Selailin Otokkatieto.fi:n toukkia, Laji.fi:tä, mutta en oikein niistä tunnistanut toukkaa. Hain selaimen kuvahaulla ja Suomen perhoset -sivustossa oli kuvattuna hammasmittarin toukka, joka näyttäisi samanlaiselta. Laji.fi:ssä on foorumi, jossa keskustellaan tunnistuksista, kuva kannattaa lähettää sinne tai Facebookin Suomen ötökät -ryhmään.
Muuta tietoa en löytänyt. Markkamerkit ovat käyneet postin lähetyksessä vuoteen 2011 asti. Postin sivulta en löytänyt mitään tietoa markkamerkkien käyttöarvosta, tuo 2011 oli mainittu sanomalehtien artikkeleissa ja Ylellä. Postin yhteystiedot.
Vanhojen postimerkkien keräilyarvosta voi tiedustella Filatelistiliitolta.
Valitettavasti en onnistunut löytämään tämän tekstin kirjoittajaa. Välitin kysymyksen edelleen kirjastojen väliselle postituslistalle, ja jos vastaus löytyy sitä kautta, palaan asiaan.
Aiemmasta vastauksesta näet väestön ennakkotilaston mukaiset 100 vuotta täyttäneiden miesten ja naisten määrät ajankohtana 31.12.2023 Suomessa:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-paljon-100-vuotta-tayttaneita?language_content_entity=fi
Vuoden 2023 viralliset tilastot julkaistaan 19.4. väestörakennetilastossa taulukossa
11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972- (StatFin)
https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/?tablelis…
Hei, voisiko olla kyseessä tämä kirja:Fatland, Erika, Sovjetistan : matka Turkmenistaniin, Kazakstaniin, Tadžikistaniin, Kirgisiaan ja Uzbekistaniin, 2015.Kirja on julkaistu myös Daisy-äänikirjana.
Kysymyksen sitaattia en ikävä kyllä onnistunut paikantamaan sen paremmin Tšehovin kuin muidenkaan tutkimieni venäläiskirjailijoiden tuotantoon. Teksti ei selkeästi identifioidu kenenkään nimenomaisen kirjailijan tyylin mukaiseksi eivätkä siihen sisältyvät aineksetkaan sanottavasti auttaneet pienentämään ehdokkaiden joukkoa. Tutkin koko joukon potentiaalisten venäläisten klassikkojen suomennoksia, mutta kaivattua kirjaa en saanut haaviini osumaan.Tekstikatkelmassa on joitain Tšehovin tuotannosta tuttuja elementtejä, kuten lakitieteen opiskelija (novellista Taudinpuuska) ja nimi Ivanov (henkilö saman nimisestä näytelmästä), joiden varaan tekoäly kenties on tulkintansa sen kirjoittajasta rakentanut. Boris-setää – saatikka sen nimistä...
Vaikuttaa siltä, että sotalasten saattajista on jäänyt valitettavan vähän toivomasi kaltaista yksityiskohtaista tietoa. Yleisiä teoksia sotalapsista, muisteluteoksia, tutkimuksia ynnä muita on runsaastikin, mutta niistä ei liene apua yksittäisen henkilön tietojen löytämisessä.Asiaa voisi yrittää tiedustella Kansallisarkiston Lastensiirtokomitean arkistosta, jonka keskeisintä aineistoa ovat lapsista kerätyt kantakortistot. Arkiston sivulla kerrotaan, että se "sisältää myös matka- ja passilistoja, meno- ja paluuluetteloita, lastensiirtokomitean pöytäkirjoja sekä saapuneita asiakirjoja kuten anomuksia ja kirjeitä. Lastensiirtokomitean arkistoon kuuluvat myös Kotkan, Kuopion, Tornion, Turun ja Viipurin alatoimistojen arkistot. Suurinta osaa...
Kyseessä lienee tämä Johann Gottfried von Herderin mietelmä:”Nuolt' älä ammu pois, jota koskaan et jälleen saa; onnen ryövätä voit, vaikea antaa on taas.””Drücke den Pfeil zu schnelle nicht ab, der nimmer zurückkehrt: Glück zu rauben, ist leicht; wiederzugeben, so schwer?” https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1415864?term=Nuolt%27%20%C3%A4l%C3%A4%20ammu%20pois&page=7Herder, Blumen aus morgenländischen Dichtern gesammlet (in: Zerstreute Blätter, 4. Sammlung), 1792. Zweites Buch
"Veräjänpieli kaatuu, / kun hiukan koskettaa. / Pois jätkä kulkee, paatuu / ja polttaa tupakkaa." – Näin päättyy Einari Vuorelan runo Jätkän koti, kokoelmasta unhoituksen maa (1937).
