On tapauskohtaista, pystyykö aikaisemman sijainnin selvittämään. Itse käyttäisin näitä keinoja:Löytyykö itse talosta tai suvun hallusta asiakirjoja, joiden perusteella talon alkuperää voisi selvittää? Entä muistitietoa? Onko talossa rakennepiirteitä, joiden perusteella voisi arvata, mistä talo on siirretty?Onko Maanmittauslaitoksella tietoja tontista ja sillä olevista rakennuksista?Löytyykö Kansallisarkistosta tai paikallisesta kaupunginarkistosta vanhoja karttoja, joista käy ilmi tietoja rakennuksista? Esimerkiksi Maanmittaushallituksen uudistusarkisto sisältää maanmittauskarttoja ja niihin liittyviä asiakirjoja.Joskus paikallishistorian tutkijoilta tai paikallista historiaa käsittelevistä kirjoista voi löytyä arvokkaita vihjeitä....
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan lojua alkuperästä "lojua (Kal; yl.) ’olla pitkällään, maata’ / ’faul liegen, umherliegen’, lojoa, lojoilla, lojottaa id., lojahtaa (KaakkSm) ’levähtää’, lojallaan, lojollaan ’pitkällään’, lojo (Gan 1787; paik. murt.) ’laiskuri, vetelys’, loi (Jusl 1745) id. ~ ka lojottoa ’lojua, loikoa’, lojallah ’pitkällään’ | vi loja (Wied) ’ryysyläinen’, ? loidus ’velttous’ (kuuluu joko tähän tai sanan loitia yhteyteen).Deskr. pesyettä, jonka yhteyteen kuulunevat ainakin loikoa ja loitia, ehkä myös loiva jne. (ks. näitä). — Epäselvä on sanueen suhde sanaan nr loj ’veltto, hidas, saamaton’. "Voit etsiä lisätietoja sanakirjan artikkeliin linkitetyistä tiedoisa. Suomen etymologinen sanakirja
Lastenkirjastotyöhön erikoistunut kollega suositteli erityisesti Max Velthuijsin kirjaa Sammakko ja muukalainen. Kirja on kyllä kuvakirja, mutta kuvaa hyvin koskettavasti erilaisuutta ja sen hyväksymistä sekä tarjoaa erinomaisia keskustelunaiheita, ja voisi siksi sopia hyvin juuri koulun aloittaneelle. Helppolukuisista kirjoista aiheeseen voisi sopia Hannu Kesolan Voimapoika ja katala Keppostelija. Hieman vakavammin kiusaamista on käsitelty teoksissa Veeti ja kiusaajat / Anne-Maj Felin, Liian raskas reppu : kuinka selvisin kiusaamisesta / Anna-Mari Kaskinen sekä Tonttu / Sanna Isto. Kannattaa kokeilla myös teoksia Käsikirja supersankareille, Osa 1: Käsikirja / Elias Våhlund sekä Mini on sankari / Christine Nöstlinger.Lisää kiusaamiseen...
Voit lukea vanhoja Tekniikan maailma -lehtiä Pasilan kirjastossa, jossa on säilytetty esimerkiksi tämän lehden vuosikerrat vuodesta 1953. Numeroita ei lainata, mutta voit lukea niitä paikan päällä.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Seuraavissa kirjoissa ja kirjailijoissa saattaisi olla jotain samaa kuin Pohjoinen yökirja -teoksessa. Sivistys- ja kulttuurikritiikkiä, runollisen pohdiskelevaa tunnelmaa, ilmaisuvoimaista kieltä, parhaassa tapauksessa niitä kaikkia.Hanna Kuusela: Syytös – muuan akateeminen komitragediaMinna Lindgren: Sivistyksen turha painolastiAli Smith: Vuodenaika-kvartetti (Syksy, Talvi, Kevät, Kesä)Margaret Atwood: PoikkeustilaRiitta Jalonen: KirkkausJoan DidionDeborah Levy Jos Oulu miljöönä kiinnostaa, näistä kirjoista löydät naisia Oulussa:Anu Kaipainen: Arkkienkeli OulussaEssi Kummu: Hyvästi pojat
Jyväskylän kaupunginkirjaston syksyn ensimmäinen Digitietoisku on tosiaankin 26.8. Sen aiheena on Paikallisaineistojen löytäminen Finna.fi-hakupalvelussa.Löydät Digitietoiskujen ohjelman kirjaston verkkosivuilta. Linkki ohjelmaan. Henkilökohtaisen opastusajan Ikääntyvien yliopiston digineuvojille voi varata vaikka heti ottamalla yhteyttä oman kirjastosi asiakaspalveluun. Kaikki digineuvojien syksyn opastusajat eivät ole vielä varmistuneet, mutta esimerkiksi pääkirjaston digineuvojille ajan voi jo varata.
