Valitettavasti sekä kaivattu kesäruno että sen kirjoittajan nimi jäivät kadoksiin. Runoilevia Kerstineitäkin tutkin toiveikkaasti, mutta kaikilta sen nimisiltä lyriikkaa julkaisseilta en onnistunut saamaan näytteitä tarkasteltavakseni.
Vesanto kuului 60-luvun ensimmäisellä puoliskolla Pitäjälehtenä ja Suonenjoen–Rautalammin Pitäjälehtenä aloittaneen Luoteis-Savon levikkialueeseen. Sen tilalle perustettu Rautalammin–Suonenjoen Paikallislehti laajensi levikkialuettaan Vesannolle 1972. Samana vuonna sen nimeksi muutettiin Sisä-Savon lehti.Lähde: Suomen lehdistön historia
Vöyrin Koskenkylässä (ruotsiksi Koskeby) on alun perin ollut 12 taloa/sukua, joista yksi oli Kamis, suomeksi Kaminen. 17.12.1921 julkaistussa ruotsinkielisessä Wasa-Posten lehdessä on otsikolla ”Brev från Koskeby” jonkin verran lisätietoa näiden talojen perustamisesta. Linkki artikkeliin: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1515554?term=Koskeby&term=Kamis&page=3Nykyään Kamis näyttää olevan harvinainen sukunimi. Digi- ja väestötietoviraston mukaan sukunimeä käyttää vain 13 henkilöä.
Kysymyksestä ei selviä tarkoitatko ilmaa, joka muodostaa maan ilmakehän, vai yleisemmin säätä, joten tässä molemmista ehdotuksia. Linkit vievät OUTI-verkkokirjastoon, mutta kirjoja löytyy myös muista kirjastoista.Ilmakehä:Sood: Maapallo https://outi.finna.fi/Record/outi.1351104?sid=5146591865Tietoretki 10: Maailma ja avaruus https://outi.finna.fi/Record/outi.738374?sid=5146591865Redfern: Kiehtova maapallo https://outi.finna.fi/Record/outi.455504?sid=5146591865Sää:Cosgrove: Sää https://outi.finna.fi/Record/outi.403849?sid=5146547831Allaby: Ihmeellinen sää https://outi.finna.fi/Record/outi.747118?sid=5146547831Sundsten: Nuorten ilmastokirja https://outi.finna.fi/Record/outi.899875?sid=5146547831
Teksti on ensimmäinen säkeistö Zacharias Topeliuksen runosta ”Finlands namn” (13 maj 1848). Runo julkaistiin ruotsiksi 20. toukokuuta 1848 sanomalehdessä Helsingfors Tidningar ja löytyy muun muassa Topeliuksen teoksesta Ljugblommor II (1850) ja kokoelmateoksesta Ljungblommor (2010).Runo löytyy kokonaisuudessan ruotsiksi myös Svenska Litteratursällskapet i Finlandin sivulta: Zacharias Topelius skrifter.Runon on suomentanut Otto Manninen nimellä ”Suomen nimi” (Toukokuun 13:s päivä.) Runo löytyy muun muassa Zacharias Topeliuksen teoksesta Kootut teokset. 11, Runoja (1931) sivuilta 164–165.Linkki Vaski-verkkokirjastoon: Kootut teokset. 11, Runoja
”Köyhäin lasten kiitoslaulu Suomen vuodentulosta syksyllä 1868” sisältyy esimerkiksi Topeliuksen kirjaan ”Lukemisia lapsille. 6:des osa” (WSOY, 1893, s. 101-103). Kirja on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Runojen suomentajat ovat Eino Tamminen ja Olof Berg.Köyhäin lasten kiitoslaulu Suomen vuodentulosta syksyllä 1868:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985352?term=K%C3%B6yh%C3%A4in%20lasten%20kiitoslaulu&page=113Toinen suomennos ”Köyhäin lasten kiitoslaulu Suomen vuodentulon johdosta syksyllä 1868” sisältyy esimerkiksi Topeliuksen kirjaan ”Kootut teokset. 9, Lukemisia lapsille : niteet I – IV” (WSOY, 1931). ”Lukemisia lapsille” IV niteen ovat suomentaneet Viljo...
Hei ja kiitos viestistä!Kirjaa on tilattu ja se on varattavissa Keski-kirjastojen verkkokirjastossa: Musiikkia kameleonteille | Keski-kirjastot | Keski-Finna .Mutta toden totta kirjan julkaisupäivä on siirtynyt jo useamman kerran. Nyt julkaisun kerrotaan olevan maaliskuussa 2026.
Tšehov-sitaatti on näytelmän Kolme sisarta ensimmäisestä näytöksestä, jossa sen lausuu Veršinin. Martti Anhavan käännöksessä kyseinen kohta kuuluu seuraavasti:"Niin. Unohdetaan. Sellainen kerta kaikkiaan on meidän kohtalomme, sille ei mitään voi. Se mikä meistä tuntuu vakavalta, merkittävältä, hyvin tärkeältä tulee vaipumaan unohduksiin tai tuntumaan merkityksettömältä [ – kun aika on kypsä]."Tauko "Ja huvittavaa kyllä, tällä hetkellä me emme voi lainkaan tietää mitä loppujen lopuksi aletaan pitää korkeana, tärkeänä ja mitä surkuteltavana, naurettavana."
Sisäasiainministeriön vuonna 1934 julkaisema Luettelo lakkautetuista ja toimintakiellon alaisista yhdistyksistä löytyy esimerkiksi Oulun yliopiston kirjastosta, josta sen saa lukusalilainaksi. Voit myös kaukolainata sen oman kirjastosi kautta varastokirjastosta.
