Laulu on tosiaankin Pirkka-Pekka Peteliuksen laulama ja nimeltään Serkkupoika. Se on Pedro Hietasen säveltämä ja Peteliuksen sanoittama.
Kappale on Pimpparauta-nimiseltä äänitteeltä vuodelta 1985.
Helmet-kirjastoista sitä voi lainata Tikkurilan musiikkivarastosta kasetti- tai LP-levymuodossa:
http://helmet.fi/
Puheena on varmaan Seppo Jokisen luoma komisario Koskinen?
Hänelle on luotu jopa omat nettisivut: https://www.tampere.fi/kulttuuri/raitit/koskinen/
Niiltä sain selville seuraavaa: "Erittäin äkkipikainen, mutta nopeasti lauhtuva. Yllytyshullu, empaattinen ja hellämielinen. Esimiehenä luotettava. Ehdottoman oikeudenmukainen."
Mitkä noista ovat vahvuuksia ja mitkä heikkouksia, on varmaan jokaisen tuumattava itse.
Helsingissä on mahdollista käyttää ompelukonetta Etelä-Haagan, Töölön, Pasilan, Kontulan ja Laajasalon kirjastoissa sekä keskustakirjasto Oodissa. Espoossa on ompelukone asiakkaiden käytettävissä Tapiolan, Sellon, Ison Omenan, Entressen ja Soukan kirjastoissa. Sinun kannattaa olla suoraan yhteydessä em. kirjastoihin ja varata aika koneen käyttöä varten. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta.
Lainattavia ompelukoneita ei Helmet-kirjastoilla ole.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Pysyvät hampaat ja leukaluut tuottavat geneettiset ohjeet eivät aina kohtaa toisiaan sataprosenttisesti. Hampaat voivat kasvaa vinoon eri syistä, mutta useimmiten syynä on tilanahtaus (joskus taas tilaa on niin paljon, että hampaiden väliin jää leveä kolo). Hampaiden koko ja mahtuminen on perinnöllinen ominaisuus, johon ei suuremmin voi vaikuttaa normaalin ravinnonsaannin olosuhteissa.
Joissain tapauksissa lapsi on voinut myös itse vaikuttaa hampaiden asentoon esimerkiksi poikkeuksellisen pitkään kestäneellä peukalon imemisellä.
Oikomishoidon tarve johtuu sekä esteettisistä syistä että hampaiden epätasaisen kasvun aiheuttamista purantahäiriöistä, joista pyritään aina pääsemään eroon. Oikomishoitoja tehdään vain pysyville hampaille....
Elannon ravintolaosaston markkinointipäällikkönä työskennellyt Matti Sokka sai surmansa hissionnettomuudessa Elannon pääkonttorilla. Sokka oli kuljettamassa pater-noster -tyyppisellä jatkuvasti pyörivällä henkilöhissillä tavaraa eikä onnistunut saamaan kuljetuskärryä ajoissa pois hissilavalta, vaan jäi kaatuvan kuorman alle. Yrittäessään työntää pohjakerroksessa kuormauskärryä hissistä tarttui puinen kehikko hissin alaspäin mennessä lattian reunaan ja kaatui hissin sisälle. Sokka jäi kuorman ja hissin seinän väliin puristuksiin. Hän kuoli ilmeisesti heti.
(HS, 17.12.1977)
Runo on Lauri Viidan Toivoinko jotakin. Se menee näin:
Toivoinko jotakin.
Enkö jo tiennyt,
kun aurinko nousi,
ettei se poista
ollutta yötä.
Toivonko vielä.
Enkö jo tiedä,
kun aurinko laskee,
ettei katoa
se, mikä oli.
Päivä on tullut.
(Lauri Viita: Kootut runot. s.270)
Eemil, Tuulia, Kiia ja Milo –nimistä on kysytty ennenkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitaja –palvelun arkistosta. Kirjoita tyhjään ruutuun etunimet ja etsimäsi nimi.
