Postin verkkosivujen mukaan kuluttaja/käteisasiakkaat eivät saa Postin kautta lähettää vaaralliseksi aineeksi luokiteltuja aineita tai esineitä postilähetyksinä. Vaarallisiksi aineiksi luokitellaan muun muassa palavat nesteet, esim. parfyymit/hajuvedet.
Ks. tarkemmin Postin verkkosivuilta.
http://www.posti.fi/henkiloasiakkaat/hinnatjaohjeet/kielletytlahetykset…
Kaupallisista kuriiri- ja logistiikkayrityksistä esim. DHL kehottaa verkkosivuillaan ottamaan yhteyttä turvallisuusneuvonantajaansa vaarallisten aineiden osalta, jollaisiksi mm. havuvedet voidaan luokitella.
http://www.dhl.fi/fi/express/lahettaminen/ohjeita_lahettamiseen/vaarall…
Kustannuksista saa tietoa palvelujen tarjoajilta.
Artikkelitietokanta Aleksin mukaan äitiysvaatteiden ompeluohjeita ja kaavoja löytyy ainakin seuraavista lehdistä:
- Suuri käsityölehti 4/2003, ss. 4-6, 54
- Suuri käsityölehti 10/2003, ss. 8-9, 56
- Muotimuksu 1/2003, s. 9
- Muotimuksu 2/2003, s. 17
Aleksiin on indeksoitu käsityölehtiä vasta vuodesta 2003 lähtien, joten sitä vanhempien lehtien sisältöjä siitä ei valitettavasti löydy. Kannattaa selata lehtiä paikan päällä kirjastossa. Pääkirjaston lisäksi käsityölehtiä tulee moniin lähikirjastoihin. Käsikirjaston (=lehtilukusalin) kappaleita lukuunottamatta ne ovat lainattavia.
Tässä muutamia kummitustarinakokoelmia, joista voit etsiä sopivan pelottavia juttuja.
Baxter, Nicola: Kauhun vuosisadat : historian kuuluisimpia kauhutarinoita
Hirveä Halloween ja 69 muuta karmivaa tarinaa
Kuolleet eivät kurkistele ja 69 muuta karmivaa tarinaa
Kuu paistaa, kuollut ajaa : aavetarinoita
Sisättö, Vesa: Kummitusten luokka : 11 kolkkoa kauhutarinaa
Vampyyrin vapaailta ja 69 muuta karmivaa tarinaa
Suomalaisissa lehdissä julkaistuja artikkeleita musiikin käytöstä liiketiloissa:
Karjula, Marja-Leena: Anna musiikin markkinoida puolestasi : mukavaa ostosten tekoa musiikin kera. Julkaisussa Teostory 2004 : 4, s. 16-17.
K-Rauta 75 luottaa ääneen : Valintatalo pohtii: soittaako vai ei?. Julkaisussa Uudistuva vähittäiskauppa. 1995 : 3, s. 12-13.
Rockia vai klassista - asiakaskunnan mukaan. Julkaisussa Uudistuva vähittäiskauppa 1995 : 3, s. 8-10.
Karjula, Marja-Leena: Taustamusiikki antaa yritykselle ilmeen. Julkaisussa Teostory 2006 : 3, s. 14-15.
Koivunen, Johanna: Taustamusiikki on kuultavaksi, vaan ei kuunneltavaksi. Julkaisussa Vähittäiskauppa 2001 : 1, s. 54-57.
Karjula, Marja-Leena: Yritykset pitävät taustamusiikkia tärkeänä....
Yleisradion Fono-tietokannasta löytyy Yleisradion kantanauha, jolla Veikko Sinisalo esittää Kutsumuslaulun Ilkka Kuusiston johtaman Helsingin kaupunginteatterin orkesterin säestyksellä. Tämä kantanauha on vuodelta 1968. Sen tietojen mukaan laulun alkuperäinen nimi on The impossible dream. Laulu on Mitch Leigh'n säveltämästä musikaalista Man of La Mancha. Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Esko Elstelä, alkuperäiset englanninkieliset Joe Darion. En löytänyt tästä laulusta muita suomenkielisiä esityksiä. Englanninkielisiä esityksiä löytyy, esim. koko musikaali on levytetty ja on saatavissa cd-levynä.
Myös nuotteja on saatavissa, mutta ei suomenkielisillä sanoilla. Suomenkieliset sanat löytyvät kirjasta Wasserman, Dale: Don Quijote...
