Kenttäsairaalat saattoivat siirtyä nopeassa tahdissa etenemis- ja vetäytymisvaiheessa, joten vastaus riippuu päivämäärästä. Lisäksi kenttäsairaalat saatettiin jakaa eri paikkakunnilla toimiviin A- ja B -osastoihin. 18. Kenttäsairaalan liikkeitä voi seurata sen digitoiduista sotapäiväkirjoista: 30104 18. Kenttäsairaala, 18.6.-7.9.1941; 1.1.-25.10.1942(1941-1942)30105 18. Kenttäsairaala, 26.10.1942-15.1.1943(1942-1943)30106 18. Kenttäsairaala, 16.1.-21.6.1943(1943-1943)30107 18. Kenttäsairaala, 22.6.-13.10.1943(1943-1943)30108 18. Kenttäsairaala, 14.10.1943-26.1.1944(1943-1944)30109 18. Kenttäsairaala, 27.1.-28.6.1944(1944-1944)30110 18. Kenttäsairaala, 29.6.-17.11.1944(1944-1944)30111 18. Kenttäsairaala. A-osasto, 9.6.-30.6.1944(1944-...
Hei, Jussi Kylätaskun Matti Väkevä -niminen kuunnelmaooppera on painettuna versiona kokoelmassaSuomalaisen ääniä : suomalaisia kuunnelmia 1970-74 | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotKirja on saatavissa esimerkiksi Turun pääkirjaston varastosta. Voit tehdä siitä varauksen verkkokirjastossa tai tulla käymään palvelutiskillä. Kokoelmaa on myös muissa Vaski-kirjastoissa.
Hei!Voit kokeilla vielä näitä:Kansallisarkisto, https://kansallisarkisto.fi/etusivuTampereen kaupunginarkisto (Heikki Tiitolan toimisto sijaitsi Tampereella), https://www.tampere.fi/organisaatio/kaupunginarkistoForssan kaupungin rakennusvalvonta, https://www.forssa.fi/asuminen-ja-ymparisto/rakennusvalvonta/Rakennuksessa nykyään toimivan asunto-osakeyhtiön hallitus tai isännöitsijä (kyseessä on ilmeisesti Asunto Oy Forssan Saunasilta)Forssan historiaa käsittelevät teokset, esimerkiksi Peltovuori, Risto O.: Forssan historia (1993)
Kyseessä on Waldemar Bühlerin kirjoittama Poikien suuri askartelukirja. Kirja on saatavilla mm. Jyväskylän pääkirjaston varastosta varaamalla se verkkokirjastosta tai asiakaspalvelun kautta.Poikien suuri askartelukirja : 849 kuvaa ja piirrostahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Episkooppi#cite_note-6
Muisteltu teksti on alun perin kustantajan "pakinakokoelmaksi" luonnehtimasta Robert Fulghumin kirjasta Sänky oli jo tulessa kun asetuin makuulle (Art House, 1990), suomennos on Eeva-Kaarina Arosen. Yksittäisiä pakinoita ei ole otsikoitu, mutta etsitty juttu löytyy kirjasta heti tekijän alkusanojen jälkeen sivuilta 11–12.
Lahjoitusten vastaanottamiseen on kirjastokohtaiset käytänteet. Kysy asiasta siitä kirjastosta, johon haluaisit lahjoittaa äänikirjoja ja musiikkiaineistoa. Yksi vaihtoehto on hyödyntää kirjastojen kierrätyshyllyjä, niihin voi jättää pienen määrän aineistoa.
Hurra, wir leben noch on käännetty suomeksi nimellä Vallan maku vuonna 1984. Klaus Mario Schreiber on todellakin Johannes Mario Simmelin alter ego. 1)Linkin kohdassa "henkilöt"
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen mahdollisesti Tabermannin runon? Me emme valitettavasti onnistuneet selvittämään sen alkuperää. Tietoja runosta voi kirjoiittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Seuraavat kirjat ja lopputyöt voisivat olla hyödyllisiä:Haavio, Martti. Karjalan jumalat. WSOY, 1959.Harva, Uno. Suomalaisten muinaisusko. 2. uudistettu painos. SKS, 2018.Krohn, Kaarle. Suomalaisten runojen uskonto. Näköispainos. Salakirjat, 2008.Ojanen, Eero. Peikot, keijut ja haltijat : suomalainen metsänväki. Minerva, 2007.Ojanen, Eero. Suomalaiset taruolennot. Minerva, 2017.Virtanen, Pekka. "Metsänhaltija suomalaisessa perinteessä". Helsingin yliopisto, Kansanrunoustieteen laitos, 1988.
Sanalle "pata" löytyy seuraava määritelmä: "ett fiskredskap som består av en avstängningsanordning för infångning av vandrande fisk t.ex. lax". (Lähde: Svenska akademiens ordböcker.) Kyseessä on siis vaelluskalojen pyytämiseen tarkoitettu väline. Tässä kuvassa näkyy "lax- och sikpata". "Pata" on siis sama asia kuin lohipato, eli vesi pääsee siitä läpi.
