Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy mm. tällaisia Viroa, virolaisia ja suomalais-ugrilaisten keskinäisiä suhteita käsitteleviä tietokirjoja (mainittujen Hytösen ja Mikitan teosten lisäksi): Paju, Imbi (suom. Sanna Immanen, 2011): Suomenlahden sisaret : kun katsoo toisen tuskaaSiltanen, Raimo (2018): Tarinoita VirostaTarkiainen, Kari (2024): Taikaa ilmassa : esseitä vanhasta ja nykyisestä Virosta Terras, Antto (2020): Viro (sensuroimaton) Zetterberg, Seppo (2015): Suomen sillan kulkijoita : yhteyksiä yli Suomenlahden 1800-luvulla Jos suomalaisten-ugrilaisten kansojen historia ja tarinat yleisesti kiinnostavat, löytyy esimerkiksi:Jokipii, Mauno, toim. (1995): Itämerensuomalaiset : heimokansojen historiaa ja kohtaloita
"Rantakoivulleni" alkaa: "Rantakoivu, ritvakoivu, tuuletarten tuutima".Ainoa löytämäni nuotti Otto Kotilaisen sävelmään sisältyy "Suomen nuorison laulukirjaan" (WSOY, 1911; 5. uud. ja lis. painos), ja siinä on vain laulun melodianuotinnos, ei pianosovitusta tai -säestystä. Kotilaisen teosluettelossa esiintymiskokoonpanoksi on merkitty vain lauluääni. Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta.Samoihin sanoihin on olemassa ainakin kaksi muuta sävelmää: Erkki Melartinin ja ilmeisesti kansansävelmä. Melartinin sävelmä sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 19. Kansansävelmä sisältyy esimerkiksi nuottiin "Kansakoulun laulukirjan säestykset" (WSOY, 1933).Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiPoroila, Heikki:...
Bertolt Brechtin teoksia suomen kielellä voi löytää kirjastoista, niitä kannattaa tutkia Finna.fi-palvelussa. Esimerkiksi tuo Puntilan isäntä, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=Puntilan+is%C3%A4nt%C3%A4+ja+h%C3%A4nen+renkins%C3%A4+Matti&type0%5B%5D=TitleStart&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20Jos kirjoja haluaa ostaa, kannattaa seurata antikvariaatteja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=antikvariaatit. Tällä hetkellä niitä ei ainakaan suurimmista kirjakaupoista näytä löytyvän suomen kielellä.
Valitettavasti en löytänyt taiteilijaa, jonka nimi olisi kirjoitettu aivan tuossa muodossa. Useampi taiteilija kyllä löytyi, joiden nimi oli vähän tuohon suuntaan, kuten Lars Jonsson, Lise Johansson, Lester Johnson tai Lucas Johnson. Mahtaako tuo tarkoittamasi henkilö olla kuitenkin suomalainen tuon kaiverruksen perusteella. Nämä mainitut olivat ulkomaalaisia.
Tuulilasi-lehden vanhoja vuosikertoja on luettavissa Pasilan kirjastossa. Lehtiä ei lainata kotiin, mutta voit lukea niitä kirjaston lehtiosastolla.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1113017?sid=5247401665https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Jamppa Tuomisen levyttämän "Tähdenlento"-kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Koivisto. Kappale alkaa: "Tuntuu niinkuin tuhat vuotta mä kulkenut oisin".Jamppa Tuominen on levyttänyt myös kappaleen "Tähden lento" (tai joissakin julkaisuissa "Tähdenlento"), jonka on säveltänyt ja sanoittanut Reijo Lumisalmi. Se alkaa: "Kerran kun mä matkallain".Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
En löytänyt tietoa kielojuhlaperinteestä Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta Finna.fi-palvelusta löytyy Turun tyttölyseon - Luostarivuoren senioreiden julkaisu Luostarivuori 125 (2007, toim. Timo Puska), johon sisältyy Kaarina Leinosen kirjoittama artikkeli "Herkistävä kielotraditio" (s. 34-35). Teos on varattavissa Turun yliopiston Feeniks-kirjaston varastokokoelmasta. Linkki Luostarivuori 125 -teoksen Finna.fi-tietueeseen: https://www.finna.fi/Record/utu.9913827055405971?sid=5277599731
"Oodin kokoelma käsittää noin satatuhatta lainattavaa teosta. Aineistoa löytyy lapsille, nuorille ja aikuisille lähes 20 kielellä. Suurin osa aineistosta sijaitsee kolmannen kerroksen Kirjataivaassa. Oodin ensimmäisestä kerroksesta voit napata mukaasi lyhyen laina-ajan Bestsellereitä sekä pokkareita." ja "Jos et löydä mieleistäsi teosta Oodin Kirjataivaasta, voit varata sen pääkaupunkiseudun muista Helmet-kirjastoista: käytössäsi ovat 3,4 miljoonaa teosta sekä kattava e-kirjasto." Linkki Oodin sivuille.Helmet kokoelmassa oli viime vuonna 2 679 615 kirjaa. Linkki Opetus- ja kulttuuri ministeriön tilastoihin.Ison omenan kirjastossa taitaa ainakin hetkittäin olla enemmän kirjoja kuin Oodissa. Espoossa kirjakokoelma kelluu. Vuodenvaihteessa...
