Tein hakuja netin hakukoneista, Helmet.fi:stä ja Finna.fi:stä muun muassa hakusanoilla vastaanotolla, runot, luonto, hyvinvointi, mutta valitettavasti vastaavaa runoa ei löytynyt. Jos paikallislehden nimi muistuisi mieleen, voisi asiaa tiedustella sen arkistosta.Entä olisiko joku palstamme lukijoista törmännyt kyseiseen runoon?
Hei ja kiitos kysymyksistä!Sanoja surun sanattomuuteen - Kuoleman ja surun runous: Sanoja surun sanattomuuteen - Kuoleman suru ja runous | Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjasto | Finna.fiSuruprosessin jäsentymisestä runojen avulla. Opinnäytetyössä hyvät viittaukset ja lähdeluettelo, josta on varmasti apua.Samalta kirjoittajalta julkaistu myös artikkeli aiheesta: MIIA MUHONEN: Runous apuna surun kokemuksen jäsentämisessä – KirjallisuusterapiaLaura Pitkänen on tutkinut kuoleman ilmauksia suomalaisessa loitsurunoudessa: Levossa levänneet, homehessa huokuneet: Kuoleman ilmaukset suomalaisessa loitsurunoudessa | Tampereen yliopisto - Trepo | Finna.fi Lauri Viita on käsitellyt kuolemaan runoissaan. Siitä Mikko Turusen artikkeli:...
Kuvan symbolille ei valitettavasti löytynyt vastinetta, kun vertailin sitä symboliikkaa käsittelevässä kirjallisuudessa esiteltyihin esimerkkeihin. Kyse voi olla pelaamista varten tarkoitetusta pöydästä, jossa symbolilla on merkitty pelaajien paikat.
Tuomas Kärkkäisen lastenkirjaa Suomen ämminkäiset värikuvina : Otusbongaajan opas (2021) ei ole ruotsinnettu. Valitettasti olioille ei näin ollen ole ruotsinkielisiä nimiä.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5476537?sid=5070873666
Valter Keltikankaan kirja "Seitsemän tuntia erämaata" on julkaistu vuonna 1977 ja löytyy Vaski-kirjastoista Liedon pääkirjastosta, Nousiaisen pääkirjastosta ja Uudenkaupungin Kalannin kirjastosta.Vaski-kirjastojen kappaleiden tiedot: SEITSEMÄN TUNTIA ERÄMAATA | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotVaski-kirjastojen ulkopuolelta löytyvät kappaleet näkyvät Finnassa: SEITSEMÄN TUNTIA ERÄMAATA | Vaski-kirjastot | Finna.fi
Mikäli etsimääsi teosta ei löydy Helmet-kirjastoista tai pääkaupunkiseudun tieteellisistä kirjastoista, voit tilata sen kaukolainaan. Kaukolaina kotimaasta maksaa Helsingissä neljä euroa.Åsa Mobergin teosta Hon var ingen Florence Nightingale : människan bakom myten (2007) näyttää olevan pääkaupunkiseudulla vain suomennoksena. Voit tehdä kaukolainapyynnön itse alla olevasta linkistä avautuvalla lomakkeella. Toki voit tehdä kaukolainapyynnön myös kirjastossa käydessäsi.https://helmet.finna.fi/Feedback/Form/KaukopalveluLisätietoa kaukopalvelusta voit lukea täältä: https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu
Tällainen tieto Saukko-koiran nimen taustasta kyllä löytyy (ks. Waasan lehti 22.2.1893), mutta en onnistunut löytämään Kalevalasta Saukko-nimistä koiraa eikä Kalevala ollut edes ilmestynyt vielä 1817 - 1819, kun Gottlund tiettävästi nimesi koiransa.Lisää Saukko-koiran vaiheita löytyy Ilmari Heikinheimon kirjoittamasta jutusta "Saukko" - Suomen kansalliskoira (Koti: Vuosikirja perheenemännille 1.1.1939).
