Kyse saattaa olla Eira Stenbergin kirjasta Oven takana (Tammi, 2005). Kirjassa suomalainen toimittaja Ilse matkustaa Afrikkaan kirjoittaakseen Afrikan naisten asemasta. Hänen on tarkoitus tehdä yhteistyötä tuntemansa suomalaisen valokuvaajan Synnoven kanssa. Ilse raportoi matkastaan kirjeitse entiselle miesystävälleen, joka on kulttuuri- ja uskontotutkija. Hän tutkii uskonnon ja seksuaalisuuden välistä suhdetta ja vaikuttuu lähellä asuvista afrikkalaistaustaisista naisista niin että tutkijan rooli unohtuu. Ilsen matka ei onnistu ihan odotetulla tavalla, koska Synnove kokee matkalla rakkauden, joka suistaa hänet kriisiin ja vaikutta myös Ilsen mahdollisuuksiin toteuttaa suunnitelmaansa.
Mahtaisiko kyseessä olla Lauri Pohjanpään runo Metsän puhelu.Säkeistössä neljä sanotaan "Hiljaa, vaiti, kun ihminen itkee, / ihminen itkee suruaan, / hälle on pahoja oltu."
Muisteltu ranskalainen alkuperä ja keskustelijoiden sukulaisuussuhde saavat ajattelemaan Jean-François Revelin ja Matthieu Ricardin kirjaa Munkki ja filosofi (Basam Books, 1999), vaikka muut annetut ehdot eivät – buddhalaisuutta lukuunottamatta – toteudukaan. Keskustelijat ovat isä ja poika; Revel filosofi, Ricard buddhalainen munkki.
Taisto Niemisen suomennoksia C.S.Lewisin kirjasta Neljä rakkautta löytyy kaksi kappaletta. Ne voi varata lähimpään Helmet kirjastoon. Linkki Helmet hakutulokseen.Ilman tarkempaa sivuarviota emme valitettavasti voi edes yrittää suomennoksen löytämistä.
Meripihka on muinaisten havupuiden fossiloitunutta pihkaa tai lehtipuun mahlaa, jota on kerrostunut meren pohjaan tai painunut maakerrosten alle. Lähteet ja lisätietojaTieteen termipankki: meripihka https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:meripihkaApu 16.5.2017: Meripihka kätkee salaisuuden https://www.apu.fi/artikkelit/meripihka-katkee-salaisuudenWikipedia: Meripihka https://fi.wikipedia.org/wiki/Meripihka
Juankoskella on toiminut yksityinen yhteiskoulu vuosina 1921-1968. Syksyksi 1968 Juankosken kunta sai perustaa kunnallisen keskikoulun ja lukion.Lähde: https://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/juankosken.htm
Kuvan symbolille ei valitettavasti löytynyt vastinetta, kun vertailin sitä symboliikkaa käsittelevässä kirjallisuudessa esiteltyihin esimerkkeihin. Kyse voi olla pelaamista varten tarkoitetusta pöydästä, jossa symbolilla on merkitty pelaajien paikat.
Se on valmistettu helmikuussa 1952.Lähde: Singer Sewing Machine Serial Number Database EH https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Voisikohan kyseessä olla Anneli Ilosen väitöskirja Rajan lapset : identiteettityö Kannaksen evakkojen sukupolvissa (Lapin yliopistokustannus, 2013)?Se on luettavissa myös verkossa: https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61677.
Kyllä se Hietanen oli. Hän ihmetteli Lahtisen pitämiä luonnontieteellisiä esityksiä tähdistä, kuusta yms. Hän ihmetteli myös Lehdon kaaduttua, oliko tämä kuollut heti väijytykseen mentyään. Kuinka hän sitten oli tehnyt itsemurhan."-Mää vaan ihmettelen tätä kauhiast. Täsä näyttä olevan kauhia mysteeri. Oikke semmone mysteerinäytös. Kuis kuollu voi ampua ittiäs?"Linna, Väinö : Tuntematon sotilas WS uusi painos 2019
Ainakin Octavia E. Butler ja N. K. Jemisin ovat afrofuturistiseen genreen kuuluvia kirjailijoita, joiden kirjoja on myös suomennettu.Butlerin Xenogenesis-trilogian osat Aamun koitto, Puolipäivän riitti ja Imago ovat saatavissa Keskikirjastojen kokoelmissa.N. K. Jemisinin Murtunut maailma -trilogian kaikki osat ovat Keskikirjastojen kokoelmissa,
Valitettavasti sekä kaivattu kesäruno että sen kirjoittajan nimi jäivät kadoksiin. Runoilevia Kerstineitäkin tutkin toiveikkaasti, mutta kaikilta sen nimisiltä lyriikkaa julkaisseilta en onnistunut saamaan näytteitä tarkasteltavakseni.
Vesanto kuului 60-luvun ensimmäisellä puoliskolla Pitäjälehtenä ja Suonenjoen–Rautalammin Pitäjälehtenä aloittaneen Luoteis-Savon levikkialueeseen. Sen tilalle perustettu Rautalammin–Suonenjoen Paikallislehti laajensi levikkialuettaan Vesannolle 1972. Samana vuonna sen nimeksi muutettiin Sisä-Savon lehti.Lähde: Suomen lehdistön historia
Vöyrin Koskenkylässä (ruotsiksi Koskeby) on alun perin ollut 12 taloa/sukua, joista yksi oli Kamis, suomeksi Kaminen. 17.12.1921 julkaistussa ruotsinkielisessä Wasa-Posten lehdessä on otsikolla ”Brev från Koskeby” jonkin verran lisätietoa näiden talojen perustamisesta. Linkki artikkeliin: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1515554?term=Koskeby&term=Kamis&page=3Nykyään Kamis näyttää olevan harvinainen sukunimi. Digi- ja väestötietoviraston mukaan sukunimeä käyttää vain 13 henkilöä.