Konsta on Konstantin-nimen lyhentymä. Nimet tulevat pysyvää ja vakaata tarkoittavasta constans-sanasta. (Lähde: Lempiäinen, Suuri etunimikirja)
Mariel on saksalainen ja hollantilainen versio Mary-nimestä. (Lansky, Baby names around the world).
Zeina on todennäköisesti libanonilaisperäinen tytön nimi. Merkityksestä ei ole tietoa. (http://www.trendybabynames.com/index.php?goto=nthroughz)
Annetta on italialainen hellittelymuoto Anna-nimestä, joka on kristikunnan käytetyimpiä nimiä ja siitä on kymmenittäin muunnoksia ja lyhentymiä. Anna on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, joka tarkoittaa armoa.
Anna viettää Suomessa nimipäiväänsä 9.12. yhdessä Annen, Annin, Anun, Annikin, Annukan, Annikan ja Annelin kanssa. Suomen ruotsinkielisessä almanakassa samana päivänä on mm. Annan ranskalainen muoto Annette. Annetta voi varmasti viettää nimipäiväänsä samana päivänä.
Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja
http://en.wikipedia.org/wiki/Anna_(name)
Nämä kaksi löytämääni linkkiä osoittaisivat vahvasti, että ensisijainen taudinlevittäjä olisi verta imevä hietakärpänen.
http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Parasiitti-infektiot#Vis…
http://www.petvetkamu.com/kirjoituksia_files/Leishman.htm
Olisiko mahdollista, että katsomasi ohjelma olisi Prisma 26.11. Jakso kertoi hengenvaarallisesta heisimadosta, joka lähestyy Suomea.
Löysin myös Helsingin Sanomien arkistosta artikkelin kyseisestä heisimadosta. Artikkeli on suora kopio Hesarin arkistosta.
Ihmiselle vaarallinen myyräekinokokki tulossa Suomeen
Aamulehti, 01 joulu 2008, s.5:- Eviran yksikönjohtaja Antti Oksanen Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksiköstä arvioi, että ihmiselle vaarallinen myyräekinokokki saattaa tulla Suomeen jo...
Kysy kirjastonhoitajalta arkistossa on vastattu vastaavanlaiseen kysymykseen aikaisemminkin. Ks. arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanoilla "haastattelututkimus" tai "asiakastyytyväisyys".
Valmista lomaketta ei löydy, mutta vastaavia opinnäytteitä on tehty ja niistä voisi saada vinkkejä lomakemalliin. Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyi viitteitä opinnäytteistä, jotka käsittelevät sisäistä asiakastyytyväisyyttä, esim.:
Wallin, Eeva: Sisäinen asiakastyytyväisyys ja palvelun laatu : case: Metso Paper Oy. Pro gradu -työ : Turun kauppakorkeakoulu, Markkinointi, 2002.
Heinonen, Sari.
Tietohallinnon sisäinen asiakastyytyväisyys : [case: ABB Service Oy].
Pro gradu -työ : Turun...
Suosikki on suomalainen nuorisolehti, joka on ilmestynyt vuodesta 1961. Lehden vaiheista löytyy tietoa seuraavilta sivustoilta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suosikki ;
http://www.helsinki.fi/~jerola/onil1908_ihSuosikki.html
Kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta Artosta löytyi pari artikkelia, joista voi olla apua aiheen käsittelyssä.
Haapanen, Seppo : Mikä menee nuorten kaaliin? Julkaisussa: Aikakausilehdistö, 1992 : 4, s. 23-27.
Karvala, Kaappo : Jyrki Hämäläinen : Suosikki ei ole historiaa. Julkaisussa: Markkinointi & mainonta : Talentum, 1996 : 8, s. 25. Lehdet on luettavissa Kansalliskirjastossa. Yhteystiedot: Unioninkatu 36 00014 HELSINGIN YLIOPISTO.
puh. (09) 191 23196.
Suosikki -lehden vuosikertoja löytyy vuodesta 1983...
