Larin-Kyöstin mukaelma Valge Daam -legendasta sisältyy hänen teokseensa Uusia balladeja ja legendoja (1934). Mukaelma on nimeltään Valkea neitsyt : Legenda tuomioherrasta ja Mirga neitseestä. Voit lukea legendan Valkeasta neitsyestä Kansalliskirjaston digitoimasta Larin-Kyöstin Uusia balladeja ja legendoja -teoksesta (linkki alla). httpshttps://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923155?term=VALKEA%20NE…https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923155?term=VALKEA%20NEITSYT&page=1https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1362806?sid=5145778475
Hei,kiitos viestistä. Suomen Pankki ei tee keräilyrahojen hinta-arvioita. Keräilyrahojen ja -mitalien arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahankeräilijöiden tai rahaliikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Verkkohuutokauppojen tarjouksista voi myös saada jotain osviittaa (esim. huuto.net, osastosta keräily).Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksista: Suomen rahat arviohintoineen 2023 : Keräilijän opas, toim. Suomen Numismaattinen yhdistys 2023 tai Suomen kolikot ja setelit n. 1400 – 2024 : luettelo arviohintoineen, Suomen numismaatikkoliitto 2024.ystävällisin terveisinSuomen Pankin kirjasto
Lyhyesti yleistietoa kyselytutkimuksen laatimisesta saa Tampereen yliopiston sivulta Kyselytutkimukset | Liikenteen tutkimuskeskus Verne | Tampereen korkeakouluyhteisö.Finna.fi:n haulla kyselytutkimukset laatiminen saa seuraavan tuloksen, jossa on useita oppaita kyselytutkimuksista, (Aihe:kyselytutkimukset AND Kaikki kentät:laatiminen) | Hakutulokset | Finna.fi.Tutkimuksia toteuttavia yhtiöitä on useita, mutta esimerkiksi Taloustutkimuksen sivulta löytyy jonkin verran tietoa siitä, miten kyselytutkimukseen saadaan haastateltavia, Luotettavaa tiedonkeruuta kyselyillä - Taloustutkimus. Kyselyn suorittajat saavat haastateltavien tietoa esimerkiksi Väestötietojärjestelmästä. Kuitenkin tuo seulonta vaihtelee eri tutkimustapojen kesken,...
Antamasi tiedot viittaavat parhaiten Monica Hughesin kirjaan "Uniensieppaaja".Risingshadow-sivustolla kirjaa kuvataan näin "Sekasorron aikakaudella suurin osa ihmiskunnan kulttuurista on tuhottu. Arkki Kolmosessa elämä kuitenkin jatkuu. Pieni joukko ihmisiä elää muovikuvun alle rakennetussa kaupungissa, jossa kaikki ovat keskenään tasa-arvoisia. Voimansa he saavat Verkostosta, joka yhdistää ihmisten henkisen energian. ESP-kyvyt ovat huipussaan Arkki Kolmosessa: telepatia ja telekinesia, aisteista riippumaton havaitseminen. 14-vuotias Ruut ei kuitenkaan sopeudu tähän yhteisöön. Hän haluaa poistua vapauteen ja pelastaa Arkki Ykkösen asukkaat tietokoneen orjuudesta. Viimein kootaan retkikunta, joka suunnistaa vihamielisen ulkomaailman halki...