”Kotakennääntie” tulee luultavasti Äänekoskella sijaitsevasta salmesta eli Kotakennäänsalmesta tai salmen pohjoisrannalla olevasta kumpareesta, jonka nimi on Kotakennää. ”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että jälkiosa on genetiivimuoto sanasta ”kennäs”, jonka merkitys on ’töyry, kumpare’. Paikallisen perimätiedon mukaan alueella on asunut aikoinaan saamelaisia, jotka ovat asuneet kumpareella. Siksi osa ”kota” viitannee saamelaisten asumukseen, vaikka sillä on myös yleisempi merkitys ’vene-, verkko- tai nuottakatos’.
Tavallisessa yleisessä kirjastossa ei puhdisteta homeelta haisevia kirjoja, vaan ne heitetään roskiin. Hajunpoistoon on kuitenkin olemassa joitain keinoja, joiden toimivuus riippuu tilanteesta. Ensimmäiseksi on syytä pohtia, ovatko kirjat todella homeessa ja jos ovat, voiko niiden säilyttäminen aiheuttaa terveysriskin, vaikka hajun voisikin saada pois.
THL:n mukaan otsoni on myrkyllistä ja otsonoinnin jälkeen tilaa tai esineitä pitäisi tuulettaa 24 - 48 tuntia, minkä jälkeen pinnat pitäisi pyyhkiä nihkeällä. Kirjojen kohdalla tällainen toimenpide tuskin onnistuu.
Tuttu kotikonsti hajujen poistoon esineistä on esineiden laittaminen samaan muovipussiin esimerkiksi ruokasoodan tai kissanhiekan kanssa (siten etteivät esine ja...
Sic on lyhenne latinankielisestä ilmauksesta sic erat scriptum, joka tarkoittaa “näin se oli kirjoitettu”. Lyhennettä käytetään osoittamaan, että vaikka jokin ilmaus tai sana saattaa vaikuttaa epätavalliselta tai virheelliseltä, se on itse asiassa kirjoitettu juuri niin tarkoituksella.Lisätietoa ja lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sic
Jos tässä ei tarkoiteta kumipuun eritteeseen, luonnonlateksiin perustuvaa perinteistä maitoliimaa, vaan rasvattomasta maidosta tai maitojauheesta kotikonstein tehtävää liimaa, niin ohjeet löytyy Suuresta taitokirjasta (1965) kohdasta Liimat - kaseiiniliimat. Yksi ohje löytyy netistä http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/liimat/harjoitu.htm
Englanninkielisiä ohjeita löytyy useita esim. Googlella http://www.google.fi/ laittamalla hakutermiksi "milk glue" lainausmerkeissä.
Huonekasvien historiaa on ansiokkaasti käsitelty esim. Leena Arkion kirjassa Rakkaat vanhat huonekasvit. Kirjassa esitellään paitsi itse vanhoja huonekasvilajeja ja niiden käyttöä entisaikoina myös perinteisiä hoitotapoja.
Useimmissa huonekasvikirjoissa kerrotaan monien tavallisimpien vanhojen huonekasvien hoito-ohjeet, mutta myös hieman harvinaisempia lajeja (esim. apostolinmiekka eli apostoliniiris) löytyy vaikkapa teoksesta Koti kukkii - iloa
huonekasveista ympäri vuoden.
Vanhojen kasvilajien hankkiminen onnistuu esim. Kotipuutarha-lehden kautta, jossa lehden lukijat usein ilmoittavat halustaan ostaa tai myydä erilaisia kasveja. Myös esim. Keltainen pörssi -lehdessä on kasvien osto- ja myynti-
ilmoituksia.
Perinnekasveihin...
Laulu Sirkusparaati löytyy mm. vuonna 2004 ilmestyneeltä Piiri pieni pyörii cd-levyltä. Levyä löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista yhteensä 18 lainattavana kappaleena.
Lahden kaupunginkirjaston käännösrunojen tietokanta ei ollut tässä tehtävässä avuksi. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Sen sijaan Google-haku termeillä runo villieläin häkki tuo hakutulokseen kirjallisuuskritiikin verkkolehden kiiltomato.net ja siinä artikkelin "Rainer Maria Rilke: Tahto tahtojen, Like 2004, Eve Kuismin (suom.)". Runo nimeltä "Pantteri" sopii kuvaukseen häkkiin teljetystä villieläimestä. Siitä on artikkelissa enemmän.
http://www.kiiltomato.net/?rcat=K%E4%E4nn%F6skirjal
lisuus&rid=1027
Korkkilattia ja Linoleumlattia ovat osin sama asia.
