Jos puhumme samasta videosta kuten tämä: https://www.youtube.com/watch?v=Wl959QnD3lMtai 10 tunnin mittainen versio: https://www.youtube.com/watch?v=ZLcgsBAXNaQniin kyseessä on biisi nimeltään "Song for Denise"Spotify linkki: https://open.spotify.com/track/7vhOxpwnenXcBBrGkeZUcdYoutube linkki: https://www.youtube.com/watch?v=aLp8SISp4nM
Kirjoja on suomennettu vain 7.osaan asti. Niitä voi löytyä ihan kirjastosta. Ainakin Eepos-alueen kirjastoista löytyvät nämä seitsemän osaa. Adlibriksestä voit ostaa ne äänikirjana tai e-kirjana. Muuten kirjoja todennäköisesti löytyy kirpputoreilta ja Antikvaarista.
Lieska on varsin harvinainen sukunimi. Digi- ja väestöviraston tietokannan mukaan Suomessa asuu tällä hetkellä 37 henkilöä, jolla on Lieska sukunimenä. Entisenä nimenä Lieska on 28 suomalaisella. Wikipedian tietojen mukaan Lieska-nimi olisi suomennettu nimestä Lundberg. Nimen kuuluisa kantaja on ollut majuri Väinö Lieska (s. 1891), joka syntyi Lundberg-nimisenä ja vaihtoi nimensä Lieskaksi. Suomen sukunimistön suomalaistaminen alkoi 1870- ja 1880-luvuilla ja jatkui pitkälle 1900-luvulle. Lähteet:SukunimihaluSotapolku : Väinö LieskaWikipedia : suomennetut sukunimet
Tässä muutama teos, jotka voisivat sopia sinulle:Vastuullinen sijoittajaHyrske, Anna et al.2020 Sijoita rahasi vastuullisestiKurittu, Kaisa2021 Vastuullisuudesta ylituottoa sijoituksiinSilvola, Hanna ; Landau, Tiina2019 Rahastokirja vasta-alkajille ja niille jotka haluavat päästä sijoittamisessa helpollaMähkä, Merja2021 Rikastu rahastoilla Näin aloitat ja onnistutMähkä, Merja2025[Kirja on uudistettu painos teoksesta Rahastokirja vasta-alkajille]
Jouko Turkka toimi vuosina 1975–1981 Helsingin kaupunginteatterin apulaisjohtajana ja ohjaajana. Paavo Liski toimi Helsingin kaupunginteatterin johtajana vuosina 1975-1982.Lähteet:Microsoft Word - HKT JOHTOA 2017Helsingin kaupunginteatteri – WikipediaJouko Turkka – WikipediaPaavo Liski – Wikipedia
Kyseessä on Erkki Kivijärven runo Mies. Se on julkaistu kokoelmassa Matkamies (1915) sekä joissain koulujen lukukirjoissa. Digitaalisena löysin sen ainoastaan Pohjolan Sanomista 20.12.1915: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1219749?page=4 (sivun alalaidassa olevassa arvostelussa)
Eläinten poikasista löytyy paljon kuvakirjoja. Osassa käsitellään myös syntymää. Tästä linkistä näet Lukki-kirjastojen tilanteen: https://lukki.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=-datasource_str_mv%3A%22journalfi%22&lookfor=el%C3%A4imet+poikaset&type=AllFields&jumpto= Lastenosaston kollegat suosittelivat esim. seuraavia kirjoja: Tuominen, Piia: Missä olet äiti?Kauniina kevätaamuna viidestä munasta kuoriutuu viisi lohikäärmeen poikasta.Sanaton kirja.Vuori, Julia: Algot Alligaattorin viisinkertainen onni.Algot Alligaattori on innoissaan: hänellä on viisi täydellistä munaa. Lennokas, värikäs ja lempeä kuvakirja perhe-elämästä ja vanhemmuuden haasteista.Algot vie munia vaunukävelyille, kylpemään ja...
