Hei,Tilastokeskuksen sivuilla kerrotaan, että ensimmäisen kerran Suomen hallituksessa oli enemmän naisia kuin miehiä vuonna 2007 Vanhasen II hallituksessa. Tämä tieto löytyy koosteesta, jonka Tilastokeskus on julkaissut naisten päivän kunniaksi:Kansainvälinen naistenpäivä | Tilastokeskus (stat.fi)Valtioneuvoston sivuilla on kerätty tiedot kaikista Suomen itsenäisyyden ajan hallituksista. Tältä sivulta saat kätevästi tietoa hallitusten toimikausista ja siitä, kuka on ollut ministerinä missäkin hallituksessa.Hallitukset ja ministerit vuodesta 1917
Kun asut Helsingissä tai sen sen lähellä, voit mennä lukemaan lehteä Kansalliskirjaston Fennica-lukusaliin. Lehdet täytyy tilata etukäteen ja tilausta varten tarvitse kirjastokortin. Kirjastokortin saat Kansalliskirjastosta. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi, kun haet kirjastokorttia. Samalla voit pyytää apua varauksen tekoon.Lähteet:Kansalliskirjasto kirjastokorttiFinna-tiedot lehdestä:https://finna.fi/Record/fikka.3515377?sid=4877440566
Kuten huomasitte omien hakutulostenne kautta, oppimisvaikeuksia käsitteleviä kuvakirjoja on todella vähän. Ensimmäisessä linkissä hakutulos keskikirjastojen tietokannasta asiasanoilla: Oppimisvaikeudet, lukihäiriöt, kouluvaikeudetPääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kuvakirjahaku antoi seuraavat tulokset: Oppimisvaikeudet, kuvakirjat
Kirjallisuudesta ei löytynyt mainintaa tällaisesta merkistä, mutta reserviharjoituspataljoonatulkinta on luultavasti oikea, mahdollisesti kyseessä voisi olla muistoesineeksi ajateltu merkki. Perkjärvellä toimi tällainen harjoitusorganisaatio ainakin 1929. Samalta vuodelta on jäänyt aikakauden lehtiin laaja jälki, sillä leirillä tapahtuneista laiminlyönneistä valitettiin eduskunnan oikeusasiamiehelle ja asia päätyi sotaylioikeuteen asti. Lehtiä voi selata Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/. Kaukjärven-Perkjärven ampumaleirin toimintaa 1920-30 -luvuilla käsitellään laajemmin Jyri Paulaharjun teoksessa. Oikeusjutusta lienee jäänyt myös arkistoihin laaja asiakirja-aineisto, josta voi saada...
Lehtipisteen sivuilla olevien tietojen mukaan Orivedellä Helsingin Sanomat on myynnissä ABC:llä, K-Supermarketissa ja S-marketissa.Lähde:Lehtipiste: Helsingin Sanomat https://lehtipiste.fi/product/helsingin-sanomat/
Kaikissa näissä yliopistoissa voi opiskella kasvatustiedettä. https://opintopolku.fi/-sivustolla voi tehdä hakuja koulutuksen tai oppilaitoksen mukaan ja tutkia tarkemmin, millaisia kasvatustieteen opintokokonaisuuksia on tarjolla.
Voisikohan kyseessä olla Anneli Ilosen väitöskirja Rajan lapset : identiteettityö Kannaksen evakkojen sukupolvissa (Lapin yliopistokustannus, 2013)?Se on luettavissa myös verkossa: https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61677.
Soitin kollegalle Pasilan kirjastoon ja hän ystävällisesti etsi tietoa lääninlääkärin sijainnista vanhoista puhelinluetteloista, joita säilytetään Pasilan kirjavarastossa. Harmi kyllä, juuri vuoden 1954 luettelo oli kadonnut. Vuoden 1953 luettelossa lääninlääkärin osoitteeksi kerrotaan Aleksanterinkatu 10 ja vuoden 1955 luettelossa osoite on Mikonkatu 17. Pyysin tietoa Helsingin kaupunginarkistosta ja siellä säilyneestä puhelinluettelosta varmistui, että lääninlääkärin toimisto on sijainnut vuonna 1954 Aleksanterinkatu 10:ssä.Raitiovaunuaiheisen kysymyksen lähetin Suomen Raitiotieseuralle ja sieltä sainkin varapuheenjohtaja Jaakko Pertilältä tyhjentävän vastauksen: "Sekä nykyiseen Etelärantaan (eli myöhemmin v. 1952 valmistuneen Palacen...
Lepakoita on ollut ainakin 55 miljoonaa vuotta, eoseenikaudelta saakka. Lisätietoa lepakoista löydät esimerkiksi alla olevasta kirjasta.Lähde ja lisätietoa: Markku Lappalainen: Lepakot : salaperäiset nahkasiivet (2002)
Roihuvuoressa on sijainnut Elannon myymälä osoitteessa Roihuvuorentie 26 v. 1958Roihuvuori, Roihuvuorentie 26 | Helsingin kaupunginmuseo | Finna.fiHaagassa Elannon myymälä on löytynyt ainakin Pohjois-Haagan ostoskeskuksesta v. 1963Pohjois-Haaga | Museovirasto | Finna.fi
Vöyrin Koskenkylässä (ruotsiksi Koskeby) on alun perin ollut 12 taloa/sukua, joista yksi oli Kamis, suomeksi Kaminen. 17.12.1921 julkaistussa ruotsinkielisessä Wasa-Posten lehdessä on otsikolla ”Brev från Koskeby” jonkin verran lisätietoa näiden talojen perustamisesta. Linkki artikkeliin: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1515554?term=Koskeby&term=Kamis&page=3Nykyään Kamis näyttää olevan harvinainen sukunimi. Digi- ja väestötietoviraston mukaan sukunimeä käyttää vain 13 henkilöä.
Kyseessä on todennäköisesti Elsa Beskowin kuvakirja Tonttulan lapset, jonka ruotsinkielinen alkuteos ilmestyi vuonna 1910. Suomeksi kirjasta on julkaistu useita painoksia, ensimmäinen vuonna 1924 ja tuorein vuonna 1995. Kansikuva on nähtävillä esim. Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9512047489. Göteborgin yliopiston sivuilta on mahdollista ladata pdf-muodossa koko alkukielinen teos: https://gupea.ub.gu.se/handle/2077/79501.
Tässä joitakin lukuvinkkejä:Alexander, Claire: Meredith, yksin (Otava, 2022)Godfrey, Jennie: Epäilyttävien asioiden lista (Publiva, 2025)Gounelle, Laurent: Sinä päivänä opin elämään (Gummerus, 2019)Page, Libby: Pinnalla pysymisen taito (Otava, 2018)Sukegawa, Durian: Tokuen resepti (Sammakko, 2020)
Kyseessä on varmaankin Thomas Brezinan kirjoittama Seitsemän tassua ja Penny -sarja.Lisätietoa sarjasta esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/seitsem%C3%A4n%20tassua%20ja%20penny
Kyseessä voisi olla Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1987 julkaisema teos Kalevala ja maailman eepokset. Se sisältää Felix J. Oinaan artikkelin "Venäläiset bylinat ja suomalainen kertomarunous".
