Hei,Tanka on klassinen runomuoto, jonka kulta-aika oli tosiaan vuosisatoja sitten, vaikka vielä 1800-199-luvuillakin on tähän muotoon kirjoittavia runoilijoita. Suomennettuina on kyllä lähinnä noita vanhempia mainitsemisia Tuomas Anhavan kääntämiä tankoja.Toki suomalaisia tankarunoilijoitakin on. Näistä voisi mainita vaikkapa Arto Lapin Kukko puussa, Harakan paja ja Ortavan portaat -runokokoelmat.Lisää voit hakea kirjaston tietokannasta asiasanalla "tankat".
Voisipa miltei sanoa, että käytännössä (runo)kirjat lähes poikkeuksetta sisältävät materiaalia, joka on kirjoitettu jo ennen julkaisuvuotta. Sekin on mahdollista, että kirjaan päätyneestä "lopullisesta" tekstistä on olemassa aikaisempia versioita, joita ei ehkä ole julkaistu painettuina, mutta niitä on silti voitu esittää vaikkapa suullisesti puhetilaisuuksissa, runomatineoissa – tai vaikkapa olympiakisoissa. Äiti ja neutronipommi -runon taustaa selvittäessäni vastaani ei kuitenkaan tullut viitteitä siitä, että sitä – tai sen osia – olisi esitetty Moskovan olympialaisissa. Valtionpalkinnon 1984 Neuvostoliitossa saanut runo on kotimaassaan yksi Jevtušenkon tunnetuimmista runoista, joten otaksuisin, että tällaista meriittiä siitä...
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin verkkosivuilta löytyy erilaisia tilastoja ajoneuvokannasta esimerkiksi merkin ja mallin mukaan:Ajoneuvokannan tilastot | Tieto Traficom
Hei! Suosittelisin sinulle ainakin:Sinikka Piippo: Suomen luonnon lääkekasvitVirpi Raipala Cormier: Luonnon kotiapteekki Sinikka Piippo on kasvitieteilijä, biologi ja tietokirjailija. Virpi Cormier on agronomi ja Frantsilan luomyrttitilan perustaja. Molemmat ovat alallaan erittäin arvostettuja pitkän linjan tekjöitä ja tietävät mistä puhuvat! Molemmilta löytyy paljon kirjallisuutta aiheesta, mutta nuo mainitsemani ovat ehkä selkeimmät ja yleistajuisimmat lääkeyrttikirjat heiltä, ja ihan yleisestikkin.
Meripihka on muinaisten havupuiden fossiloitunutta pihkaa tai lehtipuun mahlaa, jota on kerrostunut meren pohjaan tai painunut maakerrosten alle. Lähteet ja lisätietojaTieteen termipankki: meripihka https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:meripihkaApu 16.5.2017: Meripihka kätkee salaisuuden https://www.apu.fi/artikkelit/meripihka-katkee-salaisuudenWikipedia: Meripihka https://fi.wikipedia.org/wiki/Meripihka
Aale Tynnin suomennos García Lorcan runosta Casida IX: De las palomas oscuras sisältyy antologiaan Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. Siinä sen nimenä on yksinkertaisesti Laulu. Ylioppilaslehdessä julkaistiin 1960-luvulla Pentti Saaritsan tulkinta samasta runosta nimellä Tummien kyyhkyjen Casida. Sen voi lukea Kalevi Seilosen toimittamasta kirjasta Toistasataa runoilijaa : runosuomennoksia 1960-luvun kulttuurilehdistä.Casida IX: De las palomas oscuras on peräisin García Lorcan postuumisti julkaistusta kokoelmasta Diván del Tamarit. Sitä ei ole kokonaisuudessaan suomennettu. Yksittäisiä runoja siitä on Matti Rossin suomentamina valikoimassa Runoja (myöhemmät painokset nimellä Andalusian lauluja), ei kuitenkaan tätä.
Julkaisussa Lännen tie : Hämeenlinnan läntisten kaupunginosien kuvataide, historia, luonto on artikkeli Huvilaelämää Alajärven rannoilla.Siinä kerrotaan mm. miten Boijerin veljekset ostivat Luolajan tilallisilta itselleen suuret huvilatontit, ja Oskar Boijer rakensi mäen rinteelle (Tervaniemeen) huvilan. Lännen tie on lainattavissa Hämeenlinnan kirjastosta.
Perheniemen kartanon vaiheista kerrotaan mm. seuraavissa teoksissa: Halila, Aimo: Iitin historia 1 (1939), Halila, Aimo: Iitin historia 2 (1966), Ristola, Veijo: Palasia Perheniemen historiasta (1996), Tuomala, Liisu: Veikkolan lahjoitusmaahovista Perheniemen kartanoon (1991). Kartanon historiasta kerrotaan myös Perheniemen evankelisen opiston verkkosivuilla: Perheniemen kartanon historiaa » Perheniemen Opisto. Perheniemen kyläyhdistys ry on julkaissut kirjan Kotikylämme Perheniemi sanoin ja kuvin 1900-1980 (2009), jossa on joitain mainintoja ja muistelua myös kartanosta ja sen väestä.
