Kuulostaa siltä, että pääkirjastossa oleva tapahtumatila Venny voisi olla sopiva paikka luennon järjestämiseen. Venny on maksuton tapahtumatila ei-kaupallisiin tarkoituksiin pääkirjaston toisessa kerroksessa avoimessa kirjastosalissa. Sinne mahtuu 40 henkilöä. Myös ensimmäisessä kerroksessa olevaa Monitoimitila Matildaa voi varata pienimuotoisiin tapahtumiin, kuten järjestötoiminnan esittelemiseen. Löydät lisä- ja varaustiedot erilaisista tiloistamme kotisivultamme kohdasta: Tilat ja laitteet
Hei, kiitos kysymyksestä. Arkistoilla, kirjastoilla ja museoilla on sovittu ja osin lainsäädännön tasolla määritelty tallennusvastuita koskeva työnjako. Arkistojen kokoelmat painottuvat asiakirjoihin, mutta niihin on tallennettu paljon myös yksityisten ihmisten ja sukujen aineistoja sekä muistitietoa. Kirjastojen kokoelmissa painopiste on erimuotoisissa julkaisuissa. Esine-, valokuva- ja taidekokoelmat painottuvat museoihin ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) keskittyy suomalaiseen audiovisuaaliseen kulttuuriperintöön. Työnjaosta huolimatta arkistojen, kirjastojen ja museoiden kokoelmat ja palvelut ovat kuitenkin usein hyvin lähellä toisiaan ja yhteistyö luontevaa. Kaikilta osin tallennusvastuut eivät ole selvärajaisia...
Ploteista kerrotaan lyhyesti julkaisussa Mäkitorpan kaupunkipolku. Ne kuuluivat Venäjän ensimmäisen maailmansodan aikana rakennuttamaan linnoitusjärjestelmän, jonka osana myös Helsingin ympärille kaivettiin 1914–17 maalinnoitus. Ennen Kustaankartanon rakentamista alueella oli kaksi plottia. Ne olivat maalinnoituksen tukikohdan XXI tykkipatterin keskeneräinen tuliasema. Kaivannot täyttyivät sittemmin vedellä, toinen toimi uimapaikkana, toinen matonpesupaikkana. Uimapaikkana käytetty plotti on vielä olemassa. Tuossa julkaisussa kerrotaan siellä olleen vielä 1960-luvulla ruutanoita, mutta muuta ei kaloista kerrota.Turistina kotikaupungissa - Oulunkylä mainitsee Kustaankartanon seniorikeskuksen pihan plotin, https://walkhelsinki.fi/turistina-...
Suomen monikkoperheet ry:n sivulta löysin tiedon, että vuonna 1977 Suomessa syntyi 14 kolmoset.Syntyneiden kolmosten alueellinen erittely on haastavaa. Suosittelen tutustumaan Tilastokeskuksen väestötilastoihin syntyneistä. Hakua pystyy rajaamaan eri tavoin. Lähteet:Tilastot - Suomen Monikkoperheet ryTilastokeskus : StatFin - syntyneet
Bertolt Brechtin kirjoja voi varata Helmet-kirjastosta. Useimmat teokset ovat kirjavarastossa, mutta niitä saa varattua omaan lähikirjastoon. BERTOLT BRECHT | Hakutulokset | helmet.fiJos toivot kirjoja omaan kirjahyllyyn, suosittelen netissä toimivia Antikvaareja, esim:Bertolt Brecht | Kirjat | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossaToki näitä voi löytää myös antikvaariliikkeistä, esim. kirjamessuilla on yleensä useita antikvaareja mukana.En löydä mainintaa teoksesta "Äiti maa", mutta voisiko kyseessä olla "Äiti peloton ja hänen lapsensa"? Teoslistaa voit selata linkistä: Bertolt Brecht – Wikipedia
Dolorous on varsin monimerkityksinen adjektiivi, jolla voidaan tarkoittaa esimerkiksi tuskallista, kärsimystä, murhetta tai näitä aiheuttavaa; stroke merkitsee iskua. Arthur-legendoissa "dolorous stroke" tarkoittaa seurauksiltaan vakavaa – sekä fyysistä että emotionaalista tuskaa ja kärsimystä sekä murhetta tuottavaa – miekaniskua, jolla sir Balyn surmasi kuningas Pellesin.
Hei,Joensuun pääkirjastolta löytyy studio/pianohuone, jossa voi äänittää musiikkia ja puhetta. Tässä linkki tilan tietoihin.https://vaara.finna.fi/FeedContent/musiikkia?element=https%3A%2F%2Fblog.vaarakirjastot.fi%2F%3Fp%3D24450&lng=fiTilaa voi varata kirja. Lisätietoa saat Joensuun pääkirjaston musiikkiosastolta.
Seuraavissa teoksissa on ehkä etsimänne tyyppisiä runoja tai tarinoita:Kajava, Viljo: Valoksi maan päälle - Viljo Kajavan kauneimmat joulurunot. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_20283 Nummi, Lassi: Joulukonsertto - runoja ja puhetta joulun aikaan. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_56244 Kaskinen, Anna-Mari: Matka joulun salaisuuteen. https://keski.finna.fi/Record/keski.472330?sid=5182511321 Kaskinen, Anna-Mari: Sydämessä joulu. https://keski.finna.fi/Record/keski.392832?sid=5182512812 Armahin joulunaika - valikoima jouluaiheisia runoja. https://keski.finna.fi/Record/keski.66397?sid=5182513889 Vanha kokoelma vuodelta 1945 sisältää joulunaikaan sopivia runoja...