"Linoleumin pääraaka-aineaineet ovat pellavaöljy ja pihka, jotka sekoitetaan muihin luonnonmateriaaleihin. Suuri pellavaöljypitoisuus antaa linoleumille erityisominaisuuksia, jotka ovat pitäneet sen suosion korkealla, vaikka korkille on kehitetty epäorgaanisia korvikkeita. Linoleum on antistaattiinen, kestävä ja melua vaimentava materiaali, joka korjaa itse itsensä sekä tappaa bakteereja. Korkkimatto tuntuu jalan alla pehmeältä, lämpimältä ja mukavalta, eikä se syty helposti tuleen.
Linoleum on tehty viljeltävistä raaka-aineista, joten sekä tuotanto että prosessista syntyvä jäte ovat luonnonmukaisia."
https://teeitse.com/materiaalit/korkkilattia-taman-takia-linoleum-on-ne…
Matleena...
Suomen kielen perussanakirjan mukaan perhe on yhdessä asuvien ihmisten ryhmä, jonka tavallisesti muodostavat kaksi keskenään avio- tai asuinliitossa olevaa henkilöä ja heidän lapsensa tai yksinhuoltaja lapsineen tai lapseton pariskunta.
Pyykkönen on vanha nimi. Siitä esiintyy merkintöjä 1500-luvun puolivälissä Kannakselta Jääskestä, Muolaasta ja Kivennavalta sekä Rantasalmen ja Pellosniemen suurpitäjistä, 1600-luvulla Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Pyykkösiä on myös Kainuussa. Pyykkö ja Pyykkönen on yhdistetty linnunnimitykseen ’pyy’. Samoilla alueilla esiintyy myös Pääkkö-nimet, jotka ovat voineet vaikuttaa nimien syntyyn. Nykyisin Pyykkösiä on eniten Oulun läänissä. Lisää sukunimistä kirjassa Mikkonen, Pirjo: Sukunimet.
Etymologinen sanakirja (Suomen sanojen alkuperä: 1: A-K) kertoo hiippa- ja hippa-sanojen alkuperän olevan samaa sanuetta. Hiippa tarkoittaa korkeaa, suippoa päähinettä, kuten kirjan mukaan mahdollisesti myös leikin nimitys hippa, koska leikkivälineenä on paikoin käytetty korkeaa päähinettä. Teos ei tunne litta-sanaa, eikä sen merkitystä valitettavasti muualtakaan saatu selville. Sitä käytetään kuitenkin melko yleisesti hippa-sanan tilalla.
Xavier Brummer oli saksalainen sotilas, joka kaatui kansalaissodassa vuonna 1918. Vuonna 1923 hänelle pystytettiin Ville Vallgrenin suunnittelema muistomerkki. Katso tarkemmin:
http://weegee.espoo.fi/museot/verkko/valli/vasak.htm
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Aapro” on puhuttelumuoto etunimestä ”Aabraham”. ”Aabraham” taas on teoksen ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) mukaan suomalainen muunnelma nimestä ”Abraham”, jonka merkitykseksi on tulkittu ’kansojen paljouden isä’. Sen juuret juontuvat luonnollisesti ”Raamattuun” ja sen Abrahamiin.
Sukunimi ”Aapro” ei ole kovin yleinen, sillä väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että nimeä on kantanut vain 495 suomalaista, joista nykyisenä nimenä se on 273 henkilöllä. Sukunimi on esiintynyt alun perin Kaakkois-Suomessa Lappeella, Miehikkälässä, Savitaipaleella ja Ylämaalla...
Kirjassaan Näissä merkeissä : Suomen kansan latteimmat sanonnat Pasi Heikura kirjoittaa, että sanonnan alkuperä on hämärä. Hän kuitenkin esittää arvelun, että se voi liittyä jotenkin saunakulttuuriin – "kuumia kiviä esiintyy Suomen oloissa lähinnä lämmitetyissä saunoissa". Heikura osunee tässä oikeaan: esimerkiksi Matti Kuusen toimittamasta Suomen kansan vertauksia -kirjasta löytyy Perhosta kerätty ilmaus "Hävis ku rasva kuumilta kiviltä". Kun jotakin ostetaan paljon, se hupenee kuin kuumille kiville laitettu perholainen rasva.