Runo löytyy kahdesta eri lehdestä, jotka Kansalliskirjasto on digitoinut: nimellä "Salomaan mökistä varhain joulukirkkoon" lehdestä "Joulukukka : lasten joululehti" (1924, s. 1) ja nimellä "Mummun matka joulukirkkoon" lehdestä "Walistuksen lasten lehti" (1930, nro 8, s. 57). Kummassakin lehdessä tekijäksi on merkitty "I. H." Tekijä voisi olla Immi Hellén, joka on ollut "Walistuksen lasten lehden" (tai "Valistuksen lastenlehden") toimittajana. Suurin osa hänen runoistaan julkaistiin lehdissä. Salomaan mökistä varhain joulukirkkoon:Digi.kansalliskirjasto.fi, Joulukukka, 01.12.1924. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354292?page=3 Mummun matka joulukirkkoon:Digi....
Katsoin Antikvaarista, joka on antikvariaattien yhteisluettelo. K. Merikosken kirjojen hinta näyttää vaihtelevan 4 -40€. Linkki Antikvaari hakutulokseen.
Edes summittaista arviota on todella vaikea antaa. Yhdessä ja samassa artikkelissa voi olla sekä "normaalia" että tekoälyn tekemää käännöstyötä. Muokkaukset myös muuttavat tilannetta jatkuvasti: tekoälyn jäljiltä olevia kömpelyyksiä ja suoranaisia virheitä voidaan korjata tai artikkelien luojien epätyydyttäviä käännöksiä korvata tekoälyn tulkinnoilla.Kysyin asiaa myös tekoälyltä itseltään eikä tämäkään lähestymistapa antanut aineksia arvion tekemiseen – saatikka suoraa vastausta. Tekoäly kuitenkin vakuuttaa, ettei konekäännösten osuus suomenkielisessä Wikipediassa ole merkittävä. Uskokoon, ken tahtoo:"Valitettavasti minulla ei ole tarkkaa tilastoa siitä, kuinka suuri osa suomenkielisistä Wikipedia-artikkeleista on tekoälyn kääntämiä.""...
Hei! Kulkemus sijaitsee Partalansaaressa. Tässä linkkejä: https://dynasty.sulkava.fi/kokous/2024243-3-6721.PDF https://fi.wikipedia.org/wiki/Partalansaari
Valitettavasti käytettävissäni olevista lähteistä (Helmet.fi, Finna.fi, Youtube.com, Yle.fi) en nyt löytänyt suosikkikirjailijastasi mitään tallennetta tai viitettä tallenteesta. On tietysti mahdollista, että sellaista ei ole säilynyt. Koska muistat, että ainakin Ylellä on häntä aikoinaan haastateltu, voisit kokeilla kysyä myös suoraan Ylen asiakaspalvelun kautta, tässä on linkki: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp?lang=fi
'Pippan laulu' Elina Vaaran suomentamana sisältyy Robert Browningista kertovaan osuuteen Vappu Roosin kirjassa Dantesta Dickensiin : maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja. Vaaran runokokoelmissa on joitakin hänen maailmanrunouden käännöksiään, mutta Pippan laulua ei ainakaan tutkimiini kirjoihin sisältynyt, eikä Roosin Browning-teosten ja -suomennosten listauksessa mainita, mistä Vaaran Pippa-katkelma on peräisin. Tämän enempää ei Browningin draamarunoelmaa Pippa passes näytä suomeksi tulkitun. Alkukielisenä sen voi lukea esimerkiksi Google-kirjoista: Pippa passes. King Victor and King Charles. The return of the Druses. A sou... - Google Books
Lievestuoreen historiaa käsittelee teos Valoja Lievestuoreen rannoilla (Veikko Kaalikoski 1996). Finna.fi-palvelussa on joitain kuvia sellutehtaasta, ks. linkki. Kirjastossa voi ottaa kopioita, tarkempia ohjeita ja hinnat löydät kirjaston verkkosivuilta.
Kapellimestari säätelee liikkeillään soiton tempoa ja äänenvoimakkuutta. Tempoa ja rytmiä määritellään yleensä oikealla kädellä, joka pitelee tahtipuikkoa. Vasen käsi neuvoo komentaa soiton voimakkuutta ja luonnetta: soitetaanko hiljaa vai kovaa, pehmeän soljuvasti vai terävän iskevästi. Eleillään ja kasvojen ilmeillään kapellimestari myös ohjaa soiton tunnelmaa haluttuun suuntaan ja auttaa soittajia eläytymään teokseen.Lähteet:Kapellimestarin työtäPystyykö kuka tahansa olemaan kapellimestari? Ella Eroniemi kokeili, ja lopputulos on koominen | Yle Lume | YleMitä kapellimestari tekee, Ville Matvejeff? - YouTube
Asiaa voisi tiedustella Kysy museolta -verkkotietopalvelusta (https://kysymuseolta.fi/postimuseo/?lang=fin). Postimuseo on on yksi palvelun kysymyksiin vastaavista museoista.
