Kyseessä voisi olla Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1987 julkaisema teos Kalevala ja maailman eepokset. Se sisältää Felix J. Oinaan artikkelin "Venäläiset bylinat ja suomalainen kertomarunous".
Ainakaan keväälla 2026 kyseisen kirjan suomennosta ei ole tulossa. Asiaa kannattaa tiedustella myös kustantamoista. Apollo 13 -elokuvan seuraavasta esityksestä ei löytynyt tietoa.
Valitettavasti kukaan Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei tunnistanut runoa. Olisiko lukijoilla tietoa runosta, jonka Ritva Oksanen on esittänyt vanhassa TV-dokumentissa?
Kyseinen sitaatti kiertää internetissä lähestulkoon kaikkialla. Siksi luulisi, että sen lähde olisi helppo löytää. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että sitaattia ei tuossa muodossa löydy mistään englanninkielisestä versiosta. Sen sijaan se on jonkun itse laatima vapaa käännös. Asiasta on keskusteltu pitkällisesti (englanniksi) esimerkiksi Reddit-viestipalvelussa: Help looking for the source of this Dante quote : r/literature. Lähin vastaavuus löytyy Helvetin Kahdeksannesta laulusta, säkeistä 100-104. Siinä tosin puhutaan kohtalon sijasta vertauskuvallisesti tiestä:My liege, who thither had conducted me, / Replied: ‘Fear not: for of our passage none / Hath power to disappoint us, by such high / Authority permitted […]Eino Leinon...
Ottelutuloksia voi olla vaikea selvittää, jos seura ja liitto eivät ole säilyttäneet kattavaa arkistoa. Kansalliskirjasto tarjoaa digitoituna suuren määrän suomalaisia sanoma- ja paikallislehtiä. Ne ovat vapaasti luettavissa vuoteen 1939 asti. Aineistoon voi tehdä tekstihakuja.Reisjärven kotiseutuarkisto sijaitsee Reisjärven kirjastossa. Sieltä saattaa löytyä vanhoja lehtiä, pöytäkirjoja, seurojen muistioita tms.
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa aiemminkin : Tämän nimistä laulua ei löytynyt, mutta sitä muistuttaa laulu nimeltä Kevään kynnyksellä. Laulu alkaa sanoin kevät tuli keinuen porraspäähän… Voisikohan etsimäsi olla jonkinlainen jouluversio siitä samaan tapaan, kuin vaikkapa laulua Juhannus on meillä herttainen lauletaan myös "joulusanoilla" (jouluaatto on nyt herttainen).Kevään kynneksellä -laulu nuotteineen löytyy ainakin näistä kirjoista:- Elämäni laulut.. / Lauri Haajanen (2006)- Uusi lapinlasten laulukirja / Jouko Tekoniemi (1991)
Skotlantilainen runoilija ja laulunkirjoittaja Robert Burns (1759 – 1796) tulkitsi ja muotoili uudelleen kansanlaulun "Ye Jacobites by Name". Burnsin versiosta en löytänyt suomennosta, kun kävin läpi Turun pääkirjastossa olevat Burnsin runojen suomennokset, joita ovat laatineet eri aikoina Yrjö Jylhä, Aale Tynni ja Valter Juva.Sivustolta https://lyricstranslate.com/en/robert-burns-lyrics.htmllöysin tiedon, että "Ye Jacobites by Name" on käännetty venäjäksi ja serbiaksi.
Kyseessä voisi olla Lucy Diamondin romaani Niin pienestä kiinni (Anything could happen, suom. Eeva Parviainen).Suomennos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2022 ja toisen kerran pokkarilaitoksena vuonna 2023.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2550056?sid=5191778456
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa. Tietokannoistakaan ei löytynyt mitään siihen viittaavaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sitaatin? Tietoja sen alkuperästä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Erilaisten sanontojen alkuperästä kysytään usein, mutta kuten Kielikellon artikkelissa Jaakko Anhava toteaa, "tunnetuille sanonnoille löytyy yksi nimenomainen lähde paljon harvemmin kuin yleisesti luullaan". Todennäköisesti tämänkin fraasin alkuperää voi olla vaikea määrittää varmasti. Vanhimman kirjallisen viitteen sanontaan löysin Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Fraasia on käytetty 20.11.1919 ilmestyneessä Suojeluskuntalaisen lehdessä numerossa 23 kirjoituksessa, jossa käsitellään "punaisten häikäilemättömyyttä". Nimettömäksi jäävä kirjoittaja lopettaa kirjoituksen sanoihin "Mutta sellaisilla tapauksilla vastustajamme hiovat valheensa miekan, joka ehkä pystyy heikkopäisiin. – Säilyttäkää pää kylmänä, sydän lämpimänä...
Kysymyksestä ei käy ilmi, onko kyse sukututkimuksesta vai jostakin muusta asiasta. Kysymyksestä ei käy ilmi sekään, onko kyse elävästä vai kuolleesta henkilöstä. Elävää ihmistä koskevat tiedot täytyisi pyrkiä kysymään ensisijaisesti häneltä itseltään. Vaikka kyse olisi kuolleesta henkilöstä, hänen tietojaan ei pääse tarkistamaan seurakuntien arkistosta. Evankelis-luterilainen Kirkkohallitus antoi vuonna 2011 kirkkoherroille suosituksen, jonka mukaan sukututkijoita ei pitäisi päästää henkilökohtaisesti tutkimaan 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja tai niiden mikrojäljenteitä. Jos tiedät, missä seurakunnassa kyseinen henkilö on elänyt, voit lähettää kyseiseen seurakuntaan sukuselvityspyynnön. Seurakuntien tekemät sukututkimukset ovat...
