Tekemieni hakujen perusteella vahvin ehdokas kuvailemaksesi kirjaksi on Enni Mustosen romaani Parittomat, joka ilmestyi ensimmäistä kertaa vuonna 2008 ja pokkarina 2009. Teos kuuluu Järjen ja tunteen tarinoita -sarjaan, jossa seurataan kahden suvun elämää. Aiemmat osat tapahtuvat kauempana menneisyydessä, tämä päätösosa taas puolestaan sijoittuu ilmestymisaikansa tienoille. Kuvauksia kirjasta löytyy mm. kirjastojen Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelu (linkki: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_37154) sekä kirjan kustantaneen Otavan verkkokaupasta (linkki: https://otava.kauppakv.fi/SV/sida/produkt/parittomat/131347)
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa on kysytty aiemmin Birgitta-nimen taustaa. Voisi olettaa, että Birgitte on samaa perua. Aiemmassa vastauksessa kerrotaan näin: Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Birgitta on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigit), joka tarkoittaa "korkeaa, korotettua". Birgitta-nimen monisataavuotiseen suosioon on vaikuttanut 1300-luvulla elänyt Vadstenan luostarin perustaja Birgitta, joka julistettiin pyhimykseksi 7.10.1391 ja kyseistä päivää on siitä saakka vietetty Pyhän Birgitan päivänä. Birgitta-nimen tunnetuimpia muunnoksia suomen kielessä ovat muun muassa Piritta, Pirjo ja Pirkko.
Vuodesta 1947 lähtien Suomessa oli voimassa rajavyöhykelaki. Sen 4 a § (21.12.1990/1331) mukaan ”valtakunnan rajalle vievien teiden sekä rakennusten rakentamiseen viisisataa metriä lähemmäksi rajaa muuhun kuin valtion tarpeeseen tarvitaan sisäasiainministeriön lupa.”Eli rakentaminen on ollut mahdollista, jos sisäasianministeriö on antanut siihen luvan. Nykyisin rajavyöhykkeellä liikkumista ja toimimista säädellään rajavartiolailla 578/2005: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2005/578Kyseinen laki sisältää luvun 7, jossa on määritelty rajavyöhykettä koskevat säännökset. Pykälät 52- 57 käsittelevät mm. rajavyöhykelupaa. Jo vanhassa rajavyöhykelaissa kävi ilmi, että sisäministeriö on voinut antaa luvan rakentamiseen...
Nykyisissä merivoimien ohjesäännöissä ja normeissa kaksilippujärjestelmä ei tosiaan näytä enää esiintyvän. Varhaisempia suomalaisia lippuviittoilun käytänteitä on kuvattu ainakin seuraavissa teoksissa:Laivaston signaaliohjesääntö: (L.S.O.). Helsinki, 1921.Gröndahl, H. Lippu-, morse- ja semaforimerkinanto merellä, maalla ja ilmassa: lyhyitä ohjeita taulukkoineen ja esimerkkeineen: uuden kansainvälisen merkinantokirjan mukaan. Otava, 1934.Suojeluskuntalaivaston matruusin oppikirja. Suojeluskuntain yliesikunta, 1932.Erityisesti Gröndahlin teos vanhemmista voisi olla hyödyllinen. Kaksilippujärjestelmää kutsutaan teoksessa semaforijärjestelmäksi, ja siinä on kuvattu erikseen kansainvälinen (=englantilainen) ja suomalainen (=saksalainen)...
Yrjö Jylhä on suomentanut Henry Wadsworth Longfellown runon The Wreck of Hesperus eli Hesperuksen haaksirikko.Runo sisältyy Eino Railon toimittamaan teokseen Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933). Teos on digitoitu Projekti Lönnrotiin ja on siis luettavissa netissä. Teos löytyy joko Eino Railon nimellä tai numerolla 2060.http://www.lonnrot.net/http://www.lonnrot.net/valmiit.html
Hei!En löytänyt juuri tuon nimistä dokumenttia, mutta voisiko kyseessä olla "Historia: Veristä kuparia"? Dokumentissa kerrotaan vuonna 1913 Yhdysvalloissa sijaitsevassa Calumetin kaivoskaupungissa tapahtuneesta joukkopaniikista. Tämä voisi sopia siihen, että muistat jonkin tulipalon. Tässä tapauksessa kyseessä oli huijaus tulipalosta, joka sitten aiheutti tämän paniikin, ja 73 ihmisen kuoleman. 50 vainajista olivat amerikansuomalaisia. Tämä ei kuitenkaan tapahtunut kaivoksella, vaan Italian Hall -nimisessä rakennuksessa. Valitettavasti tämä dokumentti ei ole Yle Areenassa katsottavissa, mutta linkkaan sen kuitenkin.https://areena.yle.fi/1-2213907https://yle.fi/aihe/a/20-73447https://www.suomenmaa.fi/uutiset/tuli-on-irti-huusi-mies-kesken-...