Voisikohan kyseessä olla Jevgeni Volodazkinin teos Arsenin neljä elämää? Tässä teoksessa ainakin nimenvaihdos liittyy kiinteästi elämänmuutokseen ja sisäiseen kasvuun. Lisää tietoa teoksesta löytyy Kirjasammon sivulta: Arsenin neljä elämää | Kirjasampo
Muuramen kirjastossa on Puuhaamo, jossa on mm. 3D-tulostin käytettävissä. 3D-tulostamisen hinta on 1€ /varaus. Puuhaamon käyttöön on varattava aika Muuramen kirjastolta. Yhteystiedot kirjastoon ja lisätietoa Puuhaamosta on saatavilla kirjaston sivuilla: https://www.muurame.fi/palvelut/puuhaamo/
Kielikellon artikkelissa "Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Aterioiden nimitykset suomen murteissa." (1/1990, Ulla Takala) kerrotaan, että aamupala on kevyt, pieni syötävä, joka nautitaan ennen varsinaista aamiaista. Esimerkiksi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla oli tapana syödä kaksi einettä aamuisin. Ensin oli pikkueine, eli varhainen aamupala, sen jälkeen isoeine, eli aamiainen. Linkki artikkeliin: https://kielikello.fi/ruotsit-ruoalla-musta-kansa-murkinalla-aterioiden-nimitykset-suomen-murteissa/
Kyseessä on piparjuuri, joka tulee ruotsinkielen pepparot-nimestä (suom. piparuuti tai piparuutti). Luontoportti-sivusto tietää kertoa, että piparjuuri on kotoisin Etelä-Venäjältä ja sen maustekäyttö tunnetaan jo 1500-luvulta.
Kyllä, kirjastoilla on nykyään e-äänikirjoja, ja ne löytyvät kaikki valtakunnallisesta E-kirjastosta. Sieltä voi myös jättää hankintaehdotuksia suoraan sovelluksen palautelomakkeen kautta, jos jotakin toivomaasi teosta ei vielä löydy valikoimasta.E-kirjastoon hankitaan koko ajan lisää aineistoa, mutta tarjontaan vaikuttavat sekä kustantajien valikoima että käytettävissä oleva budjetti. Kirjaston perinteiset CD-äänikirjat ovat valitettavasti jo melko vanhoja, eikä niistä juurikaan ilmesty uusia julkaisuja, minkä vuoksi monet tallenteet ovat kuluneita.
Hei,Tämä on todennäköisesti Ladislao Vajdan ohjaama espanjalainen elokuva Marcelino (Marcelino, pan y vino) vuodelta 1954/1955. Elokuvassa on orpo poika, ullakko ja itkevä ristiinnaulittu Jeesus-veistos/patsas.Tarinasta on muitakin versioita, mm vuoden 1991 Marcellino, jonka on ohjannut Luigi Comencini.
Runo on Jaakko Haavion "Kurjet suolla". Se alkaa: "Kurjet koikkelehtivat suolla suruissansa, yhteisvoimin etsivät..." Runo sisältyy kirjaan Haavio, Jaakko: "Sininen hetki" (Kirjapaja, 1984, s. 55-56).
Teoksen vertaisarviointi ei mitenkään estä sen hankkimista yleiseen kirjastoon. Kirjastot päättävät itse, mitä aineistoa ne hankkivat kokoelmaansa. Yleensä valinta nojaa kirjastossa laadittuun kokoelmapolitiikkaan.
Valitettavasti tällainen kappale ei ole minulle tuttu.Suosittelen, että olette yhteydessä Yleen ja Radio Helsinkiin. Kannattaa ilmoittaa arvio päivästä, jolloin kappale soitettiin sekä arvio kellonajasta, jolloin kappale soitettiin. Lisätiedoksi kannattaa laittaa mahdollisimman tarkka kuvaus kappaleesta. Oliko kappaleen kansanlauluosuus suomeksi tai jollain toisella kielellä? Oliko kappaleessa muuta lauluosuutta? Muistuuko mieleen mitään lauseita tai sanoja kappaleesta? Erottuiko kappaleesta jokin tietty soitin?Ylen asiakaspalvelun yhteystiedot: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp?lang=fiRadio Helsingin yhteystiedot: https://www.radiohelsinki.fi/yhteystiedot/
Vanhin löytämäni julkaisu, johon sisältyy Pia Perkiön sanoitus tähän Carola Häggkvistin säveltämään joululauluun ”Himlen i min famn”, on ilmeisesti Suomen lähetysseuran julkaisema ”Kauneimmat joululaulut” -vihkonen vuodelta 2001. Perkiön sanoitus sisältyy myös Rainmaker Musicin ja Suomen lähetysseuran vuonna 2001 julkaistun cd-levyn ”Taivas sylissäni” tekstilipukkeeseen. Cd-levyllä kappaleen esittää Maria Laakso. Sanoitus sisältyy myös nuottiin ”Joulun laulut” (F-Kustannus, 2006).Lauluun on olemassa kaksi eri suomenkielistä sanoitusta. Pia Perkiön sanoitus alkaa: ”Keneltä sai tähden tuo katse pienokaisen”. Maija Kalaojan sanoitus alkaa: ”Kuinka taivaan tähdet silmissäsi loistaa”. Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna....
