Roihuvuoressa on sijainnut Elannon myymälä osoitteessa Roihuvuorentie 26 v. 1958Roihuvuori, Roihuvuorentie 26 | Helsingin kaupunginmuseo | Finna.fiHaagassa Elannon myymälä on löytynyt ainakin Pohjois-Haagan ostoskeskuksesta v. 1963Pohjois-Haaga | Museovirasto | Finna.fi
Valitettavasti sekä kaivattu kesäruno että sen kirjoittajan nimi jäivät kadoksiin. Runoilevia Kerstineitäkin tutkin toiveikkaasti, mutta kaikilta sen nimisiltä lyriikkaa julkaisseilta en onnistunut saamaan näytteitä tarkasteltavakseni.
Tässä vinkkejä romaaneista, joihin kannattaa tutustua.Järvelä, Jari: Veden painoJerome, Jerome K.: Kolme miestä veneessäKari, Salli: Vedestä ja surustaKytömäki, Anni: KivitaskuLunde, Maja: SininenNiemi, Mikael: Veden viemää
Kyseessä on todennäköisesti Elsa Beskowin kuvakirja Tonttulan lapset, jonka ruotsinkielinen alkuteos ilmestyi vuonna 1910. Suomeksi kirjasta on julkaistu useita painoksia, ensimmäinen vuonna 1924 ja tuorein vuonna 1995. Kansikuva on nähtävillä esim. Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9512047489. Göteborgin yliopiston sivuilta on mahdollista ladata pdf-muodossa koko alkukielinen teos: https://gupea.ub.gu.se/handle/2077/79501.
Tässä joitakin lukuvinkkejä:Alexander, Claire: Meredith, yksin (Otava, 2022)Godfrey, Jennie: Epäilyttävien asioiden lista (Publiva, 2025)Gounelle, Laurent: Sinä päivänä opin elämään (Gummerus, 2019)Page, Libby: Pinnalla pysymisen taito (Otava, 2018)Sukegawa, Durian: Tokuen resepti (Sammakko, 2020)
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.) : 1943 kertoo että 8a oli äkillinen nivelreumatismi (Polyarthritis s. febris rheumatica acuta) ja 54 puolestaan sydänlihaksen sairaudet (Myodegeneratio cordis. Myocarditis chronica). Vapautuksen syy vaikuttaisi viittaavan Päämajan, mahdollisesti järjestelyosaston, kirjelmään 6.8.1943. Se saattaa liittyä esimerkiksi vanhempien ikäluokkien kotiuttamiseen. Alkuperäisiä Päämajan asiakirjoja säilytetään Kansallisarkistossa, josta kirjelmän sisältöä voi tiedustella tietopyynnöllä.
Kyseessä voisi olla Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1987 julkaisema teos Kalevala ja maailman eepokset. Se sisältää Felix J. Oinaan artikkelin "Venäläiset bylinat ja suomalainen kertomarunous".
En valitettavasti löytänyt tällaista runoa. Kynttiläaiheisia runoja on useita, mutta tarkistamani eivät tuntuneet täsmäävän kuvailuusi.Ehkä joku tämän palstan lukijoista tunnistaa runon?
Helppoja ja nopeita kasvisruokaohjeita löytyy esimerkiksi näistä kirjoista:Paula Heinonen: Vegaanin kotiruokaaElina Innanen: Chocochilin arkiruokaa, Yhden astian vegaaniruoat tai Lapsiperheen vegaanikeittokirjaMakeiden leivonnaisten leivontaan suosittelen teosta Tiina Tohu: Urbaani vegenda
Kyseessä on todennäköisesti paikallinen sanonta tai kielikuva, joka on syntynyt jossakin yhteydessä kuvaamaan erittäin sitkeää tai vaikeasti käsiteltävää asiaa — vertauskuvana erityisen sitkeälle sianlihalle.