Tässä Helsingin kaupunginteatterin "Puuvillaprinsessan" roolilista vuodelta 1977. HENKILÖT: Kiinan Keisari: Tauno Lehtihalmes/ Turandot, hänen tyttärensä: Ritva Valkama/ Jau Jel, hänen veljensä: Yrjö Järvinen/ Keisarin äiti, (ym): Elina Pohjanpää/ Pääministeri: Pertti Palo/ Hovitui: Stig Fransman/ Kirjuri: Lauri komulainen/ A Sha Sen, talonpoikaisnainen: Eila Rinne/ Eh Feh, hänen pojanpoikansa: Perttu Pesä/ Gogher Gogh: Eero Pikkarainen/ Ma Gogh, hänen äitinsä (ym).:Eila Pehkonen/ Gogherin henkivartijat: Mauno Blomqvist ja Heikki Huopainen/ Hi Vei (ym): Ismo Kallio/ Munka Du (ym.): Aarre Karén/ Ki Leh (ym): Markku Riikonen/ Shi Meh (ym.): Jarkko Rantanen/ Kiung (ym.): Rauni Ikäheimo/ Su (ym.): Anja Haahdenmaa/Lähde:Microsoft Word -...
Sävellyksestä on julkaistu nuotinnos kokoelmassa Toivesävelmiä 1 (Fazerin musiikkikauppa 1949). Harvinaista nuottia löytyy lainattava Tampereen pääkirjaston varastosta.
Kyseessä on Elvi Sinervon runo Rakastin, joka alkaa rivillä "Rakastin monenlaisia ihmisiä".Runo sisältyy esimerkiksi teokseen Elvi Sinervo: Runot 1931 - 56. https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.1508723?sid=5146735853Voit lukea runon myös teoksesta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (1996).https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.26332?sid=5146729808
Hevostietokeskuksen sivut (https://hevostietokeskus.fi/) sisältävät paljon vapaasti luettavissa olevaa tietoa hevosen hoidosta, ruokinnasta ja valmennuksesta. Sivustolta löytyy lisäksi maksullinen Hopti-palvelu, jonka avulla voi laatia hevoselle optimaaliset ja yksilölliset ruokintasuunnitelmat.Tietoa löytyy myös mm. seuraavista kirjoista:Hevosen ruokinta ja hoito (ProAgria Keskusten liitto, 2017)Ravivalmennus (Suomen Hevosurheilulehti, 2016)
Ensimmäisessä linkissä Helmet-kirjastojen Porsche-aineistoa.Toisessa linkissä koko Suomen kirjastojen aineistoa aiheesta.https://tinyurl.com/suurhelsinkihttps://tinyurl.com/porschetMyös divareista voi hankkia kyseisiä kirjoja.https://www.antikvaari.fi/kirjat?q=Porsche&isbn=&kieli=&sidosasu=&uudet=0&varastossa=0&lajittelu=&sivu=1
Lainattavia lehti- tai kirja-artikkeleita voi hakea kaikista Suomen kirjastoista finna.fi-palvelun kautta. Valitaan Tarkennettu haku, hakukentäksi Aihe ja sitten kirjoitetaan hakukenttään artistin suku- ja etunimi. Valitettavasti vain osa lehdistä ja artikkeleista on asiasanoitettu, joten osumia tulee vähän. Anita Bakerista löytyy yksi suomenkielinen artikkeli Rytmi-lehden numerosta 9/1986. Sen lisäksi hänestä on kirjoitettu englanniksi David Nathanin kirjassa The Soulful Divas (Billboard Books 1999). Oleta Adamsista löytyy vain englanninkielinen artikkeli teoksessa Contemporary musicians : profiles of the people in music. Volume 17 (Gale Research, Cop. 1996). Kirjaa ei ole saatavilla Helmet-alueella, mutta voit tehdä siitä...
