Hei ja kiitos viestistä!Kirjaa on tilattu ja se on varattavissa Keski-kirjastojen verkkokirjastossa: Musiikkia kameleonteille | Keski-kirjastot | Keski-Finna .Mutta toden totta kirjan julkaisupäivä on siirtynyt jo useamman kerran. Nyt julkaisun kerrotaan olevan maaliskuussa 2026.
Tšehov-sitaatti on näytelmän Kolme sisarta ensimmäisestä näytöksestä, jossa sen lausuu Veršinin. Martti Anhavan käännöksessä kyseinen kohta kuuluu seuraavasti:"Niin. Unohdetaan. Sellainen kerta kaikkiaan on meidän kohtalomme, sille ei mitään voi. Se mikä meistä tuntuu vakavalta, merkittävältä, hyvin tärkeältä tulee vaipumaan unohduksiin tai tuntumaan merkityksettömältä [ – kun aika on kypsä]."Tauko "Ja huvittavaa kyllä, tällä hetkellä me emme voi lainkaan tietää mitä loppujen lopuksi aletaan pitää korkeana, tärkeänä ja mitä surkuteltavana, naurettavana."
Valitettavasti en löytänyt suomenkielisiä kirjoja karsastushoidosta. Muutama satukirja löytyy, mutta ne saattavat olla hieman vanhahtavia. Esim. Rauni Mali: Prinsessa kierosilmä, Anita Mitrošin: Merenpihkameren satuja (Kuusi Hampaatonta ja yksi Kierosilmä) tai Kari Vaijärvi: Svarttis, hirveä merirosvo. Merirosvokirjat voisivat muutenkin sopia?Goodreads sivustolta löytyy lista englanninkielisistä karsastus ja peittohoito kirjoista. Linkki sivustolle. Samoin Patch pals sivusto tarjoaa kirjaehdotuksia. Linkki sivustolle.Valitettavasti näitä ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kenties haluat jättää hankintaehdotuksen. Linkki lomakkeeseen.
Ateneumin julkaisema Albert Edelfelt 1854–1905 : juhlakirja (2004) sisältää Edelfeltin näyttelyosallistumiset vuosilta 1872–1905 "mahdollisimman täydellisinä". Ensimmäinen siinä listattu näyttely on Suomen Taide-yhtiön näyttely 1872. Siinä esillä ollut maalaus Vanha eukko (En gammal gumma) on mukana kirjassa nimellä Fredrika Snyggin muotokuva (s. 13) [Bertel Hintzen Edelfelt-elämäkerran teosluettelon numero 12]. Kevättalvella 1872 maalatun työn malli Fredrika Snygg oli Edelfeltin perheen "Tajtaksi" kutsuttu palvelijatar.
Kävin läpi Einari Vuorelan tuotantoa, mutta aivan noilla sanoilla olevaa runoa en löytänyt. Kokoelmassa Korpien takaa (1948) on kaksikin runoa, joissa on hyvin lähellä kysymääsi oleva kohta. Voisikohan etsimäsi runo olla jompikumpi näistä? Runon Kuoleva äiti viimeinen säe alkaa sanoilla "Katso, perhonen pyrisee ikkunassa. Se on vapautunut kotelostaan."Runo Polku taivaaseen alkaa näin: "Nyt sen tiedän: Olen vain kalkkikuori. Olen vain kotelo, josta perhonen lentää."
Sanat löytyvät teoksesta teoksesta Tässä taivas, tässä maa : rakkauslaulujaTässä taivas, tässä maa : rakkauslauluja | Helmet-kirjastot | helmet.fiAale Tynni on suomentanut kyseisen tekstin. Alkuperäinen ranskankielinen teksti on belgialaisen laulaja-lauluntekijä Jacques Brelin tuotos.
Olisikohan kyseessä jokin versio Kenneth Grahamen kirjasta Kaislikossa suhisee?Muistelen, että herra rupikonna oli usein pulassa erilaisten tempaustensa vuoksi. Linkki kansikuviinEhkä joku palstan lukija muistaa paremmin?
Katermantietä ei mainita Helsingin kadunnimet -julkaisussa, enkä löytänyt sitä myöskään mistään vanhasta kartasta. Pystyt etsimään Helsingin vanhoja opaskarttoja Helsingin karttapalvelusta, valitse vasemmalla olevasta palkista Aineistot -> Historialliset aineistot -> Opaskartat.
Ylen artikkelin mukaan Larsson aloitti oman tutkintansa heti Palmen murhan jälkeen ja jatkoi sitä kuolemaansa vuonna 2004 asti. Lisätietoa asiasta löytyy Jan Stocklassan kirjasta Kuka murhasi Olof Palmen? (Aula & Co, 2018).
Walt Whitmanin runon When Lilacs Last in the Dooryard Bloom’d suomennos sisältyy Jarkko Laineen toimittamaan teokseen Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (1991, s. 136). Runo on suomenkieliseltä nimeltään Kun syreenit viimeksi kukkivat pihamaalla ja sen on suomentanut Viljo Laitinen.
