Mitä ilmeisemmin bilirubiini ei ole itsessään valkuaisaine, mutta sitoutuu veren valkuaisaineen, albumiinin, kanssa verenkierrossa ja näin kulkeutuvat yhdessä maksaan.Lähde: Tutkimusohjekirja - Fimlab
Lausahdus on Tove Janssonin novellista Åttiårsdag, joka sisältyy kokoelmaan Resa med lätt bagage (1987). Novellikokoelma on suomennettu nimellä Kevyt kantamus ja muita kertomuksia (suom. Oili Suominen, 1987) ja tämä novelli on siis nimeltään Kahdeksankymmenvuotispäivät.Etsimäsi lausahdus on aivan novellin lopusta ja Oili Suominen on suomentanut sen näin: "Ei tämä minun haluni ehkä ole niin kaksinen, mutta se on ainakin minun omani". (Alkukielellä: "Min lust är kanske inte så märkvärdig men den är i alla fall min".)
Haluamasi kirja on mahdollisesti Timo Kyllösen Aava (2019). Kirjan esittelyteksti: "Ammattivalokuvaaja Matias Virta sukeltaa rauhalliseen erämaalampeen, mutta pintaan noustuaan järkyttyy löytäessään itsensä maailmasta, jossa hän ei ole koskaan käynyt. Lampi on muuttunut kansainvälisen rikollisliigan pelilaudaksi, jossa nappulat etenevät tai kaatuvat vahvimman päätöksellä. Kuinka paljon hänen on riskeerattava, että moraaliton ympäristön turmelija joutuu vastuuseen teoistaan?"Kirjaa ei ole varsinaisesti luokiteltu ekokatastrofi-kirjaksi, mutta on lähin kuvailemaasi kirjaa.
Äiti-aihe ei ole kovinkaan tavallinen Eeva-Liisa Mannerin lyriikassa. Useimmin äidit esiintyvät hänellä pelkkinä mainintoina: "Eurydike, / sisar, kaipaus, / vaimo, ehkä äiti, -- " (Orfeus Manalassa. 2 ; kokoelmassa Orfiset laulut), "Mikä kostea pimeä sykkivä avaruus, / minkä kärsivällisen äidin kohtu -- " (Duo ; Orfiset laulut), "Sävel on surullinen ja oudon kiivas, / vain siellä täällä jokin arabialainen nauha, / kun äiti liittää kuluneita loppuja / jyrkkään perinteiseen kulkuun -- " (Misericordia ; Fahrenheit 121), " -- sinne missä ilta / on syvin tummien puiden alla, / yön äiti." (Polku metsän läpi ; Fahrenheit 121). Varsinaisesti äidistä puhuu ainakin Mannerin esikoiskokoelman Mustaa ja punaista (1944) runo Valkea uni: "Näin äsken...
Kyllä se Hietanen oli. Hän ihmetteli Lahtisen pitämiä luonnontieteellisiä esityksiä tähdistä, kuusta yms. Hän ihmetteli myös Lehdon kaaduttua, oliko tämä kuollut heti väijytykseen mentyään. Kuinka hän sitten oli tehnyt itsemurhan."-Mää vaan ihmettelen tätä kauhiast. Täsä näyttä olevan kauhia mysteeri. Oikke semmone mysteerinäytös. Kuis kuollu voi ampua ittiäs?"Linna, Väinö : Tuntematon sotilas WS uusi painos 2019
Pennasella oli kiinnitys Lappeenrannan kaupunginteatteriin 1953–57 ja Kotkan Kaupunginteatteriin 1957–63. Hän valmistui Tampereen Yhteiskunnallisen korkeakoulun draamastudiosta vuonna 1962, ja siirtyi Tampereen Teatteriin vuonna 1963. Pennanen kiinnitettiin 1969 Helsingin Kaupunginteatteriin ja liittyi lopulta vuonna 1973 Suomen Kansallisteatterin kaartiin, josta hän jäi sairauseläkkeelle vuonna 1985.Lähteitä:Martti Pennanen | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fiilona.tinfo.fi/tekija_tieto.aspx?id=16961
Dolorous on varsin monimerkityksinen adjektiivi, jolla voidaan tarkoittaa esimerkiksi tuskallista, kärsimystä, murhetta tai näitä aiheuttavaa; stroke merkitsee iskua. Arthur-legendoissa "dolorous stroke" tarkoittaa seurauksiltaan vakavaa – sekä fyysistä että emotionaalista tuskaa ja kärsimystä sekä murhetta tuottavaa – miekaniskua, jolla sir Balyn surmasi kuningas Pellesin.