Toni Edelmannin sävellys "Miten ja miksi" löytyy nuottikokoelmasta Teatterilauluja. Nuottia löytyy useasta Keski-kirjastosta, mm. Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolta. Voit tarkistaa saatavuuden ja halutessasi tehdä varauksen verkkokirjastossa: https://keski.finna.fi/Record/keski.170752?sid=5261384239.
Sergeanne Golonin Angelika-sarjan viimeinen (12. osa) on nimeltään Angelikan voitto. Sitä ei ole Lohjan kirjastoissa, mutta Lukki-kimpasta löytyy yksi kappale: https://lukki.finna.fi/Search/Results?lookfor=Angelikan+voitto&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=-datasource_str_mv%3A%22journalfi%22 Voit varata kirjan noudettavaksi mistä tahansa Lohjan toimipisteestä.
Sait ilmeisesti kirjastossa käydessäsi tiedon niistä kirjoista, jotka ovat Vanamo-kirjastoissa. Laajensin hakua muihin Suomen kirjastoihin ja löysin tällaiset:Finlandia, geoplaneta 2012 (Lonely Planet)Finlandia, la tierra de los mil lagos, kirjoittaja Stefania Belloni, Narni Plurigraf, 2007Hablemos de Finlandia, Otava 2003Nämä olisivat kaukolainattavissa.
Kyseessä on käyminen. Pasteur todisti kokeillaan, että käyminen johtuu mikrobien toiminnasta. Käymisessä mikrobit tuottavat energiaa pelkistämällä orgaanisia aineita ilman happea. Pasteur havaitsi, että viini happani, koska alkoholikäymisen aiheuttavan hiivan joukossa oli bakteereja, jotka tuottivat sokerista etikkahappoa.Lähteet:Pasteur avasi tuntemattomaan mikromaailmaan johtavan oven | tieku.fiFermentation theory - WikipediaSpectrum tietokeskus. 6.osa. WSOY, 1978 S. 280 - 1.
Junanvaunujen ulkopuolella oli ennen vanhaan portaita ja muita ulokkeita, joissa oli mahdollista seistä junan liikkuessakin, ks. kuva. "Jäniksenä" matkustaminen on ollut rautateillä aina tuttua, ks. esim. Uusi Rautatielehti 15.1.1912 tai Kansan kuvalehti 30.6.1933. En löytänyt mainintaa pummilla matkustamisesta juuri portailla seisten, mutta varmasti se oli mahdollista.Rautatiemuseosta kerrottiin seuraavaa: Ilman lippua / pummilla (tai ”pommilla”, kuten nähtävästi ennen sotia puhuttiin) on pyritty matkustamaan junaliikenteessäkin eri tavoin ja hyvin pitkään, ellei aina. Ilmiö ei ole siis millään tavoin uusi.Tästähän löytyy esimerkkejä vanhemmista lehdistä:”Neljä pinnaria matkusti vaunun katolla Savonlinnasta Pieksämäelle” (Sisämaa, 2....
Hei!Löysin seuraavan tekstinpätkän Leea Virtasen kirjoitelmasta "Raudun kansanperinne", joka löytyy rautu.fi-sivustolta alaotsikon "Kansanperinne" takaa:Kaskunkertoja voi huvittaa kuulijoitaan alkamalla mahtipontisesti saarnata:Tästä minun saarnani alkaa, että kun kanalla oli kaksi jalkaa, juuri jalost Kirsalost tul suur kirjava härkä, alko ruopii ja kuopii ...Pilasaarnojen arkinen sisältö on ristiriidassa sen juhlallisen saarnanuotinkanssa, jolla ne esitetään.Voi siis olla, että kuulemanne katkelma on ollut jonkinlainen versio tällaisesta kaskusta tai pilasaarnasta. On hyvin mahdollista, että tuon sananparren alku on saanut monia erilaisia jatkeita, jotka ovat eläneet suullisessa muodossa sukupolvien yli, eikä niistä välttämättä ole...
Tämän alun perin japanilaisen iskelmän ”Yume wa yoru hiraku” suomenkielisellä nimellä en löytänyt nuottia. Japaninkielisellä nimellä verkosta löytyy tällainen melodianuotinnos:https://www.scribd.com/document/382212486/Fausto-Papetti-Yume-Wa-Yoru-HirakuLaulun suomenkieliset sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 81, 3 - 1969" (Musiikki Fazer, 1969). Laulu alkaa: ”Kun Tonkin-lahden ylle nousee täysikuu ja lahteen raunioista liekit heijastuu”.
Eino Leino-tutkimuksissa ei löydy yhteyttä Viktor Rydbergin ja Leinon välillä. L.Onervan Leinosta tekemästä elämäkerrasta ei löydy asiaan viitteitä.Ei myöskään tuoreimman elämäkerran Leinosta tehneen Panu Rajalan teoksessa ole viittauksia näiden kahden kirjailijan välillä.TEKIJÄ Onerva, L.TEOS Eino Leino : runoilija ja ihminen / L. OnervaPAINOS 2. painosJulkaisutiedot Helsingissä : Otava, 1979ULKOASU 608 sivua : kuvitettu TEKIJÄ Rajala, Panu, kirjoittaja.TEOS Virvatuli : Eino Leinon elämä / Panu Rajala.Julkaisutiedot Helsinki : Werner Söderström...
