Aila Nissisen suomennos Peter Christen Asbjørnsenin tarinasta "Veslefrikk med fela" sisältyy ainakin teokseen Suuri satukirja (Valitut palat, 1982). Tarina on saanut suomeksi nimen Vesseli viuluniekka.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1101357?sid=5139924077
Tähän Jukka Kuoppamäen säveltämään ja sanoittamaan joululauluun en löydä nuottia.Lähteitä:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiFinna-hakupalvelu:https://www.finna.fi
Kevään suuret kustantajat ovat parhaillaan tilauksessa. Koska kirjan edelliset osat ovat Helmet kirjaston valikoimissa, tilataan tämäkin varmasti joihinkin Helmet kirjastoihin.Kirjan voi varata, kun saamme siitä ensimmäisen niteen ja voimme luetteloida sen kokoelmaan. Kannattaa seurata Tilatut teokset listausta "Linkit vievät valmiiseen uutuushakuun. Voit rajata hakutuloksia Aineistotyypin, Kielen tai Päägenren mukaan. Hakutuloslista päivittyy aina, kun teet haun. Kustantajien ennakkotietojen perusteella kirjastoon tilattu aineisto ei ole valmiiksi luetteloitua ja rekisteröityä, joten emme suosittele Uutta Helmetissä -aikarajauksen käyttöä, tai Aikuiset/Lapset ja nuoret -osastorajauksen käyttöä. Uutta Helmetissä rajaa hakutuloksen...
Sitaatti on peräisin Tšehovin 28.11.1888 päivätystä kirjeestä Aleksei Suvorinille (tarkalleen ottaen Tšehov puhuu "merkityksellisestä elämästä": " -- осмысленная жизнь без определенного мировоззрения – не жизнь, а тягота, ужас.") Tämä kirje ei ole mukana Martti Anhavan toimittaman kolmiosaisen Tšehovin kirjevalikoiman ensimmäisessä niteessä Kirjeitä vuosilta 1877–1890, joten suomennos on peräisin jostakin valitettavasti tunnistamattomaksi jääneestä lähteestä – mahdollisesti jostakin aforismi- tai mietelausekokoelmasta. Joitain tällaisia toiveikkaasti tutkailinkin. Myöskään paljon sitaatteja sisältävästä Henri Troyatin Tšehov-elämäkerrasta sitä en löytänyt.
Mirja Karjalainen kertoo Usko Kempin kirjassa seikkailevasta piika Anna Yrjänäntyttärestä Facebook-ryhmässä Historian jännät naiset. 4.1.2020"Anna-Juho eli Anna Yrjöntytär eleli Uudellamaalla Suuren Pohjan sodan aikana. Vuonna 1710 Anna pestautui Turun läänin jalkaväkirykmenttiin nimellä Johan Yrjönpoika Harittu. Ja täydestä meni! Syynä Annalla oli ehkä tarve pakoilla raipparangaistusta, joka uhkasi häntä ruuan varastamisen takia. Ruotsin armeija oli lyöty vähän aiemmin Pultavassa (Ukrainan alueella), rutto piinasi Suomea ja venäläisten isoviha oli vasta edessä. Sotaväen tarve oli siis suuri.Joukko-osasto asettui Turkuun, jossa Anna-Juho tutustui Housu-Maijaksi kutsuttuun kapakoitsijaan. Maijalla oli tytär, joka oli raskaana. Koska...