Paula Koivuniemen levyttämän "Perhonen"-kappaleen on säveltänyt H. Saarniaho (eli Heikki Littu) ja sanoittanut Tuula Valkama. Laulu alkaa: "Oon ehkä perhonen". Paula Koivuniemen ja Agents-yhtyeen levyttämän version ovat sovittaneet Vesa Anttila ja Esa Pulliainen. Täsmälleen tätä sovitusta en löytänyt nuotinnettuna, mutta joissakin nuoteissa on mukana intro ja välisoitto. Nuotissa "Suomipopin helmiä. 7, Naisenergiaa ja hittejä Annikki Tähdestä Anna Puuhun" (Tammi, 2010; melodianuotinnos ja sointumerkit) ja nuotissa Saarniaho, H: "Perhonen" (Fazer, 1966; melodia, kosketinsoitin, sointumerkit, kitara obligato) intro ja välisoitto vastaavat lähinnä Rauno Lehtisen sovitusta. "Suuren toivelaulukirjan" osassa 9 introa ja välisoittoa ei ole....
Voisiko kyseessä olla Märta Tikkasen Vuosisadan rakkaustarina? Kirja on alunperin vuonna 1978 julkaistu runokokoelma, joka käsittelee puolison alkoholismia. Kirjailija on suomenruotsalainen.
Anni Polva sijoitti Tiina-kirjojensa kaupunkiosuudet oman lapsuutensa maisemiin Tampereen Tammelaan. Polvan oma mummola sijaitsi Lammilla, tarkemmin sanoen Lovojärven rannalla, joten on mahdollista, että se on toiminut esikuvana Tiinan mummolalle. Tietoa siitä, onko mummolan sijaintia kuvattu tarkemmin jossakin Tiina-kirjassa, en onnistunut löytämään.Lähteet:Hurme, Juha: Suomen nuijituin nainen : Anni Polvan elämä ja teokset (Teos, 2025)
Kyllä ihan uusiakin maaseudulle sijoittuvia nuortenkirjoja syntyy. EsimerkiksiAlatalo, Katri : Kesäkuu. Hertta, 2024. - 15-vuotias ei sää päästötodistusta ja joutuu pienen kotipaikkakuntansa leirikeskukseen leirille. Kirja kertoo pakomatkasta.Hai, Magdalena : Sarvijumala. Otava, 2023. Finlandia-palkittu romaani, jonka päähnekilön perhe kuolee auto-onnettomuudessa. Sairaalasta hän muuttaa sukulaistensa luo uudelle pienelle paikkakunnalle.Hakulinen, Daniela : Kittilä rewind. Tammi, 2026 - 17-vuotiaan äiti kuolee ja hän joutuu muuttamaan isänsä luo Kittilään.Kujanpää, Mari : Susiraja. Otava, 2026. 16-vuotias asuu pienellä paikkakunnalla ja haaveilee koulusta isossa kaupungissa. Tielle tulee esteitä ja nuori uupuu.Rouhiainen, Elina :...
Vihjeidesi perusteella (suomenruotsalainen, pitkään Venäjällä asunut kirjailija, kirjan kannessa Z) todennäköisesti on kyse seuraavasta teoksesta: Rysk dagbok : anteckningar om vardagen i Putins Ryssland 2022-2025 / Mård, Anders. Förlaget 2026. ISBN: 978-952-333-689-6
Vanhojentansseista tutun kikapoo- tai cicapo-tanssin nimi liittyy musiikkiin, jonka tahtiin sitä on tanssittu. Venäläis-amerikkalaista alkuperää olevan seuratanssin alkuperäinen musiikki oli yhdysvaltalaisen säveltäjän Harry von Tilzerin kappale My pretty little Kickapoo (1904), joka kertoo kickapoo-alkuperäiskansaan kuuluvasta nuoresta naisesta. Sen sijaan suomalaisissa vanhojentansseissa kikapoota on jo pitkään tanssittu Max Oscheitin Picador-marssin (1912) tahtiin, joten kikapoo voisi olla myös leikillinen väännös espanjalaisiin härkätaistelijoihin viittaavasta picadorista. Lisätietoja tanssiaskelista ja musiikista löytyy täältä: https://laine.artsci.utoronto.ca/folkdans/finska/kikapo_en.htm My pretty little Kickapoo -kappale...
Pääsääntöisesti niin sanotuissa kultamitaleissakin on vain pieni määrä varsinaista kultaa (Au), yleensä niiden pinta kullataan. Urheilumuseo Tahton museopäällikkö Kalle Rantalan mukaan kullan osuus on suorastaan mitätön: esimerkiksi olympialaisissa voittajalle jaettava kultamitali sisältää vain kuutisen grammaa kultaa, ja kokonaismetalliseos on yli 90 prosenttisesti hopeaa. Rantalan mukaan tilanne on samankaltainen luultavasti myös Kansainvälisen jääkiekkoliiton jakamissa mitaleissa.Viimeksi täysin kultaisia olympiamitaleja jaettiin reilusti yli sata vuotta sitten, vuoden 1912 kesäolympialaissa Tukholmassa. Syyt muutokselle ovat olleet eittämättä taloudellisia: on arvioitu, että meidän päiviemme markkinahinnoilla yksittäinenkin puhdasta...
Kysymäsi kirja on :TEKIJÄ Webster, Jean, kirjoittajaTEOS Setä Pitkäsääri / Jean Webster ; [suomentanut Tyyni Haapanen-Tallgren] ; [tekijän kuvittama]PAINOS 7. painosJulkaisutiedot Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1994ULKOASU 175, [1] sivua : kuvitettu ; 19 cmKirjaan on ole massa jatkokin "Rakas vihollinen". Jean Webster on kirjoittanut muitakin tyttökirjoja ja ne ovat erittäin hauskoja.
