Finna-hakupalvelun mukaan Suomen kirjastoista löytyy etsimistäsi teoksista valitettavasti vain Dante's numbers (2008).https://finna.fi/Record/vaari.1642395?sid=5230736410Lizard’s Bite näyttäisi olevan saatavana kaukolainaan Norjasta, muut vain Pohjoismaiden ulkopuolelta.https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu
Tuulensuojaan on Dannyn suomeksi tunnetuksi tekemä, alun perin Christien Yellow River -nimellä levytetty kappale. En löytänyt tietoa, onko Saija Tuupanen joskus esittänyt sen.
Avioliittolaki on vuodelta 1929 ja sen säädösnumero on 234/1929 https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1929/234. Lakiin on tehty lukuisia muutoksia, muutoshistoria on valittavissa omana välilehtenään Finlexissä. Pelkästään 1940-luvulla lakiin on tehty viisi muutosta.Se, mikä lain sanamuoto on ollut vuosina 1946-1950 selviää tutkimalla sen aikaisia osia Suomen lakikirjasta. Käytännössä kannattaa katsoa Suomen laki -kirjoista vuosiväliltä 1946-1951 tuo laki.Kussakin lakikirjassa on huomioitu aina lakikirjan julkaisemiseen mennessä tulleet muutokset, laeista on siis lakikirjassa ajantasaiset versiot siihen asti tulleiden muutosten osalta. Lakikirjoja voi tiedustella esim. Tampereen pääkirjastosta...
Tunnistusta kannattaa pyytää antiikkiliikkeitä, esim. Wanha Elias, https://www.wanhaelias.fi/ ja Astiataivas, https://www.astiataivas.fi/tuotteet.html?id=searchSigneerauksia voi tutkia Signaturer.se -sivustolla, kohdan Europeiska stämplar alta löytyy Arabian tehtaan sekä Kupittaan saven signeerauksia.
Rivit ovat Bertold Brechtin runon Sonett Nr. 19 lopusta.Runon suomennosta ei löydy painetuista lähteistä. Äänitteillä Miten enkeleitä vietellään : Lauluja Bertolt Brechtin runoihin rakkaudesta (1989) ja Lauluja rakastamisen vaikeudesta (1995) on Esa Kaartaman säveltämä laulu tähän runoon. Sanat on suomentanut Kaj Chydenius. Äänitteet ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista, mutta niissä ei ole mukana laulujen sanoja.
Finna-haun mukaan vuoden 1959 Iltasanomat olisivat luettavissa Kansalliskirjaston vapaakappaletyöasemilla. Linkki hakutulokseen.Kasalliskirjasto sijaitsee Helsingissä. Linkki yhteystietoihin.
Lääkärintarkastusohjesäännön (LTO) 1935 mukaan palveluskelpoisuusluokka E on "Tilapäisesti kelpaamattomat - palveluskelpoisuuden ratkaiseminen siirretään toistaiseksi, maäräten edelleen nostoväen III luokkaan jossakin seuraavassa kutsunnassa uudelleen tarkastettaviksi" ja syynä, että henkilö on vapautettu toistaiseksi on ilmeisesti ollut "2. Hentokasvuisuus, yleinen heikkous: pysyväksi jäänyt sairaaloinen heikkorakenteisuus, ylen heikko lihaksisto, pitkälle mennyt kuihtuminen, näivettyminen, pysyvä kykenemättömyys ruumiilliseen työhon (Asthenia universalis, habitus asthenicus, marasmus, kakexia), 24 v. täyttävillä."
Laulu voisi olla Usko Kempin säveltämä ja sanoittama "Kaamoskuu". Laulu alkaa: "Kuu kylmänä kellotti kairan päällä". Kertosäkeessä lauletaan: "Kuu, himmeä kaamoskuu, tuijotus kelmeän jäinen". Toisessa säkeistössä lauletaan: "Hangelle jää muuten vainaa". Laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 21.Tapio Rautavaara: Kaamoskuu Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=TIJGSRP-y0g
Löysin Järjestelykeskuksen paikat nettihaulla. Järjestelykeskus on ollut ainakin Kuopiossa, Kontiolahdella, Pieksämäellä, Lappeenrannassa ja Kouvolassa. Järjestelykeskus 1 edeltäjä Järjestelykeskus 18 oli Hämeenlinnassa. Linkki sotapolku.fi. Linkki digihakemisto.net.Tarkemmissa tiedoissa paras paikka kysyä lienee Maanpuolustuskorkeakoulu. Linkki Maanpuolustuskorkeakoulu yhteystiedot.Tomi Saikkonen on kirjoittanut 2007 pro gradu tutkielman Henkilötappioiden täydentäminen Talvi- ja Jatkosodassa. Siinä käsitellään myös järjestelykeskus 1. Linkki tutkielmaan.