Tietoa juuri tästä juoksutapahtumasta ei ole löytynyt. Helsingin Sanomien luulisi olevan todennäköisin paikka, josta tietoa yksittäisestä tapahtumasta löytyisi, mutta olet jo tutkinut vanhoja lehtiä löytämättä tietoa. Kyseisten vuosien Mitä Missä Milloin -teoksistakaan ei löytynyt mainintaa tapahtumasta. Voisit halutessasi varmuudeksi tutustua vielä Niilo Tarvajärven elämäkertaan Satu Maista (1989).Vaski https://vaski.finna.fi/Record/vaski.152453?sid=5183022719
Elif Shafakilta on suomennettu kuusi teosta, jotka kaikki ovat Suomen Kansallisbibliografia Fennican mukaan romaaneja. https://www.kansalliskirjasto.fi/fihttps://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/shafak%20elifShafakilta on ilmestynyt ainakin yksi esseekokoelma (Sanma ki yalnızsın), mutta sitä ei ole suomennettu. Teosta ei ole myöskään saatavana esimerkiksi englanniksi
Aika on tosiaan suhteessa mm. liikkeeseen, eli mitä nopeammin avaruusalus liikkuu, sitä hitaammin aika kuluu. Tiedon saaminen (maahan?) voidaan laskea avaruusaluksen nopeudesta. Monesta näkökulmasta aikaa käsittelevä artikkeli löytyy Ylen sivuilta: https://yle.fi/aihe/a/20-302244 Aikaa, avaruutta ja aikamatkustamista käsitellään myös esim. seuraavissa teoksissa: Rovelli, Carlo: Ajan luonne (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2022)Hawking, Stephen: Ajan lyhyempi historia (WSOY, 2008)Al-Khalili, Jim: Mustia aukkoja, madonreikiä ja aikakoneita (Art House, 2001)Greene, Brian: Kosmoksen rakenne : avaruus, aika ja todellisuus (Terra Cognita, 2005)Valtaoja, Esko: Maailmankaikkeudesta (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2025)
Hei,Tarkoittanet Aleksis Kiven runoa Seitsemän miehen voimaa.Seitsemän miehen voimaKiljukoon nyt kaikkein kaula,koska mielin virren laulaavoimasta seitsemän miehen.Tähtiä kuin otavassa,poikia on Jukolassa,laiskanpulskeja jallii.Juho pauhaa, pirtti roikaa;hän on talon aika poika,ankara “Poika-Jussi”.Tuomas seisoo niinkuin tammi,koska saarnaa Aaprahammi,Jukolan Salomon suuri.Simeoni, liuhuparta,valittaa se “ihmisparka,syntinen, saatana, kurja”.Simeoni herneet keittää,Timo sekaan rasvat heittää,patahan kuohuvaan sylkee.Lauri-poika metsäs häärii,katselevi puita väärii,mäyränä nummia tonkii.Viimein tulee hännän huippu,Pikku-Eero, liukas luikku,Jukolan tiuskea rakki.Siinä onpi velisarja,jalo niinkuin sonnikarja,voimalla seitsemän miehen.
Taulun vasemmassa alareunassa olevan signeerauksen tulkitsisin olevan "Wm Rolig -31". Taideaiheisista hakuteoksista enkä hakemistoista tätä vastaavaa taiteilijaa löytänyt. Vanhoista sanomalehdistä löytyy kuitenkin varteenotettavaksi maalariehdokkaaksi William Rolig. Hän oli ammatiltaan kehystäjä eli työkseen tekemisissä kuvataiteen kanssa, eikä liene ollenkaan kaukaa haettua, että hänellä olisi ollut omiakin taiteellisia ambitioita. Myös signeerauksen vuosiluku sopii William Roligiin: Aamulehdessä 16.8.1937 julkaistujen kirkollisten ilmoitusten kuolleiden joukosta löytyy 31-vuotiaana Tampereella menehtynyt kehystäjä Villiam Rolig. Rolig oli muuttanut vaimoineen Porista Tampereelle vuonna 1928 (Kyrkliga notiser, Björneborgs Tidning 24.7....
Knipin eli Zachris Alexander Stierncreutzin sävellyksiä löytyy useista nuottikokoelmista. Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevat nuottijulkaisut näet tästä: (Tekijä:knipi) | Hakutulokset | helmet.fi
Vanhin selkeä maininta tomaattien myymisestä löytyy Rovaniemi-lehdestä 1.8.1925, ks. linkki. Toki niitä on voitu myydä aikaisemminkin varsinkin säilöttynä, ks. esim. maininta tomaatinviljelystä Vaasassa 1890-luvulla (Pohjalainen 14.8.1894) tai A. W. Granbergin ilmoitus Sanomia Turusta -lehdessä 19.6.1892, jossa hän mainostaa "astiaan pantuja ranskalaisia hedelmiä, kuten [...] tomaatteja".
Kyseessä on Solveig von Schoultzin runo Yhtenä aamuna kolmen aikaan kokoelmasta Vesiratas (Vattenhjulet, 1986). Runon on suomentanut Helena Anhava.Runo sisältyy myös Helena Anhavan kokoamaan ja suomentamaan von Schoultzin runojen valikoimaan Puitten takaa kuulee meren : valitut runot 1940-1996 (1999, s. 177).
