Tarkoitat ehkä laulua "Torventoitotus", jonka kertosäkeessä lauletaan: "...kaikki vaikenee, vaikenee ja kuuntelee, vaikenee ja kuuntelee, kun torvi toitot-tamtta-ramtta...". Laulu alkaa: "Nyt viulut, sellot soivat". Laulun melodia on saksalainen kansansävelmä.Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:Matin ja Maijan laulukirja (Kokonuotti, 1990)Pesonen, Olavi: Laulukirja (Valistus, 1961)Sonninen, Ahti: Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten (Otava, 1961; 4. painos)
Tässä joitakin kirjavinkkejä.Kuvakirjoja:Hudson, Charlotte: Äiti tulee pian (Kustannus-Mäkelä, 2005)Lindenbaum, Pija: Kun Ollin äiti unohti (WSOY, 2006)Sandström, Tuula: Santeri ja syöpäri (Suomen syöpäpotilaat, 2004)Lastenromaani isommille lapsille:Edwardson, Åke: Lohikäärmekuu (Otava, 20210)Lasten tietokirjoja:Auno, Henna: Uteliaat oppijat tutkivat syöpää (Etana Editions, 2023)Daynes, Katie: Tutki! Pöpöjä (Sanoma Pro, 2017) Kuvauksia kirjojen sisällöstä löytyy esim. Lastenkirjainstituutin tietokannasta: https://lki.verkkokirjasto.fi/etusivu
En valitettavasti löytänyt tällaista runoa. Kynttiläaiheisia runoja on useita, mutta tarkistamani eivät tuntuneet täsmäävän kuvailuusi.Ehkä joku tämän palstan lukijoista tunnistaa runon?
Ylioppilaskokeiden koetehtävät löytyvät Spes Patriae -kirjoista. Spes Patriae ylioppilaskuvastoa julkaistiin vuosina 1958-2017. Loisto-kimpan kirjastoista niitä löytyy Kyrön kirjaston kokoelmasta.
Kyseessä on todennäköisesti paikallinen sanonta tai kielikuva, joka on syntynyt jossakin yhteydessä kuvaamaan erittäin sitkeää tai vaikeasti käsiteltävää asiaa — vertauskuvana erityisen sitkeälle sianlihalle.
Astrid Lindgrenin teoksessa Veljeni Leijonamieli (Bröderna Lejonhjärta, suom. Kaarina Helakisa, 1973, s. 220) kyseinen kohta kuuluu näin:"Älä sinä kajoa Korppuun! Kuuletko, senkin hirviö, älä kajoa Korppuun, taikka..."
Kyseessä voisi olla Diana Gabaldonin romaani Lordin yksityisasia, joka ilmestyi suomennoksena 2006 (alk. Lord John and the private matter, 2003). Sittemmin samasta päähenkilöstä kertovia romaaneja on suomennettu lisää: Lordi John ja veitsenterän veljeskunta (2008), Lordi John ja paholaisen korttipakka (2009) sekä Skottilainen vanki (2012). Kertomuskokoelma Tulivana (2013) sisältää lisäksi yhden Lordi John -aiheisen tarinan. Diana Gabaldon tunnetaan myös historiallista fantasiaa edustavasta Matkantekijä-sarjastaan.
Kysyin tätä valtakunnalliselta Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajien sähköpostilistalta, mutta kukaan ei valitettavasti tunnistanut, mistä kirjasta lainaus on peräisin. Toivotaan, että joku lukijoistamme tunnistaisi sen.
Herman Melvillen ”Moby Dick” on suomennettu oikeastaan ainakin neljä kertaa. Tosin lähes sadan vuoden takaiset käännökset ovat molemmat lyhennelmiä:Ensimmäinen näistä, ”Valkoinen valas” (1928), on Kustannusosakeyhtiö Kansanvallan julkaisema, ja sen suomentajaksi on ilmoitettu Arvi Nuormaa.Toinen saman aikakauden (1929) ”Valkoinen valas” on Gummeruksen niin kutsuttu nuorisopainos, jonka suomensi Eino Auer. Se on siis nuoremmalle lukijakunnalle suunnattu ja niin ikään lyhentäen suomennettu versio alkuperäisestä klassikosta. Ensimmäinen lyhentämätön suomenkielinen laitos on vuodelta 1956 ja Seppo Virtasen kääntämä; se kantaa nimeä "Moby Dick eli Valkoinen valas".Antero Tiusasen käsialaa oleva suomennos taas tunnetaan ytimekkäämmin...