Feministinen epistemologia ei ole kirjaston käyttämä asiasana, joten sitä ei pysty hakemaan tietokannoista. Siihen liittyvää kirjallisuutta voi löytää vain lukemalla ja tulkitsemalla teoksia. Löysin ainoastaan Sanna Karkulehdon ja Ilmari Leppihalmeen artikkelin, jossa tulkitaan Ritva Ruotsalaisen teosta Pandora muun muassa feministisen epistemologian kautta. Sanna Karkulehto & Ilmari Leppihalme: "Jos hän avaisi tämän olennon?" : lesbohalu ja feministinen epistemologia Ritva Ruotsalaisen Pandorassa https://journal.fi/sukupuolentutkimus/article/view/158931Kirjasampo: Ritva Ruotsalainen: Pandora https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_38121
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Menninkäiset kokoelmasta Sarjoja (s. 17).Runo alkaa riveillä "Ei ole mykkiä, / ei sokeoita".Hellaakoski: Sarjoja (1951)Sarjoja / runoja | Someron kaupunginkirjasto | Someron kaupunginkirjasto
Otto Varhian suomennos alun perin Ekelöfin kokoelmassa Dedikation (1934) julkaistusta Höstsejd-runosta sisältyy ruotsalaisen lyriikan valikoimaan Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta (WSOY, 1946) nimellä Syysmanaus. Kysymyksen sitaatti ei kata runoa kokonaisuudessaan – nämä ovat vain seitsemän ensimmäistä säettä.
Sitaatti Zarathustran esipuheen 4. jaksosta kuuluu Jari Tammen suomentamana seuraavasti: "Rakastan niitä, jotka osaavat elää vain alas menemällä, sillä näin he ylittävät itsensä." (Näin puhui Zarathustra, 2. tarkistettu p., 2014, s. 30)
Kirjasiilin ohjeita löytyy monesta paikasta, mutta ainakin kirjasta: Oikarinen, Katri: Luo aarteita vanhoista kirjoista.Kirja löytyy kaikista Ratamo-kirjastoista paperitöiden luokasta 65.5.
Hei!Kyseessä on varmaankin Kalle Päätalon kirja Ratkaisujen aika. Tässä linkki kirjan teostietoihin verkkokirjastossa: https://keski.finna.fi/Record/keski.27658?sid=5173505438Kirjan sisällöstä kerrotaan enemmän esimerkiksi Kirjavinkit-sivulla: https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/ratkaisujen-aika/
Julkisten lähteiden mukaan Timo Soini on katolilainen. Esimerkiksi hänen omassa blogissaan hän vahvistaa tämän:https://timosoini.fi/2025/04/paavi-on-katolilainen/
Valitettavasti tältä ajalta ei tunnu löytyvän kovin paljon aineistoa, etenkään tavallisten ihmisten arjesta. Ehkä pääset näillä aihetta sivuavilla kirjoilla alkuun, kirjoissa voi olla käytetty tarkempia lähteitä. Kahlos: Roomalaiset ja barbaaritKahlos: Rooman viimeiset päivätCraughwell: Barbaarien valloitusretketWilskman: Sota keskiajallaCastren: Antiikin käsikirjaGuerber: Story of Old France
Kansainvälisen IMDb-elokuvatietokannan mukaan Anya Setonin romaanista Green darkness (1972) eli Vihreä hämärä (1974, suom. Irmeli Sallamo) ei ole tehty elokuvaa eikä televisiosarjaa.IMDb: Ratings, Reviews, and Where to Watch the Best Movies & TV Shows
Kyseessä on Zacharias Topeliuksen Vuosileikki. Runon on suomentanut Alpo Noponen, joka useissa yhteyksissä virheellisesti mainitaan runon kirjoittajaksi. Vuosileikki on luettavissa esimerkiksi teoksista Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007) ja Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta mainitaanosasta Runoaitta (WSOY, 1993). Runo sisältyy myös alakansakoulun lukukirjaan Valistuksen lukukirja kansakouluja varten : ylemmän kansakoulun ensimäistä ja toista lukuvuotta varten (1906, useita lisäpainoksia).Voit lukea Vuosileikin myös Kansalliskirjaston digitoimasta lehdestä Joulupukki 3/1906 (s. 17 - 18). Lehti aukeaa alla olevasta linkistä.01.12.1906 Joulupukki no 3 - Digitaaliset aineistot -...
Etsin sanontaa Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta. Suomen murteiden sanakirjasta löytyi sana maailmantahko. Ainakin Loimaan ja Lempäälän murteissa tunnetaan sanonta maailmantahko laahaa = maailma hioo, opettaa. Linkki murresanakirjaan
Kaipaamasi satu on Marjatta Kurenniemen "Alli Ylösalaisin maassa", joka on alun perin ilmestynyt vuonna 1954 kokoelmassa "Antti -Karoliina ja muita hassuja satuja" Valistuksen kustantamana. Teille päiväkodissa tätä on varmaan luettu kokoelmasta "Suomalaisten satujen helmiä 2", KIrjapaja 2001.
