Hei!
Voit muuttaa äänilevysi digitaaliseen muotoon Ylöjärven pääkirjastossa. Digitointi tapahtuu tietokoneen kautta Audacity-ohjelmaa käyttäen. Kirjaston levysoitin on mallia Luxman PD-291 ja se on varustettu Audio-Technica at-95e-äänirasialla.
Sukunimen Marsfeld alkuperää voi etsiä kahdesta suunnasta. Osassa lähteitä nimeä pidetään alkuperältään saksalaisena (esimerkiksi iGENEA-sivuston sukunimiluettelo), osa antaa mahdollisuuden kytkeä sen brittiläiseen nimistöön (esimerkiksi The Internet Surname Database) ja vanhan englannin sanoihin 'mearc' (marskimaa) ja 'feld' (vainio, aukea). Varhaisin asiakirjoihin taltioitu englantilainen nimen muoto on ollut de Marsfelde Somersetin kreivikunnassa 1300-luvulla; vuosisatojen kuluessa ja eri puolilla maailmaa siitä on sittemmin kehkeytynyt lukuisia erilaisia variaatioita.
"Saksalaisen" tulkinnan mukaan taas sukunimen Marsfield alkuperä voisi olla paikan nimessä. Esimerkiksi Münchenin Maxvorstadtissa on Marsfeld-niminen alue,...
Tässä muutamia ehdotuksia vuosikymmenten takaa julkaistuista matkakertomuksista, joita löytyy mm. Ratamo-kirjastoista:Mörne, Håkan: Valkoisen norsun ja lohikäärmeen maillaMatkakirja Thaimaasta, Burmasta ja vähän Malesiasta ja Kiinastakin (Gummerus 1931)Meidän miehemme Abessiniassa : Elämyksiä Abessiniassa, Somalimaissa, Sudanissa, Egyptissä ja Palestiinassa (Karisto, 1936)Hiisivaara, Tapio: Myrkkynuolia, kahvia, banaaneja : seikkailuja ja kokemuksia Brasilian kuuman auringon alla ( WSOY 1945)Hedin, Sven: Matkamuistelmia Persiasta, Mesopotamiasta ja Kaukaasiasta (Kirjankustannus-liike 1989)Seikkailuja Tiibetissä (WSOY 1906)Keith, A. Berriedale : Tuulten maa : Borneon pääkallometsästäjien parissa ( Tammi 1947)Saraste, Einar: Kuvauksia...
Et kertonut kysymyksessäsi, minkä kielisiä teoksia etsit. Kokosin Helmet-tietokannasta pienen listan kirjoista, jotka käsittelevät ortodoksisia kirkkorakennuksia. Useimmat toki paljon uudempia kirkkoja. Ortodoksisia kirkkoja - Helmet-tietokannassa Paremman avun saat, kun tutustut erikoiskirjastoihin. Helsingin yliopiston slaavilainen kokoelma on vapaassa käytössä. Kokoelma on haettavissa Finna-haun kautta. Tietoa kirjastosta Slaavilainen kokoelma Kokoelmaan kuuluu esimerkiksi https://www.finna.fi/Record/fikka.2518071?sid=4762700708. Voit ottaa yhteyttä myös Joensuun yliopiston ortodoksian laitokselle. Helsingin ortodoksisen seurakunnan yhteydessä toimii Ortodoksinen kirjasto . Voisit ehkä kysyä apua kirjastosta....
Radio-ja tv-ohjelmien esitystietoja voi hakea Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Ritva-tietokannasta:https://rtva.kavi.fi/Etusivun Selaus-valikosta valitaan ohjelmaopas (EPG). Sieltä voi hakea ohjelmatietoja kanavan ja päivämäärän mukaan.
Hei!Löysin muutamalta sivulta maininnan, että Harjus on parvikala.https://www.perhokalastajat.net/keskustelu/viewtopic.php?t=115180https://www.jarviwiki.fi/wiki/Harjus kertoo, että Harjus elää parven tapaisina ryhmittyminä.
Runo Remmikengissä löytyy Tuula Korolaisen teoksesta Mummola : runoja mummoista, vaareista ja lapsista (2022, s.48-49).Vaski https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4219652?sid=4942498298
Voisipa miltei sanoa, että käytännössä (runo)kirjat lähes poikkeuksetta sisältävät materiaalia, joka on kirjoitettu jo ennen julkaisuvuotta. Sekin on mahdollista, että kirjaan päätyneestä "lopullisesta" tekstistä on olemassa aikaisempia versioita, joita ei ehkä ole julkaistu painettuina, mutta niitä on silti voitu esittää vaikkapa suullisesti puhetilaisuuksissa, runomatineoissa – tai vaikkapa olympiakisoissa. Äiti ja neutronipommi -runon taustaa selvittäessäni vastaani ei kuitenkaan tullut viitteitä siitä, että sitä – tai sen osia – olisi esitetty Moskovan olympialaisissa. Valtionpalkinnon 1984 Neuvostoliitossa saanut runo on kotimaassaan yksi Jevtušenkon tunnetuimmista runoista, joten otaksuisin, että tällaista meriittiä siitä...