Esimerkiksi kansanedustaja Timo Harakka on yksin (KK 478/2024 vp) ja muiden kanssa (KK 364/2024 vp) jättänyt hallituksen tiedottamisesta X-alustalla kirjallisia kysymyksiä, joihin pääministeri Petteri Orpo on vastannut (KKV 364/2024 vp) ja (KKV 478/2024 vp).Demokraatti -julkaisu on pyytänyt näkemystä myös eduskunnan tieto- ja viestintäjohtaja Rainer Hindsbergiltä.Puolueista vihreät on poistunut ensimmäisenä (2025) alustalta, ja Demokraatin mukaan myös lähes kaikki sen kansanedustajat ovat jättäneet X:n.Muiden puolueiden kannoista voit lukea esimerkiksi tästä HS:n artikkelista. Kysymyksiä ja vastauksia on haettavissa eduskunnan verkkosivuilta:Haku: Valtiopäiväasiat ja -asiakirjatHarakan ym. Kirjallinen kysymys KK 364/2024 vp (9.10.2024...
Pierre Lemaitresta ei ole kirjoitettu elämäkertaa suomeksi tai englanniksi. Lemaitre ei juuri anna haastatteluita suomalaisille (tai ilmeisesti muille kuin ranskankielisille) tiedotusvälineille, joten tietoja voi yrittää etsiä googlailemalla kirjailijan nimellä ja englanninkielisillä hakusanoilla kuten biography tai interview. Tietoa yksityiselämästä ei tosin löydy niistäkään englanninkielisistä haastatteluista, joita googlailemalla sai esiin. On myös mahdollista, että kirjailija on itse halunnut pitää yksityiselämänsä poissa haastatteluista ja siksi keskittynyt lähinnä omista kirjoistaan puhumiseen.
Enemmän tietoa voi saada etsimällä ranskankielisiä haastatteluita ja kopioimalla haastattelutekstin Googlen käännöstyökaluun. Aiemmassa...
Tanskalaiselokuva Russian Pizza Blues (1992) on näytetty MTV3-kanavalla elokuussa 1999.
Valtakunnallisen Finna-hakupalvelun mukaan elokuvasta ei näyttäisi olevan DVD-versiota lainattavissa Suomen kirjastoista.
Mahdollista ostettavaa DVD-kappaletta voi yrittää etsiä esimerkiksi verkon myyntipalstoilta.
Elokuva on mahdollista katsoa suoratoistona KAVIn tiloissa Helsingissä, joko kirjastossa tai Radio- ja TV-arkiston asiakaspisteellä.
Pahoittelen, että vastaus on jäänyt roikkumaan pitkäksi aikaa. Täsmällistä vastausta kysymykseesi en löytänyt. Tilastotietoja vaarallisten kemikaalien kuljetuksesta kuitenkin on olemassa.
Traficomin sivulla on tutkimus, jossa selvitetään vaarallisten aineiden kuljetusta Suomen maanteillä vuonna 2017. Tutkimuksessa on käyty läpi kuljetusten eri vaiheita. Linkki tutkimukseen:
https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Traficomin%20julkaisuja_4_2019_VaarallistenAineidenKuljetukset2017.pdf
Tilastokeskus kerää tilastoja myös vaarallisten aineiden kuljetuksesta kotimaan tieliikenteessä. Sivulta voi hakea taulukot eri vuosilta. Vaarallisten aineiden kuljetukset kotimaan...
Kovin tarkkaan tätä kuvausta vastaavaa kuvakirjaa en löytänyt, mutta hieman vastaavia joissa yksityiskohdat eivät aivan täsmää:
Amrhein, Annette: Pikku pesukarhun joulukirje (2019) - Pikku pesukarhu löytää hangesta joulukirjeen, joka kotiin päästyä osoittautuu olevan hänelle itselleen.
Gliori, Debi: Pingviinipostia (2002) - Pikku Pingviini lähtee jakamaan postia isänsä puolesta, ja viimeiseksi postisäkkiin jää sinne vahingossa päätynyt hänen pikkuveljensä muna.
Jos kyseessä ei ole kumpikaan näistä kirjoista, voin välittää kysymyksen valtakunnalliselle kirjastolaisten sähköpostilistalle, josko joku siellä keksisi kirjan. Muistatko lisätietoja, esimerkiksi miten vanha kirja on tai milloin olet lukenut sen tai oliko se suomalainen vai...