Johannes Gebhard (s. 1894, Helsinki – k. 1976) näyttää signeeranneen joskus työnsä juuri noin: Joh G-d.https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/johannes-gebhard-2Suosittelen kuitenkin kääntymään taideasiantuntijan puoleen, mikäli haluat täyden varmuuden siitä, että kyseessä on Johannes Gebhardin työ.
Alkuun voisi auttaa esimerkiksi jokin seuraavista:Kalevi Kasala, Ortodoksisuuden mitä, miksi, miten : kirkkotiedon käsikirja Merja Marras, Ortodoksinen elämäntapa 12 ikkunaa ortodoksisuuteen Suomessa
Tässä joitakin kirjoja, jotka sivuavat aihetta. Lisätietoa nimekkeistä löydät vaikka Kirjasammosta.Historiateoksia, joissa kuvataan siviilien elämää sodan jälkeenBeevor, Anthonyt : Berliini 1945. Kääntäjä Matti Kinnunen. WSOY, 1. p. 2003Gebhardt, Miriam : Ja sitten tulivat sotilaat : saksalaisnaisten kohtalo toisen maailmansodan voittajien käsissä. Suomentanut Maikki Soro, Minerba, 2026.Huber, Florian : Lupaathan tappaa itsesi : kansan perikato kolmannessa valtakunnassa 1945. Kääntänyt Heli Naski. Mckay, Sinclair : Berliini - elää ja kuolla maailmanhistorian pyörteissä. Englannin kielestä suomentanut Timo Kallo. Minverva, 2023. Berliinin ja berliiniläisten historia, josta osa käsittelee sodanjälkiestä aikaa. MuistelmiaBaer,...
Kyse lienee enemmänkin tyyliseikasta kuin varsinaisesta oikeakielisyydestä, mutta ainakin on huomattavasti tavallisempaa taistelukentälle jääneiden sotilaiden yhteydessä puhua kaatuneiden jäännösten löytymisestä kuin kuolleista sotilaista.34 artikla – Kuolleiden henkilöiden jäännökset Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjassa kansainvälisen aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta viittaa kohdassa 2c ilmauksen "kuolleiden henkilöiden jäännökset" ohella vainajiin myös "kuolleina" ja "kuolleina henkilöinä". Asiaa kirjallisesti käsiteltäessä tekstissä käytettyihin ilmauksiin voi vaikuttaa sekin, että halutaan välttää samojen sanojen liiallista toistoa ja siksi päädytään kömpelöltä tai jopa "vääriltä" tuntuviin kielellisiin ratkaisuihin....
Sävellyksestä ei ole vieläkään julkaistu nuottia. Aikaisemmassa vastauksessa samaan kysymykseen ehdotetaan, että Kassu Haloselta itseltään voisi saada nuotit.
Hei,Tässä asiassa kannattaa kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Tietoa löytyy myös tältä Maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämältä sivustolta: https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/hakkuutahteen-korjuu-uudistushakkuualoilta/toteutus.
KTR23:n ensimmäinen patteristo perustettiin Jyväskylässä, josta se siirrettiin helmikuussa 1940 Länsi-Kannakselle.Patteriston liikkeitä ja arkea voi seurata Kansallisarkiston digitoimista alkuperäisistä sotapäiväkirjoista:SPK 2073 Kenttätykistörykmentti 23. I patteristo, 15.1.1940 - 31.3.1940(1940-1940)SPK 2074 Kenttätykistörykmentti 23. I patteristo(1940-1940)SPK 2075 Kenttätykistörykmentti 23. I patteristo. Esikuntapatteri, 15.1.1940 - 13.3.1940(1940-1940)Erityisesti 14.2.1940 alkava jakso kuvaa patteriston siirtoa ja taistelutoimintaa Kannaksella. Sotapäiväkirjassa mainittu Häyryn kartano viittaisi siihen, että patteristo päätti sotansa Tammisuon lähistöllä Viipurin koillispuolella.
Vuodesta 1947 lähtien Suomessa oli voimassa rajavyöhykelaki. Sen 4 a § (21.12.1990/1331) mukaan ”valtakunnan rajalle vievien teiden sekä rakennusten rakentamiseen viisisataa metriä lähemmäksi rajaa muuhun kuin valtion tarpeeseen tarvitaan sisäasiainministeriön lupa.”Eli rakentaminen on ollut mahdollista, jos sisäasianministeriö on antanut siihen luvan. Nykyisin rajavyöhykkeellä liikkumista ja toimimista säädellään rajavartiolailla 578/2005: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2005/578Kyseinen laki sisältää luvun 7, jossa on määritelty rajavyöhykettä koskevat säännökset. Pykälät 52- 57 käsittelevät mm. rajavyöhykelupaa. Jo vanhassa rajavyöhykelaissa kävi ilmi, että sisäministeriö on voinut antaa luvan rakentamiseen...