Sotilasprofessori Marko Palokangas kirjoittaa, että talvisodan aikana lomia myönnettiin hyvin tiukoin perustein ja lukumääräisesti varsin vähän. Lomaperusteina olivat käytännössä omat häät, oman lapsen ristiäiset, lähisukulaisen hautajaiset, työloma tai erityisistä ansioista myönnetty kuntoisuusloma. Varsinaisia säännöllisiä lomia tuskin saattoi sanoa olevan ennen jatkosotan asemasotavaihetta, jolloin lomakäytäntöjä korjattiin vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Kevättalvesta 1942 alkaen jokainen rintamamies sai vuorollaan noin kahden viikon mittaisen vuoroloman kolmen tai neljän kuukauden välein. Lähde:Palokangas, M. (2018). Perinnetietoutta - tiesitkö tätä?: Sotien aikaiset lomakäytännöt. Kylkirauta, 2, 56.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runon tekijästä ja/tai alkuperästä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Voisikohan kyseessä olla jompi kumpi näistä kirjoista?Emmett, Jonathan: Myyrä tahtoo kuun (Kustannus-Mäkelä, 2001)Urberuaga, Emilio: Kroko ja kuu (Lasten Keskus, 2007)
Hei,Voisiko kyseessä olla tämä: Fantastinen Espoo - spekulatiivinen matkaopasTämä matkaopas vie teidät Espoon idylliseen saaristoon ja esittelee historiallisen Espoon merkittävimmät nähtävyydet. Saatte kuulla kuka on kaupungin suojelupyhimys, ja mistä löytyy kummituksia. Moderni Espoo tarjoaa monipuolista kulttuuria ja arkkitehtuuria. Espoolla on myös salainen puolensa, kadonneiksi kutsutut kaupunginosat, joissa on aivan toisenlaista nähtävää, kuin museoita ja kirkkoja.Alla linkki kirjan tietoihin Helmet-Finnassa.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1926180?sid=5053588761
Nuotit Petri Laaksosen säveltämään ja Anna-Mari Kaskisen sanoittamaan kappaleeseen Teit kaiken ajallansa on julkaistu useammassakin nuottijulkaisussa. Se löytyy esimerkiksi seuraavista:Laaksonen, Petri: In memoriam : lauluja jäähyväisten hetkellä (2018)Uusia messulauluja (2006)Laaksonen, Petri: 100 kauneinta laulua : Anna-Mari Kaskisen ja Petri Laaksosen lauluja (2001)Laaksonen, Petri: Sininen hetki : hiljaisuuden lauluja (1995) Voit tarkistaa nuottien saatavuuden Eepos-Finnasta.
Kaikkien Suomen kirjastojen kokoelmista voi hakea Finna.fi-hakupalvelun kautta. Finnasta ei kuitenkaan voi tehdä varauksia tai tilata kirjoja muilta paikkakunnilta, vaan varaaminen täytyy tehdä kunkin kirjaston oman verkkokirjaston kautta. Linkki: https://finna.fi/
Hei!Valitettavasti myös Porvoon Kanoottikirjan välistä ovat työpiirustukset kadonneet! Kyseessä on Helle-kirjastojen ainoa kappale.Tässä tilanteessa suosittelisin, että tekisit Kanoottikirjan työpiirustuksista kaukolainapyynnön. Katsoin, että kirjaa on saatavilla monesta Suomen kirjastosta, ja ainakin osassa kirjoista on työpiirustukset tallella. Käytännössä homma toimii niin, että työpiirustukset voidaan skannata sellaisessa kirjastossa, josta ne löytyvät, ja skannaus lähetetään sitten tänne Porvooseen. Me tulostamme skannaukset ja sinä saat ne tällä tavalla haltuusi. Tästä peritään pieni maksu (ks. lisää kaukopalvelusivulla, linkki alempana).Kaukolainapyynnön voit täyttää täällä: https://www.porvoo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/...
Tein finna.fi-palvelussa seuraavan haun:Aihe: "ympäristöoppi" JA aihe: "oppikirjat"Vuosiväli: 1985 - 1994Ks. tulokset tästä linkistä.Kirjojen kuvailutiedoista ei suoraan ilmene, mille luokalle kirja on tarkoitettu. Kyseisellä aikavälillä on kuitenkin todennäköistä, että kirjan nimen perässä oleva numero tarkoittaa luokka-astetta. Tämän perusteella 3. luokan ympäristöopin kirjoja olisi esimerkiksi Verne, Koulun ympäristötieto ja Tutkimme ympäristöämme.Kustantajien vanhoja uutuusluetteloja ja mainoksia saattaa olla Turun yliopiston kirjaston pienpainateyksikössä Raisiossa, ks. https://utuguides.fi/pienpainatteet
Finland-laiva on Finland myös Wallenbergin kirjan ruotsinkielisessä alkutekstissä ja nimen yhteys Suomeen varsin selvä: "Jul-frosten i det stora stillastående Finland under Norr-polen, kunde väl aldrig vara starkare, än den nu var på vårt flytande."
