Giorgio de Santillanan teosta Hamlet's Mill: An Essay on Myth & the Frame of Time (1969) ei valitettavasti ole suomennettu.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografiahttps://archive.org/details/hamletsmillessay00desa
Knipin eli Zachris Alexander Stierncreutzin sävellyksiä löytyy useista nuottikokoelmista. Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevat nuottijulkaisut näet tästä: (Tekijä:knipi) | Hakutulokset | helmet.fi
Hei,Kirjasta ei löydy suomennosta, eikä noita vastaavia kovin monta ole. Pari kuitenkin löysin. Tuo ensimmäinen kissan piirtäminen on minulle tuttu jostain muutakin kautta lapsuudesta, mutten saa päähäni missä se olisi ollut.Samantyyppinen yksi tarina löytyy Toini Karivalon kirjasta Kun isä kissan piirsi (Kirjaapaja, 1981 ; s. 32->)Tietysti on myös Crockett Johnsonin Valtteri ja väriliitu (Harold and the purple crayon (julk. 1955), suom. Pikku karhu,1999), josta on myös tuoreehko elokuva.Kirjassa Valtteri piirtää seikkailunsa sitä mukaa kun tarina etenee.
E-kirjaston kirjoja voi hakea myös lukijalla. Haku toimii suurennuslasikuvakkeella, kun olet kohdassa äänikirjat.Helmet haussa voit kirjoittaa lukija: etunimi ja sukunimi.
Kyseessä on Solveig von Schoultzin runo Yhtenä aamuna kolmen aikaan kokoelmasta Vesiratas (Vattenhjulet, 1986). Runon on suomentanut Helena Anhava.Runo sisältyy myös Helena Anhavan kokoamaan ja suomentamaan von Schoultzin runojen valikoimaan Puitten takaa kuulee meren : valitut runot 1940-1996 (1999, s. 177).
Kyseessä voisi olla Elleston Trevorin kirja "Aavikkolento" (The flight of the Phoenix, 1965). Siinä Frank Townsin ohjaama matkustaja-rahtikone Skytruck tekee pakkolaskun Libyan autiomaahan, ja henkiin jääneet rakentavat hylyn osista uuden lentokoneen pelastuakseen.Kirjasta on tehty myös kaksi samannimistä elokuvaa, vuosina 1965 ja 2004.
En löytänyt tietoa omakustanteesta. Harald Hammastenin kertomus "Till Nordkap" on ilmestynyt teoksessa Min bästa seglats - kända seglare berätta (toim. Stig Hedberg, Wahlström & Widstrand 1949). Kuitenkin Hufvudstadsbladet 22.5.1944 mainitsee Ernst Lundströmin toimittaman teoksen Min bästa seglats II (Åbo Bro 1943), jossa on Stig Landgrenin kirjoitus "Med Thalatta till Nordkap". En pystynyt selvittämään, onko kyseessä virhe vai onko tällainen Landgrenin kirjoittama kertomus todella olemassa. Ilmeisesti Svenska Kryssarklubbets årsskrift 1934 sisältää Hammarstenin kuvauksen Nordkapin-matkasta, mutta julkaisu on ilmestynyt jo ennen vuotta 1938. En löytänyt mitään viitteitä siihen, että teoksen mikään olomuoto olisi Per Olov Janssonin...
Kirjan laina-aika noudattaa sen omistajakirjaston laina-aikaa. Jos noudat vaikka joukon kirjavarauksia lähikirjastostasi ja yksi niistä sattuu kuulumaan vantaalaisen Pointin kirjaston kokoelmiin, saat juuri tuon kuvaamasi liki puolen vuoden laina-ajan. Kirjaston sivuilla todetaan: "Pointin kirjasto suljetaan 1.5.2026. Jumbon kirjasto avataan lokakuussa."Eli siis kirjaston muutto uusiin tiloihin vaikuttaa sen kirjaston niteiden laina-aikoihin, riippumatta mistä kirjastosta itse nide on lainattu.
Olet aivan oikeassa, että kieliopillisesti oikea muoto olisi Eget land. Ylen sivuilla on tietoa Egenland-ohjelman taustoista ja nimestä. Siellä kerrotaan, että Egenland on tuotteen nimi. Se on keksitty sana ja sanaleikki, joka rakentuu kahdesta osasta: egen ja land. Sanalla egen on merkitys ”joku on vähän egen”, eli omaperäinen, ja land tarkoittaa maata.