Kysymyksestä ei selviä tarkoitatko ilmaa, joka muodostaa maan ilmakehän, vai yleisemmin säätä, joten tässä molemmista ehdotuksia. Linkit vievät OUTI-verkkokirjastoon, mutta kirjoja löytyy myös muista kirjastoista.Ilmakehä:Sood: Maapallo https://outi.finna.fi/Record/outi.1351104?sid=5146591865Tietoretki 10: Maailma ja avaruus https://outi.finna.fi/Record/outi.738374?sid=5146591865Redfern: Kiehtova maapallo https://outi.finna.fi/Record/outi.455504?sid=5146591865Sää:Cosgrove: Sää https://outi.finna.fi/Record/outi.403849?sid=5146547831Allaby: Ihmeellinen sää https://outi.finna.fi/Record/outi.747118?sid=5146547831Sundsten: Nuorten ilmastokirja https://outi.finna.fi/Record/outi.899875?sid=5146547831
Tarkoitatko ehkä runoa "Tyttöni nukkuu", joka alkaa: "Tyttöni nukkuu punaisin poskin ja poskilla kyyneleet"? Toinen säkeistö alkaa: "Tyttöni nukkuu hymyssähuulin". Tämän runon on kirjoittanut Aale Tynni. Runo sisältyy Tynnin runokokoelmaan "Ylitse vuoren lasisen : runoja" (WSOY, 1949), kirjaan Tynni, Aale: "Valikoima runoja" (WSOY, 1958) ja Marjatta Kurenniemen ja Hellin Tynellin toimittamaan kirjaan "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (Valistus, 1962).
Mikkelin kaupunki perustettiin vuonna 1838 läänin pääkaupungiksi ja hallinnon keskukseksi. Kaupungin asemakaavan suunnitteli C.L. Engel. Siinä torin etelälaitaan varattiin paikka kaupungintalolle, eli raatihuoneelle ja sen editse kulkeva katu nimettiin Raatihuoneenkaduksi (Rådhusgatan). Raatihuoneelle varattu tontti oli pitkään tyhjänä, sillä kaupungintalo sille valmistui vasta 1912. Kaupungintalon on piirtänyt arkkitehti Selim A. Lindqvist.Jaatinen, Martti I.: Mikkelin asemakaavan taustoja. Teoksessa: Porrassalmi VI s.87–99 (2013).Kuujo, Erkki: Entisajan Mikkeli – Mikkelin kaupungin vaiheita 1838–1917 (1971).
”Köyhäin lasten kiitoslaulu Suomen vuodentulosta syksyllä 1868” sisältyy esimerkiksi Topeliuksen kirjaan ”Lukemisia lapsille. 6:des osa” (WSOY, 1893, s. 101-103). Kirja on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Runojen suomentajat ovat Eino Tamminen ja Olof Berg.Köyhäin lasten kiitoslaulu Suomen vuodentulosta syksyllä 1868:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985352?term=K%C3%B6yh%C3%A4in%20lasten%20kiitoslaulu&page=113Toinen suomennos ”Köyhäin lasten kiitoslaulu Suomen vuodentulon johdosta syksyllä 1868” sisältyy esimerkiksi Topeliuksen kirjaan ”Kootut teokset. 9, Lukemisia lapsille : niteet I – IV” (WSOY, 1931). ”Lukemisia lapsille” IV niteen ovat suomentaneet Viljo...
Tšehov-sitaatti on näytelmän Kolme sisarta ensimmäisestä näytöksestä, jossa sen lausuu Veršinin. Martti Anhavan käännöksessä kyseinen kohta kuuluu seuraavasti:"Niin. Unohdetaan. Sellainen kerta kaikkiaan on meidän kohtalomme, sille ei mitään voi. Se mikä meistä tuntuu vakavalta, merkittävältä, hyvin tärkeältä tulee vaipumaan unohduksiin tai tuntumaan merkityksettömältä [ – kun aika on kypsä]."Tauko "Ja huvittavaa kyllä, tällä hetkellä me emme voi lainkaan tietää mitä loppujen lopuksi aletaan pitää korkeana, tärkeänä ja mitä surkuteltavana, naurettavana."
Valitettavasti en onnistunut löytämään runon suomennosta.Kävin läpi saatavilla olevat suomennoskokoelmat, jotka ovat Golgatan kuningatar (Suom. Merja Virolainen, 2004) ja Valitsee sielu seuransa (Suom. Helvi Juvonen ym., 1992). Niissä ei nähdäkseni kyseisen runon suomennosta ollut.Näiden kahden kokoelman lisäksi Dickinsonin runojen suomennoksia on julkaistu seuraavissa teoksissa, jos haluat tarkistaa ne itse:1862. Suomennokset: Leo Saukkoriipi. Atrain&Nord, 2024. Valitsee sielu seuransa. Suomennokse: leo Saukkoriipi. Atrain&Nord, 2023.Maailma, tässä kirjeeni. Emily Dickinsonin runoja nuorille ja ikinuorille lukijoille. Suomennokset: Kaarina Halonen, Sirkka Heiskanen-Mäkelä, 2003. Puuseppä, itseoppinut. Emily Dickinsonin runoja...