Samuil Maršakin runoja ei löydy suomenkielelle käännettynä, mutta venäjänkielellä esimerkiksi Lahden kaupunginkirjastosta löytyy hänen lastenrunojaan seuraavista kokoelmista:
Detki v kletke : stihi
Pervaja kniga dlja tštenija po slo-gam : stihi, skazki, rasskazy
Skazki, pesni, zagadki
Usatyi-polosatyi : stihi, skazki, perevody
Varastokirjastosta löytyy seuraava kokoelma:
Maršak, Samuil Stihi dlâ detej
Pasilassa toimiva Monikielinen kirjasto on hankkinut myös bulgariankielisiä lastenkirjoja koko kirjastoverkon käyttöön. Kirjat ovat tilattavissa Helmetin kautta mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon.
Kirjoja haettaessa voi käyttää seuraavaa hakuohjetta :https://www.kirjastot.fi/monikielinen-kirjasto/helmet . Voit vaihtaa albanian sijalle bulgaria, Kokoelma-valikkoon voit vaihtaa KAIKKI-sanan sijalle Lasten kokoelma ja Sijainti-ruutuun Kaikki. Kirjoja voi varata Helmetin kautta. Pyytäkää tarvittaessa apua oman kirjastonne henkilökunnalta.
Jos käyttöä on enemmän, voitte pyytää myös, että omaan kirjastoonne lähetään pieni bulgariankielisten lastenkirjojen siirtokokoelma. Tästäkin täytyy sopia lähikirjaston...
Osoitejärjestelmän valmistelu, toteuttamisen ohjaaminen ja pääosin myös toteuttaminen
on kunnan tehtävä. Osoitejärjestelmän hyväksyy kunnanvaltuusto. Kuntaliitto on julkaissut oppaan Kunnan osoitejärjestelmän ohjeet ja suositus, https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2020/2064-kunnan-osoitejarjestelma…
Siitä käy ilmi, että kunta ilmoittaa tiennimen muutoksista ainakin
seuraaville tahoille:
• Maanmittauslaitos
• Posti
• Hätäkeskus
• energia- ja vesiyhtiöt/-laitokset
• teleoperaattorit
• Digi- ja väestötietovirasto
Lisäksi todetaan, ettei vastaa osoitejärjestelmän tai yksittäisen osoitteen muuttamisen yrityksille tai asukkaille aiheuttamista kustannuksista.
Oikea taho pyytää tietoja on siis oma kunta.
Tiedot komennuksilla olleista lotista löytyvät Kansallisarkistosta, mutta tiedot lotista eivät ole yhtä kattavia kuin esimerkiksi kantakorttien kohdalla. Asiakirjoista voi tehdä tietopyynnön Kansallisarkistoon.Yleisemmellä tasolla Petsamossa palvelleiden lottien tehtävistä on kerrottu esimerkiksi seuraavissa kirjoissa ja artikkeleissa. Sekä Kylkirauta- että Kansa taisteli -lehden artikkelit ovat saatavilla verkossa, kirjoja voi tiedustella omasta lähikirjastosta.Kaukoranta, T. (1965). Lapin lotta kertoo: 1. osa Lutolta Jäämerelle. Kansa taisteli. Miehet kertovat : kuvauksia sotiemme tapahtumista, 5, 139-142.Liede, R., Pesonen, K. (2018). Kaija Pesosen talvisota: 16-vuotiaan tytön päiväkirjat Petsamon etulinjalta. Minerva Kustannus Oy...