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua, eikä tietokantojen kauttakaan löytynyt mitään. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen laulun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Helmet-kirjastossa toisen henkilön puolesta varauksen noutaminen on mahdollista joko valtakirjalla (suositeltu tapa) tai niin, että henkilö antaa käyttöösi kirjastokorttinsa ja sen tunnusluvun sekä tiedot noudettavasta varauksesta ja sen hyllypaikasta. On myös mahdollista lainata toisen henkilön varaama aineisto omalle kirjastokortille, mutta silloin on oltava mukana varausilmoitus (esim. tekstiviesti noudettavasta varauksesta) ja asioitava palvelupisteessä, jossa henkilökunta hoitaa lainauksen. Toisen henkilön varaamaa aineistoa ei pysty lainaamaan automaatilla.ValtakirjaKirjastokortti on henkilökohtainen, mutta voit asioida toisen henkilön puolesta, kun esität henkilön kirjastokortin ja valtakirjan sekä oman henkilötodistuksesi kirjaston...
Valitettavasti yli 100-vuotiaiden asuinoloista ei löydy erillistä tilastotietoa, vaan ikääntyneiden yksinasumista käsittelevät tilastot kattavat laajemman ikäryhmän. Yksinasuvat ry on koonnut sivustolleen yksinasumista koskevia tutkimuksia, artikkeleita ja medialähteitä: https://www.yksinasuvat.fi/tutkittua-tietoa/
Tilastokeskuksen Asunnot ja asuinolot 2019 -tilasto löytyy täältä: https://www.stat.fi/til/asas/2019/asas_2019_2020-05-20_fi.pdf
Vaasan kaupunginkirjastossa on kopio kyseisestä esitelmästä lainattavissa. Voit mennä tekemään kotikuntasi kirjastoon kaukolainapyynnön, niin lähetämme sen. Esitelmä on myös kotiseutukokoelmassa, mutta tätä kappaletta ei lainata vaan sitä voi tulla lukemaan paikanpäälle.
Ikävä kyllä mitään luotettavaa tietoa ei kyseisestä taiteilijasta löytynyt. Etsitty mm. taiteilijamatrikkelista.
Signeeraus on hieman epäselvä, joten suosittelen kääntymään taideasiantuntijoiden esim. antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen ja selvittämään heidän kauttaan tarkemmin taiteilijan henkilöllisyyden.
https://www.hagelstam.fi/yhteystiedot-1
https://www.bukowskis.com/fi/sell
https://www.helander.com/ota-yhteytta/
Voit tarkistaa noutokirjastosi omista Helmet-tiedoistasi. Kirjaudu Helmet-tietoihin kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Napauta sitten Muuta yhteystietoja -painiketta. Yhteystietojen ylimpänä tietona on noutokirjasto. Jos se on väärin, voit korjata sen ja napauta lopuksi Jatka-painiketta sivun alalaidassa. Jos noutokirjastotieto on jo valmiiksi oikein ja olet silti saanut kirjallisen noutoilmoituksen väärästä kirjastosta, voi kyse olla siitä, että ilmoitus on lähtenyt ennen kuin tietoja päivitettiin. Voit tietysti soittaa Oulunkylän kirjastoon ja pyytää lähettämään kirjan Töölön kirjastoon. Samalla voit pyytää varmistamaan, että noutotiedot ovat oikein.
Tarkoitatko ehkä Aira Savisaaren kuvakirjaa "Isokämmen ja pikku Onni" (Kirjapaja, 1997)? Kirjan on kuvittanut Salli Parikka. Isokämmen on karhu, jota kaikki pelkäävät, mutta se ystävystyy Onnin kanssa. Kirjan kansikuvassa ja alussa Isokämmen paistaa lättyjä. Kellarissa on hunajapurkkeja ja hilloja ja puutarhan antimia, joita susi tunkeutuu ahmimaan.
Rikantilan Ruuskan talosta ei juuri mitään aineistoa löytynyt. Kysyimme asiaa vielä Eurajoen kirjastostakin.Valtakunnallisen Finnan kautta löytyi seuraava linkki, josta löytyy Maanmittaushallituksen digitoimaa aineistoa:https://finna.fi/Record/narc.VAKKA-312108.KA_VAKKA-2558352.KA?sid=4950465641Muutamasta Kotiseutumme Eurajoki –sarjan kirjasta löytyi lyhyt maininta kyseisestä talosta:osa XIX (asukkaiden lukumäärä ym vuonna 1901)osa XXXI (tulirokkoon menehtyneet asukkaat 1900-luvun vaihteessa)Lyhyet maininnat talosta 1900-lukua aikaisemmalta ajalta löytyvät seuraavista kirjoista:Kotiseutumme Eurajoki IIIHeino, Ulla : Eurajoen historia 2