Säe on käännetty useasti. Nyt sain käteeni Salme Sauren toimittaman kirjan "Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja" vuodelta 1995. Tähän teokseen säkeen on kääntänyt Pekka Sauri."Sillä tunnen jo ne kaikki, tunnen kaikki —tunnen illat, aamut, kaikki iltapäivät,olen annostellut elämäni kahvilusikoin;tunnen äänet jotka vajoavat kuolemaanalle etäämmältä kantautuvan musiikin.Siis kuinka rohkenisin?"Halukkaat voivat laittaa kirjan varaukseen sivuillamme: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1064828?sid=5114571411
Yhteen aikavyöhykkeeseen siirryttiin Kiinassa vuonna 1949. Kiinan kommunistinen puolue päätti silloin, että koko Kiina käyttää Pekingin aikaa. Läntisen Xinjiangin maakunnassa on kuitenkin käytössä epävirallinen paikallisaika, joka on kaksi tuntia jäljessä Pekingin aikaa. Vähemmistökansa uiguurit käyttää pääosin paikallista aikaa. Välillä se on heiltä kielletty.Lähde: https://yle.fi/a/3-10421886
Viherlaakson kirjastosta löytyy paperisilppuri. Silppurilla voi kuitenkin silputa vain pari A4-kokoista paperia kerralla, joten suuren määrän silppuaminen on hidasta. Silppurin säiliö voi myös täyttyä, joten suosittelen käymään kirjastossa silloin, kun henkilökunta on paikalla. Joissain kirjastoissa on myös isompi tuhottavien paperien säiliö, esimerkiksi Ison omenan ja Lippulaivan kirjastoissa.Viherlaakson kirjaston verkkosivut: https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84795
Tammelta on juuri ilmestymässä uusi teos "Tervetuloa, joulu! : Pikku hiiren 24 tarinaa", mikä vastaa joulukalenterisatukirjaa.Tässä vielä Helmet-linkki: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2614964
Hei,kiitos viestistä. Suomen Pankki ei tee keräilyrahojen hinta-arvioita. Keräilyrahojen ja -mitalien arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahankeräilijöiden tai rahaliikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Verkkohuutokauppojen tarjouksista voi myös saada jotain osviittaa (esim. huuto.net, osastosta keräily).Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksista: Suomen rahat arviohintoineen 2023 : Keräilijän opas, toim. Suomen Numismaattinen yhdistys 2023 tai Suomen kolikot ja setelit n. 1400 – 2024 : luettelo arviohintoineen, Suomen numismaatikkoliitto 2024.ystävällisin terveisinSuomen Pankin kirjasto
Martin J. Doughertyn The untold history of the vikings -kirjan mukaan valaanliha kuului joidenkin viikinkiyhteisöjen ravintoon. Dougherty mainitsee joskus jopa otaksutun, että viikinkilaivoja olisi käytetty ohjaamaan valaita rantaan, mutta todennäköisesti viikinkien syömät valaat olivat kuitenkin omia aikojaan rantaan ajautuneita yksilöitä.
Lainattavia lehti- tai kirja-artikkeleita voi hakea kaikista Suomen kirjastoista finna.fi-palvelun kautta. Valitaan Tarkennettu haku, hakukentäksi Aihe ja sitten kirjoitetaan hakukenttään artistin suku- ja etunimi. Valitettavasti vain osa lehdistä ja artikkeleista on asiasanoitettu, joten osumia tulee vähän. Anita Bakerista löytyy yksi suomenkielinen artikkeli Rytmi-lehden numerosta 9/1986. Sen lisäksi hänestä on kirjoitettu englanniksi David Nathanin kirjassa The Soulful Divas (Billboard Books 1999). Oleta Adamsista löytyy vain englanninkielinen artikkeli teoksessa Contemporary musicians : profiles of the people in music. Volume 17 (Gale Research, Cop. 1996). Kirjaa ei ole saatavilla Helmet-alueella, mutta voit tehdä siitä...
Tässä tarkoitettaneen Ahdin kokoelmaan Iloiset harhaopit (WSOY, 1998) sisältyvän Merkintöjä-sikermän kohtaa 34: "Kaikilla niillä ihmisillä, joilla ei ole omaa taivasta, on yhteinen helvetti."
Kakolaa koskevia kirjoja löytyy Helmet-tietokannasta:Lehtinen, Rauno: Kakola: vankilan tarina (2014 ja 2018)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2158848?sid=5165069510https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2350908?sid=5165069510sekä Lehtinen, Toni: Kakolan karkurit : Dynamiitti-Laineesta Lauri Törniin (2025)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2600102?sid=5165069510
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua. Tietokannoistakaan ei ollut apua etsinnässä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen laulun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tupluureilla tarkoitetaan nokkaunia, ja se tulee suoraan ruotsin sanasta tupplur. Ruotsalaisen Institutet för språk och folkminnenin mukaan se on vertauskuva hetkiin, kun kukot nukkuvat seisaaltaan lyhyen aikaa. Ruotsalaisessa kirjallisuudessa sana on tunnettu 1800-luvulta. Lähteet:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_e80b35b1559743d3812b6a2f8ef06396&keyword=tupluuri&list_id=1https://frageladan.isof.se/faqs/28347
Hei,Jack Halkaisija lienee ollut alkuperäinen yleistynyt nimitys Suomessa, koska se löytyy lehdistä jo vuoden 1888 joulukuussa eli saman vuoden aikana, kun murhat tapahtuivat. Kirje, josta Jack the Ripper -nimitys tulee, putkahti esille syyskuun lopulla 1888. Vuodelta 1889 löytyy myös nimitys "Silpoja Jaakko" ja "Jack watsanleikkaaja".Jack Halkaisija oli yleisin nimitys vielä 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, koska Saksalaisissa Theo von Blankenseen kirjoittama Sherlock Holmes-novelli on sanomalehden jatkokertomuksessa suomennettu nimellä "Kuinka Jack-halkaisija vangittiin" Wiipuri n:o 27 3.2.1910. Alkuperäinen novellin nimi on "Wie, Jack, der Aufschlitzler, gefasst wurde" ja aufschlizen tarkoittaa pikemminkin viiltäjää kuin...
Voisiko kyseessä olla Hilja Haahden runo Niityllä (teoksessa SALO, Aukusti, 1887-1951: Meidän lasten aapinen, Helsingissä : Otava, 1962., s. 146; teoksesta on uusi p. v. 2005)
Runo alkaa säkeellä Tuoksuvi niityllä apilaheinä…