Valitettavasti en onnistunut löytämään runon suomennosta.Kävin läpi saatavilla olevat suomennoskokoelmat, jotka ovat Golgatan kuningatar (Suom. Merja Virolainen, 2004) ja Valitsee sielu seuransa (Suom. Helvi Juvonen ym., 1992). Niissä ei nähdäkseni kyseisen runon suomennosta ollut.Näiden kahden kokoelman lisäksi Dickinsonin runojen suomennoksia on julkaistu seuraavissa teoksissa, jos haluat tarkistaa ne itse:1862. Suomennokset: Leo Saukkoriipi. Atrain&Nord, 2024. Valitsee sielu seuransa. Suomennokse: leo Saukkoriipi. Atrain&Nord, 2023.Maailma, tässä kirjeeni. Emily Dickinsonin runoja nuorille ja ikinuorille lukijoille. Suomennokset: Kaarina Halonen, Sirkka Heiskanen-Mäkelä, 2003. Puuseppä, itseoppinut. Emily Dickinsonin runoja...
Pahoittelen vastauksen viipymistä. Vanhin aikakauslehti Pasilan kirjavarastossa on Helmet-haun mukaan Suomen lähetys-sanomia, jonka ensimmäinen numero on vuodelta 1859.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1925850?sid=5233789768Eri vuosikymmenten lehtilistoista tulisi pitkiä. Voit tarkastella Pasilan kirjavarastosta löytyviä vanhojen lehtien saatavuutta kirjoittamalla Helmet-hakuun hakusanaksi aikakauslehdet ja rajaamalla hakua sitten tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla. Pasilan kirjavaraston löydät kohdasta Kirjasto > Helsinki > Pasila kirjavarasto. Valitse sitten rajoittimella Julkaisuvuosiväli haluamasi vuodet.1880-luvulla ilmestyneistä lehdistä löytyy esimerkiksi Lasten kuvalehti, Valvoja, Merimiehen ystävä...
Mahdollinen kirja voisi olla Hans Reuterskiöldin Oman kämpän käsikirja (2011), jonka takakansiteksti toteaa: "Maalaisjärkisellä ja ekologisella otteella kirjoitettu nykyajan niksikirja on erinomainen apu omilleen muuttavalle nuorelle..."Kirjan saatavuus Satakirjastojen Finnassa: Oman kämpän käsikirja | Satakirjastot | Satakirjastot
Ateneumin julkaisema Albert Edelfelt 1854–1905 : juhlakirja (2004) sisältää Edelfeltin näyttelyosallistumiset vuosilta 1872–1905 "mahdollisimman täydellisinä". Ensimmäinen siinä listattu näyttely on Suomen Taide-yhtiön näyttely 1872. Siinä esillä ollut maalaus Vanha eukko (En gammal gumma) on mukana kirjassa nimellä Fredrika Snyggin muotokuva (s. 13) [Bertel Hintzen Edelfelt-elämäkerran teosluettelon numero 12]. Kevättalvella 1872 maalatun työn malli Fredrika Snygg oli Edelfeltin perheen "Tajtaksi" kutsuttu palvelijatar.
Suosittelen kääntymään kirjaston asiakaspalvelun puoleen. Ota kirjastokortti ja henkilöllisyystodistus mukaan. Asiakaspalvelussa voidaan tarkistaa, että tietosi ovat varmasti ajantasalla.
Hurra, wir leben noch on käännetty suomeksi nimellä Vallan maku vuonna 1984. Klaus Mario Schreiber on todellakin Johannes Mario Simmelin alter ego. 1)Linkin kohdassa "henkilöt"
Kyseessä on Georg Riedelin säveltämä laulu Oppochnervisan eli Grisen gal i granens topp (1971) elokuvaan Vaahteramäen Eemelistä. Laulun sanat on kirjoittanut Astrid Lindgren ja ne on suomentanut Jukka Itkonen. Suomeksi laulu on saanut nimen Matalakorkeaveisu. Laulu löytyy musiikin oppikirjasta Musikantti 1 - 2.https://finna.fi/Record/helmet.1069274?sid=5247890896https://www.astridlindgren.com/se/om-astrid-lindgren/verken/sangerna
Tämän kuukausilorun voi lukea esimerkiksi Kaarina Helakisan toimittamasta teoksesta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (s. 244, 1980, useita lisäpainoksia).Loru sisältyy myös teokseen Luen ja kerron. 1 Alakansakoulun luku- ja puheaapinen (tekijät Dagmar Kemilä, Paavo Kuosmanen, Helga Sjöstedt, Valistus, 1955)
Kirjaston parviäly tuotti seuraavan tuloksen kauniskielisistä teoksista: Autere, Terttu: Kirjepostia (Karisto 2008)Harvey, Samantha: Kiertoradalla (Otava 2025, suom. Johanna Laitila)Hermann, Iselin C.: Suutelen postinkantajaa (Otava 2000, suom. Tarja Teva)Mercier, Pascal: Yöjuna Lissaboniin (Tammi 2010, suom. Raija Nylander)Owens, Delia: Suon villi laulu (WSOY 2020, suom. Maria Lyytinen)Riikonen, Matias: Matara (Teos 2021) Ei ehkä kovin kevyt, mutta suosittelen kielen vuoksiSoininen, Pirkko: Ellen (WSOY 2018)Widholm, Katarina: Viaton sydän lyö (Gummerus 2024, suom. Anna Heroja)