Timo Forsströmin säveltämästä ja Nina Granrotin sanoittamasta kappaleesta "Kuurasydän" tai sen jouluversiosta "Joulun kuurasydän" ei ole julkaistu nuottia. "Kuurasydän" alkaa: "Kesä kaunein, kun viimein hänet saa". "Joulun kuurasydän" alkaa: "Mitä toivoo, kun on sysimusta maa". Soinnut löytyvät verkosta, esimerkiksi täältä:https://chordify.net/chords/kuurasydan-saija-tuupanen-topicLähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Suosittelen, että varmistat asian Kambotzan viranomaisilta. Kambotzalla ei ole Suomessa suurlähetystöä. Tiedustelut voi lähettää Lontoossa olevaan suurlähetystöön. Lähde ja lisätiedot Suomen ulkoministeriö :https://finlandabroad.fi/web/khm/suomalaisen-viisumi
Löysin tästä Matthias Claudiuksen runosta "Der Mond ist aufgegangen" kaksi suomenkielistä versiota. Kumpikin sisältyy nuottiin.Aale Tynnin käännös on nimeltään "Kuu paistaa metsän yllä". Se sisältyy nuottiin "Rouva Satakieli : keski- ja eteläeurooppalaisia kansanlauluja" (WSOY, 1985). Säveltäjä on Johann Abraham Peter Schulz. Säkeistöjä on neljä.Hilkka Norkamon käännös on nimeltään "Kuu nousi synkkään yöhön". Se sisältyy nuottiin "Carmina. 3 : hengellistä musiikkia sekakuorolle" (Musiikki Fazer, 1967). Säveltäjä on Johann Abraham Peter Schulz. Säkeistöjä on kolme.
Tässä joitakin vinkkejä keskenään hieman erityylisistä kirjoista. Lisätietoja teoksista esim. Kirjasammosta (https://www.kirjasampo.fi/). Abulhawa, Susan: Rakkaudetonta maailmaa vastaanAtwood, Margaret: Sokea surmaajaCatton, Eleanor: Birnamin metsäFrance, Anatole: Jumalat janoavatFröberg Idling, Peter: Laulu nousevalle myrskylleHenriksson, Saara: KerjäläiskuningatarKatouh, Zoulfa: Sitruunapuiden aikaKoskinen, JP: UkkoslintuLagerlöf, Ulrika: LakkasuoLawrence, Theo: Salatun voiman kaupunki, Pimeä sydän, Hehkuva ruumis
Kyseinen tarina löytyy ainakin teoksesta Dylan Thomas: Taiteilijan omakuva nuoruuden koiravuosilta : valitut kertomukset (ISBN: 978-952-381-232-1). Kirjassa tarinan nimi on suomennettu Lapsen joulu Walesissa. Kirjan on kustantanut Aviador vuonna 2024 ja tarinat on suomentanut Ville-Juhani Sutinen. Kirjaa on saatavilla ainakin Helle-kirjastoissa, joten voit kysyä sitä lähimmästä kirjastostasi tai tehdä varauksen Helle-verkkokirjastossa.
Muokkaus: Sykäri-nimelle löytyy seuraava selitys teoksesta Suomen maatilat I, Uudenmaan lääni, s. 263:"Kirkonkirjojen mukaan sen perusti Lemmilän talon Matti-niminen poika antaen sille raamatullisen nimen Sichar, josta Sykäri on johdettu."Sichar lienee Johanneksen evankeliumissa mainittu samarialainen kaupunki Sykar, jossa olevalla kaivolla Jeesus lepäsi matkallaan.Ensimmäisen kerran Sykäri esiintyy talonnimenä kirkonkirjoissa 1700-luvulla, ks. Suomen sukututkimusseuran historiakirjat. Löysin Kansallisarkistosta kaksi Sykäri-nimisiä tiloja koskevaa maanmittausasiakirjaa 1800-luvulta, toinen tiloista (Sykärinsaari) sijaitsi Sykärin/Laitilanjärven pohjoispuolella ja toinen Oitissa lähellä nykyistä Töytynmäkeä. Sukunimenä Sykäri alkaa...
Olit aivan oikeassa, sillä tämä sarjakuva on vuodelta 1993, ja vielä tarkemmin sunnuntailta 11.4.1993. Sama sarjakuva on varmasti muissakin albumeissa, mutta ensimmäisenä satuin löytämään sen Lassi ja Leevi : sunnuntaisivut 1985 - 1995 -albumista. Lassi ja Leevi : sunnuntaisivut 1985 - 1995 Ratamo-verkkokirjastossa
Munuaisen luovuttajista löytyy tilastotietoa vuodesta 1964, jolloin ensimmäinen munuaisensiirto tehtiin Suomessa. ”Ensimmäinen munuaisensiirto elävältä luovuttajalta tehtiin Suomessa vuonna 1964. Elinsiirtorekisterin mukaan Suomessa 713 henkilöä on toiminut munuaisluovuttajana vuoden 2023 loppuun mennessä, ja elossa heistä on noin 600. Koska munuaisten loppuvaiheen vajaatoimintaa sairastavien määrä lisääntyy maassamme, munuaisensiirtoa odottavia on yhä enemmän. Lähes 400 potilasta odottaa siirrettä, ja useita potilaita kuolee vuosittain elinsiirtoa odottaessaan.” Linkki Duodecim.Suurin osa munuaisista saadaan kuolleilta luovuttajilta. Vuonna 2023 eläviä luovuttajia oli vain 45 ja siirtoja tehtiin 321. Tilasto ei kerro onko munuaisen...