Nyt viitattaneen jääkiekko-otteluun talviolympialaisissa Itävallassa 10.2.1976.Ottelu päättyi peliajalla Tšekkoslovakian voittoon 7-1. Kuitenkin Tšekkoslovakian kapteenin, Frantisek Pospisilin, dopingnäytteestä löytyi kodeiinia, ja ottelu tuomittiin Puolan voitoksi 1-0. Czechoslovakia Forfeits for Drug Use. The New York Times, February 13, 1976, Page 53.Jääkiekko talviolympialaisissa 1976. Wikipedia.
Etymologinen sanakirja tai muutkaan lähteet eivät nyt kauhean tyhjentävää vastausta anna. Vesicula latinaksi viittaa ilmeisesti kuitenkin sappirakkoon. Eli vahvistusta sille, että vesicula olisi sanan pohjana ei löydy.Suomisanakirja.fi sivusto kertoo, että Vesikellosta seuraavaa: Etymologia: Koostuu sanoista vesi (water) kello (blister), tarkoittaien nestetäytteistä rakkulaa. Sana blister tarkoittaa englanniksi myös rakkoa.Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on aiemmin 23.9.2022, kysytty sanan rakko etymologiasta seruraavaa: "Rakolla tosiaan tarkoitetaan sekä nesteen täyttämiä pussimaisia sisäelimiä (kuten virtsarakko tai sappirakko) ja nestettä sisältävää muodostumaa ihon pintakerroksen alla (rakkula). Molemmille yhtäläistä on siis,...
Heli Laaksosen runokirjassa Aapine (2013) R-kirjainruno päättyy juuri näin: "Härslaaki oli lähel. // Raija kröhäs vaa ja tiarustel: Onk mahrolisest väärä osote?"
Verkossa olevaa fanifiktiota ei sen luonteen vuoksi löydy Suomesta kirjastojen kokoelmista. Sen sijaan joitakin painettuja kirjoja saattaa löytää, riippuen siitä, miten fanifiktio käsitetään. Esimerkiksi Jane Austenin kirjoihin tai henkilöhahmoihin perustuvaa kirjallisuutta löytyy kirjastojen kokoelmista. Austenin teokset ovat tekijänoikeusvapaita, jolloin fanifiktion julkaiseminen on mahdollista.
Useissa Lapin sotaa käsittelevissä teoksissa on mainintoja saksalaisten vangiksi jääneistä suomalaisia. Mm. Lars Westerlundin kirjassa "Sotatapahtumia, internointeja ja siirto sodanjälkeisiin oloihin" (luettavissa myös Kansallisarkiston sivuilta https://kansallisarkisto.fi/-/sotatapahtumia-internointeja-ja-siirto-sodanjalkeisiin-oloihin.-kansallisarkiston-artikkelikirja ) sekä Mika Kuljun "Lapin sota 1944-1945" -teoksessa on lukuja saksalaisten panttivangeiksi ottamista suomalaisista. Vastaava luku löytyy Jouni Kallioniemen kirjoittamasta "Suursodan loppunäytös pohjoisessa : Lapin sota 1944-1945". Lars Westerlundin toimittamassa teoksessa "Sotavangit ja internoidut" on käsitelty saksalaisten Suomessa sijainneita sotavankileirejä,...
Kirjan laina-aika noudattaa sen omistajakirjaston laina-aikaa. Jos noudat vaikka joukon kirjavarauksia lähikirjastostasi ja yksi niistä sattuu kuulumaan vantaalaisen Pointin kirjaston kokoelmiin, saat juuri tuon kuvaamasi liki puolen vuoden laina-ajan. Kirjaston sivuilla todetaan: "Pointin kirjasto suljetaan 1.5.2026. Jumbon kirjasto avataan lokakuussa."Eli siis kirjaston muutto uusiin tiloihin vaikuttaa sen kirjaston niteiden laina-aikoihin, riippumatta mistä kirjastosta itse nide on lainattu.
Olet aivan oikeassa, että kieliopillisesti oikea muoto olisi Eget land. Ylen sivuilla on tietoa Egenland-ohjelman taustoista ja nimestä. Siellä kerrotaan, että Egenland on tuotteen nimi. Se on keksitty sana ja sanaleikki, joka rakentuu kahdesta osasta: egen ja land. Sanalla egen on merkitys ”joku on vähän egen”, eli omaperäinen, ja land tarkoittaa maata.
