alkuperäisessä F-duurissa. Linkki Finna-hakutulokseen.Nettihaulla ja lisäämällä sanan chords löysin muutamia sovitettuja versioita. Linkki Chordify ja Linkki ChordU.
"Il mondo" -kappaleesta on tehty myös suomenkielinen versio "Ei koskaan rakastaa voi liikaa", joka sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 19. Nuotissa on myös kappaleen italiankieliset sanat. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt P. Puro (eli Pertti Lähteenmäki). Laulu alkaa: "Kun nään laukun eteisessä täyteen sullotun".Kappaleen tekijöistä on eri lähteissä erilaisia tietoja. Yleisradion Fono-tietokannassa kappaleen esittäjä Jimmy Fontana (eli Enrico Sbriccoli) on merkitty myös kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajiksi tai säveltäjiksi Gianni Meccia, I. Greco ja Carlo Pes. On siis epäselvää, kuka on tehnyt mitäkin. Eri lähteissä annetaan erilaisia tietoja, esim. Discogs-tietokannassa: "written-by - Fontana-Meccia-Pes"....
Tätä laulua emme ole kyenneet valitettavasti tunnistamaan. Fono.fi:stä löysin kappaleita, joiden nimessä on sanat bad thoughts, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=Bad+thoughtsNäissä kolmessa solisti on mies:Bad thoughts, Out of luck, äänitteessä WALKING DOWN 10th STREET (2009)Good thoughts, bad thoughts, FunkadelicI think bad thoughts, Danko JonesYhtyeen X solistina on (myös) nainen, mutta viuluja en kuule kappaleessa I must not think bad thoughts
Hyvin samanlainen kuin kysyjän kuvailema satu löytyy Anni Swanin suomentamista Unkarilaisista kansansaduista (WSOY, 1904). Tarina on nimeltään Satu kuninkaanpojasta, joka halusi kuolemattomuutta. Prinssi lähtee etsimään kuolemattomuuden salaisuutta, mutta kohtaa matkalla kotkan sijasta vanhan, kaljupäisen miehen, joka lapiolla ja kuokalla luo vuorenhuipulla multaa koriin, jonka sitten kantaa vuorta alas. Kun vuori lopulta olisi maan tasalla, joutuisivat ukko ja hänen sukulaisensa hautaan. Prinssi kohtaa myöhemmin myös tytön, joka esittelee hänelle huoneen, jonka lattia on silmäneulojen peitossa. Tyttö eikä kukaan hänen perheestään kuole, ennen kuin tyttö on ommellut jokaisella neulalla. Ja tämä tapahtuu tytön sanojen mukaan vasta tuhannen...
Tässä lukuvinkkejä aiheittain.LotatKoivisto, Sesse: Lotta Heidin sota (Otava 1982, uusi painos 2022)Mustonen, Enni: Kielon jäähyväiset (Otava 2000, useita uusia painoksia)Virtanen, Irja: Kenttäharmaita naisia (Tammi 1956, uusi painos 2006)KotirintamaKilpi, Eeva: Talvisodan aika (WSOY 1989, uusi painos 2026); Välirauha, ikävöinnin aika (WSOY 1990, uusi painos 2026); Jatkosodan aika (WSOY 1993, uusi painos 2026)Kähkönen, Sirpa: Kuopio-sarja (1. osa sijoittuu sotia edeltävään aikaan, osat 2-6 sotien aikaan ja osat 7-9 myöhemmille vuosikymmenille)Köngäs, Heidi: Mirjami (Otava, 2019)Mäki, Merja: Ennen lintuja (Gummerus 2022)Rytisalo, Minna: Lempi (Gummerus 2016)SotalapsetFranck, Mia: Pommipuutarha (Teos & Förlaget 2018)Sahlberg, Asko:...
Marjatta Kurenniemen "Sadussa pienestä pojasta" poika joutuu vahingossa lehmän mahaan ja jää sinne asumaan. Se on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Hassuja satuja ja myöhemmin uudestaan Pilvipaimen-kokoelmassa 1970-luvun lopulla. Kirjassa on Maija Karman kuvitus.Pilvipaimen kirjaa löytyy Ylivieskan kirjastosta:https://joki.finna.fi/Record/tiekko.209746?sid=5299574523
Emme valitettavasti tunnistaneet kyseistä laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Palvelun vastaajat eivät valitettavasti löytäneet ratkaisua kysymykseen. Voisiko kyseessä olla pizzaketjun mainoskampanja? Ehkäpä joku lukijoista tunnistaa videon.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-palvelusivustolta voi tarkistaa, että Teosofi-lehti on luettavissa Itäkeskuksen kirjastossa.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1106929?sid=5310590871Ultra-lehteä ei tule Itäkeskuksen kirjastoon, mutta sen voi lukea esimerkiksi Töölön, Rikhardinkadun ja Kallion kirjastoissa.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1114639?sid=5310592173https://helmet.finna.fi/
Helmat-tietokannasta löytyvät ainakin seuraavat teokset, joista sinulle voisi olla iloa:Haatanen, Pekka : Suomen maalaisköyhälistö. Väitöskirja 1968. Uusintapainos Into, 2019.Peltonen, Matti : Talolliset ja torpparit : vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. Väitöskirja. Suomen historiallinen seura, 1992Rahikainen, Marjatta ja Vainio-Korhonen, Kirsi: Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään. SKS, 2006Rasila, Viljo : Kansalaissodan sosiaalinen tausta. Tammi, 1968. Yksittäisiä kartanoita koskevia kirjoja, joissa kuvataan myös sosiaalisia suhteita:Riksman, Elina Håkansbölen kartanossa . Vantaan kaupunginmuseo, 2019Suominen, Erja : Aateliskartanoiden helmassa : rahvaan ja...