Ikävä kyllä emme onnistuneet saamaan selville, mistä kirjasta kyseinen kohtaus voisi olla. Jos olet lainannut tuon kirjan kirjastosta ja sinulla tallentuu lainaushistoria, voit löytää kirjan kirjautumalla verkkokirjastoon ja tarkistamalla sieltä lainaushistoriasi.
Saattaa olla kysymys Johannes ja Anni Kinnusesta, ks. esim. Suomen Virallinen Lehti 15.8.1924. Kinnunen on valitettavasti niin yleinen nimi, että eri Kinnusten henkilöllisyydestä on hyvin vaikea varmistua.
Mihail Lermotovilla on runo Parus eli Purje. Lauri Kemiläisen suomennos runosta sisältyy teokseen Venäjän runotar : valikoima venäläistä lyriikkaa (toim. Valentin Kiparsky ja Lauri Viljanen, 1946, s. 63). https://www.balticsealibrary.info/texts/russian/item/164-parus.htmlTietokannoista ei löytynyt tietoa, että Puškinilla olisi Parus-nimistä runoa. Arion-runossa kyllä puhutaan purjehtimisesta.
Euroopan kuluttajakeskuksen sivuilta löytyy ohjeita turvalliseen verkko-ostamiseen EU:n sisällä: https://www.ecc.fi/teemat/verkko-ostaminen/.Myös Kuluttajaliitto ohjeistaa turvallisuudessa: https://www.kuluttajaliitto.fi/materiaalit/koti-ja-etamyynti-verkkokauppa/
Kyseessä on Kasper ja Nora Strömmanin Sohvaperuna (2005).Kirjaa kuvaillaan Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa näin:"Pieni Elmeri-poika (kirjassa simpanssi) haluaa leikkiä isän kanssa, mutta isä on töitten jälkeen väsynyt. Gorillaleikeissään Elmeri putoaa kellarin portaisiin ja saa herätettyä isän huomion. Isä lupaa, että tästälähin hän vastaa aina kyllä Elmerin ehdotuksiin. Niinpä isä ja Elmeri pitävät banaaninsyöntikilpailut ja kylpevät kylpyammeessa, jonne äitikin pulahtaa. - Suorakaiteen muotoinen kuvakirja, kirkkaat ja vahvat värit: keltainen, turkoosi, aniliininpunainen. Kansikuvassa Urho Kekkosen näköinen mies lukee kirjaa."https://finna.fi/Record/keski.394792?sid=5368402648https://lki.verkkokirjasto.fi/
Riippuu monista yksityiskohdista, kuten:Ovatko kirjat pääasiassa kaunokirjallisuutta vai tietokirjallisuuttaTuleeko luettelo omaksi iloksi vai myös muiden käytettäväksiHaluatko käyttöön pelkän luokituksen vai asiasanoja, genrejä ja muuta vastaavaa tietoaHaluatko noudattaa suomalaista Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL) vai kelpaako mikä tahansa järjestelmäOnko kirjoissa viivakoodi ja/tai ISBN-numero vai ei1800 kirjaa on niin pieni määrä, että sen luokittelemisesta pelkästään omaa käyttöä varten ei mielestäni ole muuta hyötyä kuin oman kirjastoluettelon mahdollisesti tuoma ilo. Erityisen turhaa luokittaminen on, jos pääasia luetuista kirjoista on suomenkielistä kaunokirjallisuutta, koska tällöin kirjat kuuluvat samaan...
Liikenteen päästöoikeuksista ja -päästökaupoista Suomessa vasta keskustellaan. Kansallista tieliikenteen päästökauppaa arvioinut työryhmä julkaisi raporttinsa tämän vuoden tammikuussa ja totesi yleismielipiteenään, että liikenteen päästökauppaa kannattaisi suunnitella ensisijaisesti EU-tasolla. Komitearaportin johdannossa liikenteen päästöoikeudet määritellään näin: "Tieliikenteen päästökauppajärjestelmässä luotaisiin markkina tieliikenteessä käytettävien polttoaineiden aiheuttamille hiilidioksidipäästöille. Päästökaupassa polttoaineen jakelija ostaa päästöoikeuksia. Tarvittavien päästövähennysten määrä vaikuttaa päästöoikeuden hintaan."
Linkki koko tiedotteeseen: https://www.lvm.fi/-/kansallista-tieliikenteen-paastokauppaa-...