Hei, löysitkin Finnasta tiedon, että Mina Loyn runoja on ilmestynyt suomeksi runouslehdessä Tuli&Savu (4/2006, sivut 10-12). Teemu Manninen ja J.P. Sipilä ovat suomentaneet Loyn runot "Kuun Baedeker" ja "Nerouden puolustus". Mainittu Tuli&Savun numero on lainattavissa useista Vaski-kirjastoista, muun muassa Turun pääkirjastosta, jonne voi tehdä verkkokirjastossa varauksen tai tulla käymään kirjaston neuvontatiskillä. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.639670?sid=5209917146
Tässä joitakin vinkkejä keskenään hieman erityylisistä kirjoista. Lisätietoja teoksista esim. Kirjasammosta (https://www.kirjasampo.fi/). Abulhawa, Susan: Rakkaudetonta maailmaa vastaanAtwood, Margaret: Sokea surmaajaCatton, Eleanor: Birnamin metsäFrance, Anatole: Jumalat janoavatFröberg Idling, Peter: Laulu nousevalle myrskylleHenriksson, Saara: KerjäläiskuningatarKatouh, Zoulfa: Sitruunapuiden aikaKoskinen, JP: UkkoslintuLagerlöf, Ulrika: LakkasuoLawrence, Theo: Salatun voiman kaupunki, Pimeä sydän, Hehkuva ruumis
Sukunimeä Pohto on esiintynyt vanhastaan Pirkkalan seudulla, Kyrönmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Jo 1500-luvulla on esiintynyt muotoja Pohtoi, Pohtola, Pochto, Poctoij, Pochtu. Pohdonmaa on tunnettu keskiajalla erämaana Etelä-Pohjanmaalla. Nykyisin sukunimi onkin tutuin Etelä-Pohjanmaalla.Etunimeä Pohto on pidetty muinaissuomalaisena miehennimenä samaan tapaan kuin nimiä Mieho, Keiho ja Nousia. Vierasta vaikutusta on voinut olla esimerkiksi vanhat skandinaaviset nimet Bote, Bothe, Botto jne. sekä saksalainen Bod-pesye (Bodi, Bodo, Boto, Potho, Poutho jne.).V. Voionmaa on arvellut Teiskon Pohtolan merkitsevän "pääseudusta erillistä takamaata, omistusta tai kaukaista seutua". Muita sukunimiä Pohtamo, Pohti, Pohtila, Pohtimo, Pohtinen,...
Laulu "Antti laskee tähtiä" alkaa: "Antti katsoo tähtiin, on huivi kaulassaan". Laulun alkuperäinen nimi on "Anton räknar stjärnor". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Finn Zetterholm. Suomenkieliset sanat on tehnyt Kari Tuomisaari. Laulu sisältyy nuottiin "Musica : oppilaan kirja. 1-2" (Warner/Chappell Music Finland, 1995). Sen ovat toimittaneet Anne Lindeberg-Piiroinen ja Juha Tynninen.
Traficomin verkkosivuilta löytyvän tiedon mukaan, jos olet täyttänyt 45 vuotta tai täytät 45 vuotta uudistettavan (nykyisen) luvan voimassaoloaikana sinun tulee toimittaa lääkärintodistus Ajovarman palvelupisteelle hakemuksen liitteenä.Jos olet täyttänyt 68 vuotta tai täytät 68 vuotta uudistettavan (nykyisen) luvan voimassaoloaikana sinun tulee toimittaa laajennettu lääkärintodistus Ajovarman palvelupisteelle hakemuksen liitteenä.Sinun ei tarvitse toimittaa lääkärinlausuntoa ajolupahakemuksen liitteenä, jos olet nykyisen luvan päättyessä alle 45-vuotias tai olet uudistamista edeltävän viiden vuoden sisällä toimittanut ryhmän 2 ajo-oikeuden haltijoilta edellytettävän ikään perustuvan lääkärinlausunnon poliisille, korottanut ajo-...
Elokuva löytyy Finna.fi haulla kahdesta kirjastosta. Kavista eli kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista ja videokasettina Lahden pääkirjastosta. Linkki hakutulokseen. Vielä filmi ei ole nähtävissä kavin Elonet palvelussa.
Olit aivan oikeassa, sillä tämä sarjakuva on vuodelta 1993, ja vielä tarkemmin sunnuntailta 11.4.1993. Sama sarjakuva on varmasti muissakin albumeissa, mutta ensimmäisenä satuin löytämään sen Lassi ja Leevi : sunnuntaisivut 1985 - 1995 -albumista. Lassi ja Leevi : sunnuntaisivut 1985 - 1995 Ratamo-verkkokirjastossa
Ensimmäisen maailmansodan osalta suomalaisia Yhdysvaltain asevoimien palvelleita käsitellään seuraavassa teoksessa:Westerlund, L. (toim.) (2004). Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa: Venäjän, Saksan, Ison-Britannian, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan, Yhdysvaltain, Kanadan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa vuosina 1914–22 menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet. Valtioneuvoston kanslia.Ensimmäisessä maailmansodassa Yhdysvalloissa palvelleista suomalaisista päiväkirjansa julkaisi ainakin tykistön kersantti Antti Aho:Aho, A. (1919). Sotilaan muistiinpano-päiväkirja: 3:sta päivästä toukokuuta 1917-25:teen päivään huhtikuuta 1919. Tekijä. Ahon kokemuksista on kerrottu myös myöhemmin...
Kyseessä voisi olla Jorma Ranivaaran Skeittaaja-sarjan jokin osa, mahdollisesti Skeittaaja lumilaudalla (WSOY, 1993). Viisiosaisessa Skeittaaja-sarjassa seikkailee turkulainen Tomi, ja kirjassa Skeittaaja lumilaudalla lähdetään laskettelureissulle Tahkovuorelle.