Käytettävistäni olevista lähteistä en valitettavasti löytänyt tietoa tästä aiheesta.Loimaan lehti on kerännyt lukijoilta paikallisia kummitustarinoita pyhäinpäivän juttuunsa vuonna 2024 (ks. https://www.loimaanlehti.fi/?s=kummitus). Lehti tulee Tampereella pääkirjasto Metsoon, mutta vanhoja numeroita ei säilytetä muutamaa kuukautta pidempään. Neuvoisin olemaan yhteydessä suoraan Loimaan kirjastoon, sillä kirjastoilla on usein tallessa paikallishistoriaan liittyvää aineistoa. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.loimaa.fi/vapaa-aika/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/.
Etsin kirjan tiedot Ruotsin kirjastojen hakupalvelusta Libriksestä https://libris.kb.se/bib/1651754?vw=full ja siellä näkyy, että Möllerin kääntämän Förnuftet i historien -kirjan alkuperäinen nimi on Vorlesungen über die Philosophie der Geschichte : Einleitung. Möllerin kirjassa on lisäksi Alf Ahlbergin kirjoittama johdanto Hegelin elämästä ja filosofiasta. Kirjassa on 184 sivua.Hain kirjaa alkuperäisellä nimellä "Vorlesungen über die Philosophie der Geschichte" Finnasta https://www.finna.fi/ ja rajasin kieleksi suomi. Hakutuloksena tuli Järjen ääni: Hegelin historianfilosofian luentojen johdanto v. 1978, kääntäjänä Noro Mauri. Kirjassa on 101 sivua. Oletan kirjan sisällön olevan sama kuin mitä Möllerin käännöksessä on.
Havupuihin keskittyviä runoja ovat "Mielly, metsä, miehi'ini" (2/331 (toinen kirja / runo 331), jossa esiintyvät lyhyesti sekä kuusi että kataja), "Kuolisinko, koito raukka" (1/42, kuusi), "Saisinko käeltä kielen" (1/50, kuusi), "Kukkalatva kuusi" (1/170) sekä "Ääni ei kuulu kullalleni" (2/41, kuusi).
Suositukset riippuvat siitä, mistä pidit teoksessa. Jos haluat lukea lisää kyseisen kirjailijan tuotantoa, hän on julkaissut mm. runoteokset Varisto ja Turkoosi vyöhyke taiteilijanimellä Susinukke Kosola. Molemmissa käsitellään identiteettiä ja ympäröivää yhteiskuntaa, sekä käytetään tekstin väriä tehokeinona. Erityisesti Varisto on visuaaliselta ilmeeltä varsin kiintoisa ja omalaatuinen.Jos taas ole kiinnostunut autofiktiosta ja omaelämäkerrallisuudesta, seuraavaksi voisi kokeilla Pauliina Vanhatalon Toinen elämä tai Ina Westmanin Lähes elossa -teoksia. Vanhatalon kirjassa käsitellään elämää aikuisena, kun nuoruuden suuret valinnat on tehty ja on asetuttu arjen uomiin. Westmanin kirja taas kuvaa elämää vuosia kestäneiden korona...
Olisikohan kyse requiemistä eli sielunmessusta? Alunperin requiem on katolisen kirkon jumalanpalvelus, jossa rukoillaan edesmenneiden puolesta. Länsimaisen kalssisen musiikin historiassa lukuisia kuuluisia requiemejä, joista ehkä tunnetuin on Mozartin Requiem (KV626).
Tästä linkistä löydät lisää requiemejä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sielunmessu
SDP oli mukana Martti Miettusen toisessa hallituksessa (30.11.1975 - 29.9.1976). Listan tuon hallituksen ministereistä löydät alla olevasta linkistä.https://valtioneuvosto.fi/hallitukset-ja-ministerit/hallitukset/-/gov/miettunen-iiMiettusen ensimmäisessä (14.7.1961 - 13.4.1962) ja kolmannessa (29.9.1976 - 15.5.1977) hallituksessa ei ollut SDP:n edustajia. https://valtioneuvosto.fi/hallitukset-ja-ministerit/hallitukset#hallitukset
Suosittelen lukemaan kyseiset kirjat järjestyksessä. Tällöin esimerkiksi henkilöhahmoja ja henkilöhahmojen välisiä suhteita sekä niiden kehittymistä pystyy seuraamaan aikajärjestyksessä.Jokaisessa kirjassa on kuitenkin oma pääjuonensa, eli mysteeri selviää aina kirja kerrallaan. Kirjat on siis mahdollista lukea myös itsenäisinä teoksina, jos ei koe sivujuonten seuraamista tärkeäksi.