Tämän vuoden esikoiskirjalijoista ainakin Kaisa Vahteristo (Nieltyjä esineitä, Kosmos) ja Johanna Valjakka (Klinikka O, Kosmos) ovat syntyneet tällä vuosituhannella. Lähde : Kirjasampo
Nuottia näyttää olevan aika huonosti saatavilla. Esimerkiksi Eepos-kirjastoilla nuottia ei ole. Finna-palvelun mukaan kyseistä nuottia saattaa olla Kansalliskirjastolla, mutta se on tilattavissa vain lukusalikäyttöön. Kansalliskirjaston yhteystiedot löydät täältä . Voit heiltä kysyä lisää nuotista ja esimerkiksi, voiko sitä kaukolainata. Kaukolainauksen avulla voit saada nuotin lähikirjastoosi. Jos haluat kaukolainata nuotin, olethan yhteyksissä lähikirjastoosi. Kaukolainan maksu on kirjastokohtainen.
Volframin latinankielinen nimi wolframium on johdettu wolframiitti-mineraalin nimestä. Wolframiitti taas on peräisin saksan kielen ilmauksesta wolf rahm. Ilmauksen alkuosa viittaa suteen, loppuosa taas vaahtoon, kermaan tai vaihtoehtoisesti likaan, multaan tai tummaan väriin. Merkitys syntyi siitä, että kun tinaa eristettiin malmista, tinan pinnalle ja ympärille muodostui mustaa wolframiittiä, kuin vaahtoa tai kermaa nesteen pinnalle. Tinan määrä rikasteessa väheni eli wolframiitti "söi tinaa kuin nälkäinen susi". Siksi sitä kutsuttiin "suden vaahdoksi" tai "suden lannaksi".Lähteet:History of tungsten | International Tungsten Industry Association74. Wolframium (Tungsten) - Elementymology & Elements Multidict›Wolfram‹ in: Etymologisches...
Tässä suosituksia elämäkerroista:Lisa Marie Presley: Kohti suurta tuntematonta Laura Juntunen: Tyttö joka enNinni Schulman: Tyttölapsi nro 291Heini Kilpamäki: Aseman nainenSara Al Husaini: Huono tyttöDavid Goggins: Läpi harmaan kivenStella Vuoma: Rekan alle jäänytNina Järvenkylä: SoturityttöAtefeh Sebdani: Oman onneni nojassaIsrael van Dorsten: Henkien tulkki : lapsuus isäni lahkossaTara Westover: Opintiellä : muistelmaTara Koivukoski: Rikottu enkeli : nainen bikereiden maailmassaMika Ilmén: ImmuArja Ahtaanluoma: PuolinainenMika Saukkonen: Viimeinen voltti : Jari Mönkkösen tarina
Etsimäsi teos voisi olla Wilkie Collinsin Kuunkivi (ilm. aiemmin nimellä Kuun kivi). The Moonstone: A romance ilmestyi alunperin v. 1868 ja sen katsotaan olevan maailman ensimmäinen yhtenäisenä teoksena julkaistu salapoliisiromaani. Kirjasammon kuvaus kirjasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_911 Teoksesta enemmän Wikipediassa (englanniksi): https://en.wikipedia.org/wiki/The_Moonstone
Kyseessä on nimimerkki Elli-tädin runo Leipuri Pulla, joka sisältyy Aino Öljymäen kirjaan Iloa ja juhlaa : esitystehtäviä koulun pienimmille. Ester Ahokaisen Oman juhlan ohjelmaa : nuorimmille juhlijoille sisältää saman nimisen kolmelle esiintyjälle tarkoitetun runon/laulun, mutta tässä alku kuuluu "Olen leipuri Pulla. / Kova on kiire mulla."
Kyllä, kirjastoilla on nykyään e-äänikirjoja, ja ne löytyvät kaikki valtakunnallisesta E-kirjastosta. Sieltä voi myös jättää hankintaehdotuksia suoraan sovelluksen palautelomakkeen kautta, jos jotakin toivomaasi teosta ei vielä löydy valikoimasta.E-kirjastoon hankitaan koko ajan lisää aineistoa, mutta tarjontaan vaikuttavat sekä kustantajien valikoima että käytettävissä oleva budjetti. Kirjaston perinteiset CD-äänikirjat ovat valitettavasti jo melko vanhoja, eikä niistä juurikaan ilmesty uusia julkaisuja, minkä vuoksi monet tallenteet ovat kuluneita.
Teokseen Kuusijuhla : luokassa esitettäviä näytelmiä (Luokanopettajaliitto ry, 1981) sisältyy Tapani Hyvösen kirjoittama joulunäytelmä Karhukopla ryöstää joulupukin. Näytelmä on teoksen sivuilla18-23.https://finna.fi/Record/helle.467742?sid=5185564106Näyttää siltä, että oman kirjastoalueesi kokoelmissa tätä kirjaa ei ole, mutta voit tilata sen kaukolainaan oman kirjastosi kautta muualta Suomesta.