Tittamari Marttinen on julkaissut kirjan Tavallisen kiva päivä (Lasten Keskus, 2009). Kirjassa on kahdeksan kertomusta, jotka tutustuttavat lasten oikeuksiin ja niiden toteutumiseen. Kirjassa on myös toiminta- ja keskusteluvinkkejä, joiden avulla kirjaa voi käsitellä. Kirja on kirjoitettu tyyliin, joka sopii hyvin alakouluikäisille.
Viime vuonna ilmestyi suomeksi Annika Sandelinin kirja Varislaulu Pohjolan lapsille (Luckan, 2021). Kirjan on suomentanut Henriikka Tavi. Kirja on kuvakirja, joten sitä voi käsitellä pienempien lasten kanssa, mutta sitä voisi soveltaa myös alakouluikäisille.
Molemmat kirjat löytyvät Helmet-tietokannasta.
Friedrich von Schillerin historiallinen näytelmä Don Carlos on luettavissa Toivo Lyyn suomennoksena Schillerin Valittujen teosten osasta 2. Suomennos on vuodelta 1953.
Kysymyksestäsi ei ilmene, missä päin Suomea tarvitsisit teoksen kesällä. Teosta on useiden Suomen kirjastojen kokoelmissa. Voit tarkistaa esimerkiksi Finna-hakupalvelusta tai ko. paikkakunnan verkkokirjastosta, onko teosta mökkipaikkakunnallasi.
https://finna.fi/Record/helle.83803
https://finna.fi/
Tämä kysymys jätti vastaajamme melkein täysin mykiksi. Yksi ehdotus löytyi: Porilaisen Toivo H. Laineen romaani Vie minne tiesi 1 kertoo ajasta 1850-luvulta lähtien Porin palon jälkeen. Asunnottomiksi jääneet asuivat kirjaimellisesti kuopissa.
Asiasanalla erakot löytyy teoksia Helmet-kokoelmasta, niitä kannattaa selata, ehkä joku vastaa kiinnostustanne, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Serakot__Orightresult__U?la…, esimerkiksi Erakot : omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita / Milla Peltonen. Into | [2020].
Syrjäseudut asiasanalla Kirjasammosta löytyy myös teoksia, joista joku saattaisi sopia, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/syrj%C3%A4seudut.
Ehkä Pentti Linkolan kirjoitukset tai...
Hei,Vernakulaari-termi on tullut akateemisen tutkimuksen kautta muuallekin käyttöön, mutta nimenomaan valokuvaukseen liittyen siitä on aika niukasti tietoa. Vernakulaari valokuvaus eroaa jonkin verran amatöörivalokuvauksesta ja ns. "löytyneistä (usein tuntemattomien valokuvaajien) valokuvista", jotka eivät ole taidevalokuvia, mutta joille tulee tässä yhteydessä esteettistä arvonnousua.Lähinnä englanninkielisiä teoksia, joita löyhtyy korkeintaan erikoiskirjastoista, joiden opetustarjontaan kuuluu valokuvaus, mm. Aalto-yliopistoesim. Campt, Tina, et al. Imagining Everyday Life: Engagements with Vernacular Photography. Steidl Publishers, 2020.Lisäksi aiheesta on väitöskirja:Näsi, Altti. Visual Discussions: Understanding the Socio-cultural...
Panssarilasi on arkikielen ilmaus erilaisille iskuja kestäville lasityypeille. Useimmat niistä valmistetaan laminoimalla useita lasilevyjä yhteen. Lasikerrosten väliin pannaan kerros kirkasta polyuretaania tai polyvinyylibutanaalia. Yhdistelmä kuumennetaan ensin tyhjiössä ilmakuplien poistamiseksi ja sitten painesäiliössä, jolloin kerrokset sitoutuvat toisiinsa.Toisessa menetelmässä lasilevyjen väliin pannaan polykarbonaattikerros. Lasikerros menee säröille iskusta mutta joustava muovi ottaa vastaan suurimman kineettisen energian ja estää lasia sirpaloitumasta. Alumiininpanssarilasissa taas lasin uloin kerros on läpinäkyvää alumiiniyhdistettä.Lasi voidaan myös karkaista. Lasia kuumennetaan tasaisesti, kunnes se alkaa pehmentyä. Silloin se...
