Varastossa säilytettävät aikakauslehdet on helpointa tarkistaa Varastolehtiluettelosta. Sen mukaan Pasilan varastossa säilytetään Seiska vuosilta 1993-2022 ja Suosikki 1983-2012, joten näiden lehtien osalta toivomasi vuosikerrat kyllä löytyvät. Voit mennä Pasilan kirjastoon milloin tahansa kirjaston aukioloaikoina ja pyytää henkilökuntaa pyytämään vuosikerran sinun luettavaksesi. Kansan uutiset on sanomalehti, sanomalehtiä Pasilassa säilytetään mikrofilmeinä. Kansan uutiset ovat siellä mikrofilmiltä luettavissa vuodesta 1956 lähtien, mutta lukemista varten täytyy varata mikrofilmin lukulaite. Linkit lehtiluetteloihin löytyvät Keskusvaraston sivulta. Mikrofilmin lukulaitteen voi varata Varaamon sivulta.
Yliopiston Almakkatoimiston digitoimien kalentereiden mukaan 08.02.1942 oli sunnuntai ja 25.04.1939 oli tiistai.https://almanakka.helsinki.fi/arkisto/1900-luvun-kalenterit
Suomen lääkärit -matrikkeli sisältää Suomessa toimivien lääkärien koulutustiedot ja työhistoriat, julkaisujen aihepiirit ja huomionosoitukset. Matrikkelit ovat useimmiten käsikirjastoon kuuluvia teoksia, joita voi lukea vain paikan päällä kirjastossa. Voit etsiä matrikkeleita Helmet-verkkosivustolla hakusanalla lääkärimatrikkeli. Matrikkeleita löytyy myös kansalliskirjastosta. Lähteet: Lääkärimatrikkeli - Lääkäriliitto, lääkärimatrikkeli | Hakutulokset | helmet.filääkärimatrikkeli | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalvelu
Valitettavasti emme pystyneet tunnistamaan signeerausta. Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa, joita voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointia tekevät mm. Bukowskis https://www.bukowskis.com/fi/valuation ja Helander https://www.helander.com/sell.Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista, kuten Suomen kuvataiteilijamatrikkeli (https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi) tai Kuvasto (https://kuvasto.fi/taiteilijaluettelo/).Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista voi myös olla apua etsinnöissä. Sitä on saatavilla useista kirjastoista:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=suomalaisen+taiteilijoiden+signeerausmatrikkeli&type=AllFields
Ennen Satu-Sisko Sintosta ja Maija Karmaa Tiina-sarjan kansikuvia taiteili ainakin Marja-Liisa Ikonen. Ensimmäinen Tiina seikkailee -kansi saattaisi olla hänen työtään.
Rovaniemen kauppala perustettiin vuonna 2028. Lähteiden mukaan julkisen liikenteen kehitys oli tuolloin jo hyvässä vauhdissa matkailun myötä. 1930-luvun puolivälissä Rovaniemeltä päästiin linja-autolla jo joka puolelle Lappia. Vuonna 1934 Rovaniemeltä lähti 133 vuoroa viikossa, ja vuonna 1939 jo 238 vuoroa viikossa. Linja-autoliikenne syntyi enimmäkseen palvelemaan juuri maaseudun liikennetarpeita. Huomion arvoista on myös erityisesti Lapissa se, että talviliikenne tuotti hankaluuksia vielä 1930-luvulla. Laajemmin linja-autoliikenteen toimintaympäristöstä alkuaikoina saa tietoa esim. Viitaniemen ja Mäkelän teoksesta. Lähteet Matti Enbuske et al. 1997. Rovaniemen historia vuoteen 1990. Jokivarsien kasvatit ja...
Autoalan perustutkintoon (ajoneuvotekniikan osaamisala) haetaan yleensä toisen asteen yhteishaussa (peruskoulun jälkeen) tai aikuiskoulutuksena. Ajokorttia ei vaadita opintojen alussa, eikä se ole este päästä kouluun. Matematiikkaa ei mainita hakukriteereissä, mutta se sisältyy yhtenä oppiaineena koulutusohjelmaan. Joissakin koulutusohjelman kuvailuissa kerrotaan, että peruslaskutaitoja tarvitaan autonasentajan työssä (esim. mittaaminen, geometria).Lisätietoa: Ajoneuvoalan perustutkinto | Stadin AO Autoalan perustutkinto - ePerusteet
16-sivuisessa kuvakirjassa "Aapinen" (Artko, [1968]) on h-kirjaimen kohdalla teksti: "Hillevi haluaa hiivaleipää ja hunajaa." Kirjassa ei ole mitään tekijätietoja. Kirja on kooltaan 20 cm x 27 cm. Kannessa kolme lasta, koira ja kissa pitelevät ilmapalloja, joissa jokaisessa on yksi kirjain. Kirjaimista muodostuu sana aapinen. Kannen taustaväri on sininen. Kirjassa on koko sivun tai aukeaman täyttäviä värikkäitä piirroskuvia ja kirjaimiin liittyvät lyhyet tavutetut tekstit, esim. a:n kohdalla "Antero ajaa autolla".
Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa (Kokoustila, 2. krs, lastenosaston vieressä) järjestetään maksuton asianajajapäivystys joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona kello 17.00–19.00. Kevään seuraavat kerrat ovat 1.4.,
6.5.
ja 3.6.2026.Päivystyksessä annetaan maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa. Jokaiselle asiakkaalle on varattu enintään 15 minuuttia asiointiaikaa. Asianajaja kertoo, onko asiassa tarpeellista hakea oikeudellista asiantuntija-apua ja ohjaa asiakkaan tarvittaessa asiaan perehtyneen asianajajan tai oikean viranomaisen puoleen.
Päivystyksessä ei laadita asiakirjoja tai hoideta muita toimeksiantoja. Lakimiehen kanssa päivystyksessä käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Päivystykseen ei voi tehdä...
Sanalle "pata" löytyy seuraava määritelmä: "ett fiskredskap som består av en avstängningsanordning för infångning av vandrande fisk t.ex. lax". (Lähde: Svenska akademiens ordböcker.) Kyseessä on siis vaelluskalojen pyytämiseen tarkoitettu väline. Tässä kuvassa näkyy "lax- och sikpata". "Pata" on siis sama asia kuin lohipato, eli vesi pääsee siitä läpi.
Tätä on kysytty ennenkin, ja viittaan tässä aiempaan vastaukseen, jossa kerrotaan pikkuserkkua kaukaisemmille (sirpaloituneemmille) sukulaissuhteille olevan kansankielessä useita nimityksiä, kuten sokeri- tai sirpaleserkku.Tässä vielä vanhempi vastaus:Kuinka jatkuu serkku, pikkuserkku jne. Haluaisin tietää mitkä ovat seuraavat sukulaissuhteet serkun ja pikkuserkun jälkeen. | Kysy kirjastonhoitajaltaYstävällisin terveisin,
Tässä joitakin kirjoja, joista voit lähteä liikkeelle.
Tietokirjoja:
Kortelainen, Anna : Uusi Viipuri (Gummerus, 2021). Kirjan alkuosa kertoo Viipurin tunnelmista talvisodan aikana, evakuointisuunnitelmista ja jopa kunnallispolitiikasta. Kirjassa esitellään ajatus menetetyn Viipurin rakentamiseksi Pohjanlahden rannalle. Kirjan jälkiosaa voisi pitää kontrafaktuaalisena historiana. Siinä esitetään mahdollisuus siitä, kuinka oli käynyt, jos ...
Raevuori, Antero : Hyvästi Viipuri : Karjalan pääkaupungin kohtalonvuodet 1939, 1941 ja 1944. (Minerva, 2011). Viipurilaisten ja Viipuria puolustaneiden sotilaiden kokemuksia, jotka on taustoitettu sotatapahtumilla.
Romaaneja:
Kauranne, Antti : Kadonnut Viipurissa. (Gummerus...
Kollega löysi sadun, joka sopii kuvaukseen, Kissakartano, joka löytyy Valittujen palojen Suuresta satukirjasta vuodelta 1970. Satu on italialainen ja sen on suomentanut Marjatta Kureniemi. Se löytyy myös verkosta Andrew Langin versiona nimellä A Colony of Cats, https://etc.usf.edu/lit2go/142/the-crimson-fairy-book/5123/the-colony-o…
Kirjastot tekevät sopimukset lehtipalveluiden tarjoajien kanssa yleensä kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Arkistopituuteen kirjastot eivät voi mitenkään vaikuttaa, sen määräävät lehdet ja palveluntuottaja. Nykyisessä sopimuksessa on määritelty, että lehdet ovat luettavissa ilmestymispäivänä sekä takautuvasti enintään 90 päivän ajalta. Jossakin aikaisemmassa sopimuksessa on todettu, että lehtien arkistopituus vaihtelee. Nyt säilytysaikoja on yhtenäistetty, mutta myös lyhennetty.
Vilppulan puhelinluetteloa en onnistunut paikantamaan, mutta voisikohan Suomen yleinen puhelinluettelo 1938-1939 olla avuksi? Sellaista voi selailla Tampereen pääkirjasto Metsossa. https://finna.fi/Record/piki.651102?sid=4894002504Eri vuosien painoksia tuolta ajanjaksolta näyttäisi olevan kirjastoissa eri puolilla Suomea ja niitä voi tutkia paikan päällä kyseisissä kirjastoissa. Saatavuutta voit katsoa täältä: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=suomen+yleinen+puhelinluettelo&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc Kansalliskirjastossa puhelinluettelot on tallennettu vuoteen 1972 asti Kansalliskirjaston pääkokoelmaan. Ne ovat saatavilla lukusalikäyttöön.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/...
Hei,Tämän sivuston mukaan (https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…)valmistuaika ja - paikka on 1913 Clydebank, Skotlanti.
Kirjallisuudesta ei löytynyt mainintaa tällaisesta merkistä, mutta reserviharjoituspataljoonatulkinta on luultavasti oikea, mahdollisesti kyseessä voisi olla muistoesineeksi ajateltu merkki. Perkjärvellä toimi tällainen harjoitusorganisaatio ainakin 1929. Samalta vuodelta on jäänyt aikakauden lehtiin laaja jälki, sillä leirillä tapahtuneista laiminlyönneistä valitettiin eduskunnan oikeusasiamiehelle ja asia päätyi sotaylioikeuteen asti. Lehtiä voi selata Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/. Kaukjärven-Perkjärven ampumaleirin toimintaa 1920-30 -luvuilla käsitellään laajemmin Jyri Paulaharjun teoksessa. Oikeusjutusta lienee jäänyt myös arkistoihin laaja asiakirja-aineisto, josta voi saada...