Ujo postimies -laulun kuuntelupaikkaa en löytänyt netistä. Muutenkin netissä on näkyy olevan vähän kuunneltavia lastenlauluja. Näissä osoitteissa voi kuunnella muutamia lauluja osittain tai kokonaan:
http://www.sasokopp.net/
http://www.takuumiehet.com/
http://www.temporubato.fi/uudet-lastenlaulut-cd-levy
Kysy kirjastonhoitajalta -palstan arkistosta löytyi aikaisempi vastaus liittyen Espanjan luontoon: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=89c18fc8-7…
Seuraavissa kirjoissa on myös tietoa Espanjan luonnosta ja sädemääristä:
Maailma tänään 10 : Espanja ja Portugali, Tieteen Kuvalehden kirjasto, 1998
Maailmantieto 2, Kirjayhtymä, 1980
Maailma nyt 2 : Ranska ja Etelä-Eurooppa, Weilin + Göös, 1994
Geo 2 : maantiedon suuri tietosanakirja, Weilin+Göös, 1981
Seuraavien linkkien takaa löytyy kuukausittaisia sademääriä taulukoina:
http://www.iberianature.com/material/Spain_climate/Rainfall_Spain.htm
http://www.wordtravels.com/Cities/Spain/Madrid/Climate
http://www.worldtravelguide.net/country/259/climate/Europe/Spain.html
http...
Tässä tietoa kysymiesi nimien alkuperästä:
Jesse: Nimen Iisai kreikkalainen muunnos; hepr. Isai = Jumalan mies.
Joonas: Joona-nimen muunnos; hepr. Jonah = kyyhkynen.
Teija: Lyhentymä Dorotean muunnoksesta Toroteija; kreik. Dorotea = Jumalan lahja. Toisena vaihtoehtona on murresana teija (= karjakko, navettapalvelija), jota vastaa ruotsalainen murresana deja.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja.
Etymologialtaan kismittää - harmittaa, suututtaa, kirvellä, katkeroittaa (mieltä) - liittyy merkityksen "kirvellä, katkeroittaa" kautta sanaan kisma (häkä, katku), ja sen eri murteissa tavattaviin johdannaisiin, kuten kismertää (kirvellä, pakottaa).
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A-K
Metsäpirtti on luovutetulla alueella, ja luovutetun alueen kirkonkirjat säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Varhaisemmat kirkonkirjat on kuvattu rullamuotoon, ja näitä mikrofilmirullia antaa kukin maakunta-arkisto kaukolainaan oman toimialueensa seurakunnista - myös muutamissa maakuntakirjastoissa on hyvä kokoelma mikrofilmejä. Arkistolaitoksen taksat: 1-4 rullan lähetys 8,50 euroa ja 5 rullan lähetys 9,50 euroa. Lisäksi tulee luonnollisesti paikallisen kirjaston oma maksu.
1800-luvun loppupuolen kirkonkirjat on puolestaan kuvattu korttimuotoon, ja filmikortteja lähettää kaukolainaan ainoastaan Mikkelin maakunta-arkisto, siis keskitetysti, koko maan seurakunnista ja myös luovutetulta alueelta; ja kortteja koskevat...
Kirjastokortin katoamisesta kannattaa ilmoittaa välittömästi johonkin HelMet-kirjastoon. Kirjastokortin katoamisesta voi jättää ilmoituksen nauhalle kirjastojen ollessa suljettuna soittamalla puhelinnumeroon 09-310 85309. Et ole vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu kadonneella kortilla sen jälkeen kun ilmoitus kortin katoamisesta on tehty.
Kadonneeksi ilmoitettu kirjastokortti poistetaan käytöstä. Uuden kirjastokortin saa mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä
kuvallisen henkilötodistuksen. Kadonneen tai vahingoittuneen kirjastokortin uusiminen maksaa 3 € / aikuiset ja 2 € / alle 15-vuotiaat.
Tässä vielä Helsingin kaupunginkirjastojen yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