Tässä muutama lukusuositus jännityskirjoja haluamistasi aiheista. Jännittäviä lukuhetkiä! Kari Häkämies: Pietarin verikoiratKari Häkämies: Venäläinen sopimusPetri Kangas: HarhautusSamuli Laiho: JäätymispisteIlkka Remes: PunaruttoIlkka Remes: ShokkiaaltoIlkka Remes: ZeusJanne Riitakorpi: Naamion takaaTapio Saarelainen: Alan mies - Venäjän salahankkeen kätyriTaavi Soininvaara: Darwinin seittiTaavi Soininvaara: Tsaarin ruoskaTaavi Soininvaara: Venäläinen vierasLisätietoja teoksista ja niiden saatavuudesta saat verkkokirjastossa https://vaski.finna.fi/
Reino Helismaan kirjoittamia Laiska-Lassin seikkailuja lähetettiin radiossa vuosina 1954-1963 12 kappaletta:Laiska-Lassi ja kultakuumeLaiska-Lassi ja lapionvarsiLaiska-Lassi ja Villin Lännen postiLaiska-Lassi ja saluunan aarreLaiska-Lassi ja LunkentusLaiska-Lassi ja seitsemäs pykäläLaiska-Lassi ja Surma-Slimin orkesteriLaiska-Lassi ja Surma-Slimin eläintarhaLaiska-Lassi ja Surma-Slimin ohjusLaiska-Lassi ja ”Lännen Ruusu”Laiska-Lassi ja Murto-Masonin satanenLaiska-Lassin poikaLaiska-Lassina esiintyi Kauko Käyhkö ja muissa rooleissa esimerkiksi Auvo Nuotio ja Teijo Joutsela. Ylen Areenassa näistä hupailuista ovat tällä hetkellä kuunneltavissa ”Laiska-Lassi ja Surma-Slimin orkesteri”, ”Laiska-Lassi ja Surma-Slimin ohjus”, ”Laiska-Lassi ja...
Pääsääntöisesti niin sanotuissa kultamitaleissakin on vain pieni määrä varsinaista kultaa (Au), yleensä niiden pinta kullataan. Urheilumuseo Tahton museopäällikkö Kalle Rantalan mukaan kullan osuus on suorastaan mitätön: esimerkiksi olympialaisissa voittajalle jaettava kultamitali sisältää vain kuutisen grammaa kultaa, ja kokonaismetalliseos on yli 90 prosenttisesti hopeaa. Rantalan mukaan tilanne on samankaltainen luultavasti myös Kansainvälisen jääkiekkoliiton jakamissa mitaleissa.Viimeksi täysin kultaisia olympiamitaleja jaettiin reilusti yli sata vuotta sitten, vuoden 1912 kesäolympialaissa Tukholmassa. Syyt muutokselle ovat olleet eittämättä taloudellisia: on arvioitu, että meidän päiviemme markkinahinnoilla yksittäinenkin puhdasta...
Henkilönimien typografinen lihavointi tai boldaaminen vaikuttaisi olevan vahvasti suomalainen käytäntö, joka Helsingin Sanomien Esa Mäkisen (toimituspäällikkö v. 2019) mukaan saattaa liittyä aikanaan muodissa olleeseen niin sanottuun entry point -ajatteluun, jonka tavoite on helpottaa tekstin lukemista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi juuri sitä, että haastateltavan nimi lihavoidaan, kun se mainitaan ensimmäisen kerran. Useinhan sama virke sisältää myös muuta merkittävää taustoitusta jutun kannalta, kuten haastateltavan tittelin tai roolin suhteessa tekstiin: (asiantuntija, poliitikko, julkisuudenhenkilö, silminnäkijä tms.). Näin lukija voi tarvittaessa helposti palata myöhemmin kyseiseen kohtaan ja tarkistaa oleellisimmat tiedot. Lihavoidun...
Kielitoimiston sanakirja kertoo, että koommin on adverbi, jota käytetään kielteisissä yhteyksissä ja joka tarkoittaa "siitä saakka, siitä lähtien, sittemmin, enää sen jälkeen".https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/koommin?searchMode=allKoommin sanaa käytetään murteissa liittämässä edellä sanottuun jonkin täydentävän, vahvistavan lisäyksen: pikemminkin, lähes, melkein. Suomen murteiden sanakirjasta voit lukea lisää koommin-sanasta:Koommin-sana Suomen murteiden sanakirjassaAdverbi on sanaluokka, joka määrittää verbiä, adjektiivia tai toista adverbia.https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:adverbihttps://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_2_J-K.pdfhttps://kaino.kotus.fi/cgi-bin/julk1/termit.cgi?h_id=aCHEIIEJC
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Carina Karlssonin teosta Märket ei ole suomennettu. Myöskään tietoja teoksen julkaisemisesta lähiaikoina ei ainakaan vielä ole tietokannassa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4306668
Tittamari Marttinen on julkaissut kirjan Tavallisen kiva päivä (Lasten Keskus, 2009). Kirjassa on kahdeksan kertomusta, jotka tutustuttavat lasten oikeuksiin ja niiden toteutumiseen. Kirjassa on myös toiminta- ja keskusteluvinkkejä, joiden avulla kirjaa voi käsitellä. Kirja on kirjoitettu tyyliin, joka sopii hyvin alakouluikäisille.
Viime vuonna ilmestyi suomeksi Annika Sandelinin kirja Varislaulu Pohjolan lapsille (Luckan, 2021). Kirjan on suomentanut Henriikka Tavi. Kirja on kuvakirja, joten sitä voi käsitellä pienempien lasten kanssa, mutta sitä voisi soveltaa myös alakouluikäisille.
Molemmat kirjat löytyvät Helmet-tietokannasta.