Keski-kirjastoissa varauksen viimeinen noutopäivä on kerrottu noutoilmoituksessa. Jos viimeinen noutopäivä on 11.7. voit noutaa sen vielä ko. päivän aikana. Varauksen voi peruuttaa verkkokirjastossa, jos sitä ei ole vielä käsitelty eikä teos ole vielä kuljetuksessa tai noudettavissa. Jos varaus on ehditty jo käsitellä, onnistuu peruuttaminen ottamalla yhteyttä noutopaikaksi valittuun kirjastoon.Lisätietoa täältä: https://keski.finna.fi/Content/info#holds
Kirjaa löytyy useista eri kirjastoista Suomesta, voit tarkistaa ne Finna-verkkopalvelusta. Tässä linkki tuloslistaan: "kaksi kotia monta tarinaa karjalaiset sisä-savossa" | Hakutulokset | Finna.fiMikäli haluat teoksen kaukolainaksi Hämeenlinnaan, voit tehdä kaukolainapyynnön Vanamo-verkkokirjaston kautta. Löydät kaukolainalomakkeen Ota yhteyttä-valikosta.
Etsimäsi Aulikki Oksasen lauluruno Järnefeltin Kehtolauluun sisältyy Oksasen kokoelmaan Kolmas sisar (Siltala, 2011, s. 53). Runo alkaa näin: "Tummuu yö. Vain tuuli vaeltaa. / Vie kauas maailma tie myrskyinen."
Runo on nimeltään "Laulu unelmista ja haaveista". Se alkaa: "Aina muista kissaa arkaa!" Runo sisältyy kirjaan Helakisa, Kaarina: "Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966-88" (Otava, 1988, s. 227) ja Ismo Loivamaan toimittamaan kirjaan "Rohkaisurunoja" (Karisto, 1995, s. 67).
Ohjelma Rauha on esitetty Ylellä 30.12.1984. RITVA-tietokannassa ohjelman kuvaus on: Komedia Aristofaneen näytelmän mukaan sotaan kyllästyneestä talonpojasta, joka noutaa taivaaseen teljetyn Rauhan takaisin ihmisten pariin. Ohjelman säveltäjä on Juhani Leskinen eli Juice. Se on katsottavissa RITVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä.Lähde ja lisätiedotRITVA-tietokanta: Rauha https://www.rtva.kavi.fi/program/details/program/22694495Katselu- ja kuuntelupisteet: https://www.rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Kyseessä on todennäköisesti Elsa Beskowin kuvakirja Tonttulan lapset, jonka ruotsinkielinen alkuteos ilmestyi vuonna 1910. Suomeksi kirjasta on julkaistu useita painoksia, ensimmäinen vuonna 1924 ja tuorein vuonna 1995. Kansikuva on nähtävillä esim. Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9512047489. Göteborgin yliopiston sivuilta on mahdollista ladata pdf-muodossa koko alkukielinen teos: https://gupea.ub.gu.se/handle/2077/79501.
Kappaleesta ei löydy valitettavasti nuottia kirjastoista. Ilmeisesti sellaista ei ole julkaistu. Kappaleen soinnut voi löytää verkosta esimerkiksi Chordify-palvelusta.
Yrjö Saarnion sävellys "Kaukainen koti" löytyy ainakin kokoelmalta Yrjö Saarnion parhaat 1 (Fazer 1965 - 76), josta löytyy lainattavia kappaleita kirjastoista. Kirjaa ei ole Keski-kirjastojen kokoelmissa, mutta siitä voi tehdä kaukolainapyynnön.
Suolaisen leivonnan kirjoja kannattaa lähteä hakemaan esimerkiksi hakusanoilla pikkusuolaiset, piirakat (joka tosin tuo myös makeat piirakat), pizzat, sämpylät ja leipä. Hakusanalla leipominen voi myös hakea, mutta siinäkin tulee kaikki mahdolliset siihen sopivat hakutulokset, siis myös makeat. Monissa teoksissa tosin on muutenkin sekä makean että suolaisen leivonnan ohjeita.Itse koin tuon pikkusuolaiset parhaaksi hakusanaksi. Niistä mainintana vaikkapa Liisa Westerbergin teos Pikkusuolaista (2017), Kati Jaakosen Hellapoliisin pikkusuolaiset (2013) ja Ulla Svenskin Suloiset suolaiset (2012). Lisää voi etsiä verkkokirjastosta.
Kaunis maa -kappaleen nuotteja on tiedusteltu palvelussa aiemminkin ja tulos oli, ettei tästä kappaleesta ole nuottia saatavilla. Kappaleen on säveltänyt Matti Sihvonen. Saman nimisestä kappaleesta löytyy nuotteja, mutta se ei ole tämä Jamppa Tuomisen ja Esko Rahkosen esittämä laulu (en löytänyt tietoa, että Eero Aven olisi laulanut tätä), vaan Jarmo Jylhän ja Ilari Voiton sävellys.Aiemman vastauksen näet tästä linkistä.