Irina Volkova valittiin 250 ehdokkaan joukosta elokuvan päärooliin. Hän oli tuolloin 10-vuotias. Elokuvan menestys teki hänestä tunnetun.Volkova esiintyi ainoastaan enää vain yhdessä elokuvassa, Ni slova o futbole (1974), jossa hän korvasi viime hetkessä pääroolin alkuperäisen esittäjän. Hän ei ollut kiinnostunut näyttelijänurasta, ja hänen vanhempansa olivat samaa mieltä, varsinkin kun kuulivat tähtinäyttelijältä, miten epävarmaa näyttelijän työ olisi. Volkova valmistui yliopistosta, meni naimisiin, sai pojan ja työskenteli vuodesta 1993 lähtien kunnanarkkitehdin toimistossa.Lähteet:Irina Volkova - Wikipedia, the free encyclopediaКем стала актриса Ира Волкова из к/ф «Ох, уж эта Настя!» - Экспресс газета
Dany Boonin ohjaama elokuva Bienvenue chez les Ch'tis (2008) on esitetty Suomessa elokuvateatterissa vuonna 2010 silloisen elokuva-arkiston näytöksessä elokuvateatteri Orionissa. Tuolloin se esitettiin sarjassa "Näkökulmia ranskalaiseen elokuvaan". Televisiossa se on esitetty muutaman kerran vuosina 2010-11 kanavalla Canal+. Videolla sitä ei ole julkaistu.
O. A. Joutsen on kääntänyt ensimmäiseen, vuonna 1922 ilmestyneeseen suomennokseen repliikin näin: "Itsepäinen, tylsäjärkinen tyttö!"Runsaasti uusintapainoksia saanut, vuonna 1947 ensimmäisen kerran ilmestynyt Sirkka-Liisa Norko-Turjan käännös kuuluu: "Itsepäinen, uppiniskainen tyttö!"Tuorein, Kersti Juvan vuonna 2013 ilmestynyt käännös on ”Omapäinen, uppiniskainen tyttö!”
Löysin Puulajipuiston Facebook päivityksen vuodelta 2013. "Kuusen (Picea abies) juurista valtaosa sijaitsee aivan maan pinnassa, 5–10 sentin syvyydessä. Juuristo leviää useita kertoja laajemmalle alueelle kuin mitä puun latvuspiiri ja varttuneella kuusella juuret voivat ylettyä rungolta maanpinnan muotoja seuraten yli 30 metrin päähän. Valtaosa kuusen juurista on kuitenkin läpimitaltaan alle yhden millimetrin, eikä puun paksumpi ja selvästi näkyvissä oleva "tuki- ja kiinnitysjuurakko" ulotu lähellekään niin kauas, vaan levittäytyy yleensä korkeintaan kymmenen metrin päähän kuusen tyveltä. Tiheässä kasvavat kuuset voivat olla kiinnittyneinä toisiinsa juuriyhteyksien avulla, näin metsikössä on tasaisempi kosteuden jakauma kuin se olisi...
Kysyimme kansallisella tasolla kollegoilta ilman tulosta. Kukaan ei tunnu tietävän vastausta tähän kysymykseen. Tunnistaisiko joku lukijoistamme? Helmet -haussa https://www.helmet.fi voi toki etsiä Kajavan teoksia, tilata ne itselleen ja asian tarkistaminen näin on mahdollista varsin kattavasti.
Tarkoittanet Koivukylän kirjastoa. Koivukylän kirjaston tietokoneessa on cd-asema, jonka pitäisi lukea cd-romilta valokuvia.
Paras tapa saada vastaus tietyn lähikirjaston palveluita koskeviin kysymyksiin on ottaa yhteyttä suoraan kyseiseen kirjastoon puhelimitse tai sähköpostitse. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät helmet.fi-sivustolta. Koivukylän kirjaston yhetystiedot löytyvät Helmet-sivustolta täältä.
Verkon kautta asiakas voi varata vain yhden kirjan kerrallaan. Jos teillä on tarvetta varata monta kappaletta samalla kertaa, kannattaa tulla kirjastoon ja hoitaa varausasia virkailijan kanssa. Virkailija voi varata teille useampia kappaleita. Ellei koulullanne jo ole kirjastokorttia, se kannattaa hankkia. Koulun kirjastokortti on yhteisökortti, joka on vuoden kerrallaan voimassa ja jossa jonkun työntekijän täytyy olla takaajana. Takaajaksi lupautunut voi saada kirjastokortin heti, jos hänellä on henkilöllisyystodistus mukanaan.
Valitettavasti meillä ei kirjastossa ole lakiasioiden asiantuntemusta, joten emme osaa ottaa kantaa siihen, onko tuossa menetelty oikein. Yhdistyslaki 26.5.1989/503 löytyy Finlexistä, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503. Kari Loimun teokset Yhdistyksen ABC : opas suomalaiseen yhdistystoimintaan ja Yhdistystoiminnan käsikirja löytyvät kirjastosta, niitä kannattaa tutkia. Asiasta kannattaa keskustella lakimiesten kanssa, joissakin kirjastoissa on lakineuvontaa tarjoavia lakimiehiä, mutta en löytänyt seutunne kirjastosta sellaista, https://www.imatra.fi/kirjasto, joten lakitoimistot lienevät lähin apu.
Tämä kysymys jätti vastaajamme melkein täysin mykiksi. Yksi ehdotus löytyi: Porilaisen Toivo H. Laineen romaani Vie minne tiesi 1 kertoo ajasta 1850-luvulta lähtien Porin palon jälkeen. Asunnottomiksi jääneet asuivat kirjaimellisesti kuopissa.
Asiasanalla erakot löytyy teoksia Helmet-kokoelmasta, niitä kannattaa selata, ehkä joku vastaa kiinnostustanne, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Serakot__Orightresult__U?la…, esimerkiksi Erakot : omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita / Milla Peltonen. Into | [2020].
Syrjäseudut asiasanalla Kirjasammosta löytyy myös teoksia, joista joku saattaisi sopia, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/syrj%C3%A4seudut.
Ehkä Pentti Linkolan kirjoitukset tai...