Se tarkoittaa, että teos on todennäköisesti jouduttu poistamaan kokoelmasta ja tietue näkyy vielä hetken Helmetissä. Saatetaan hankkia uusi kappale tai sitten ei.
Valitettavasti vuosikymmenten aikana kertyneitä kirjoitelmia ei ole tallella. Asiaa on kysytty palvelussamme aiemminkin, ja arkistostamme löytyvässä vastauksessa selvitetään tarkemmin, miksi näin on: https://www.kirjastot.fi/kysy/osallistuin-50-luvulla-helsingin-elaintar…
Kaivattu runo lienee Lauri Pohjanpään Rastas-emo, alun perin kokoelmasta Graalin malja (1926). "Lasit ja puheenaineet" jäävät, kun salissa väki hiljentyy kuuntelemaan puistosta kantautuvaa "aariain aariaa". Runo päättyy säkeisiin "Mut jossain yöhön ja pimeyteen / yhä värisi laulu rastaan, / joka luona pesänsä särkyneen / vain itki kuollutta lastaan."
Lallin saari on perimätiedon mukaan Piispa Henrikin tappaneen Lallin asuinpaikka. Saari sijaitsee Köyliön järvellä. Aivan varmaa ei kuitenkaan ole, onko Lallin saari nykyinen Kaukosaari ja onko se Lallin asumus ollenkaan."Joka tapauksessa Lalliin ja Lalli-tarustoon liittyviä paikannimiä on ollut Köyliössä runsaasti. Kepolan kylässä on aikoinaan sijainnut Lalli-niminen talo ja nykyistä Kaukosaarta on nimitetty myös Lallin saareksi. Karhian Potin mailla on sijainnut ”Lallinhaara”-niminen paikka, pelto Yttilän kylän rajoilla." Linkki Köyliöseura Myös Kalmistopiiri.fi sivustolla on artikkeli Lallista. Sivusto mainitsee lähdeteoksina:LähteetPurhonen, P, Hamari, H. & Ranta, H. 2001. Maiseman muisti: valtakunnallisesti merkittävät...
Tässä Helsingin kaupunginteatterin "Puuvillaprinsessan" roolilista vuodelta 1977. HENKILÖT: Kiinan Keisari: Tauno Lehtihalmes/ Turandot, hänen tyttärensä: Ritva Valkama/ Jau Jel, hänen veljensä: Yrjö Järvinen/ Keisarin äiti, (ym): Elina Pohjanpää/ Pääministeri: Pertti Palo/ Hovitui: Stig Fransman/ Kirjuri: Lauri komulainen/ A Sha Sen, talonpoikaisnainen: Eila Rinne/ Eh Feh, hänen pojanpoikansa: Perttu Pesä/ Gogher Gogh: Eero Pikkarainen/ Ma Gogh, hänen äitinsä (ym).:Eila Pehkonen/ Gogherin henkivartijat: Mauno Blomqvist ja Heikki Huopainen/ Hi Vei (ym): Ismo Kallio/ Munka Du (ym.): Aarre Karén/ Ki Leh (ym): Markku Riikonen/ Shi Meh (ym.): Jarkko Rantanen/ Kiung (ym.): Rauni Ikäheimo/ Su (ym.): Anja Haahdenmaa/Lähde:Microsoft Word -...
Eva Kilven ja Tomi Kontion runoissa voisi olla tällaisia, kuten itsekin epäilit.Minulle tulivat myös mieleen Risto Rasa ja Eino Leino, mutta valitettavasti ei mitään tiettyä runoa.Espoon kaupunki on vuonna 2023 kerännyt asukkailtaan rakkauskirjeitä luonnolle. Ne eivät kaikki ole runoja, mutta kauniita kirjeitä niissä on monia. Jospa niistä löytyisi kaivattu teksti? Linkki sivustolle.Runoja etsiessä törmäsin myös Anna Pulkkisen pro gradu tutkielmaan 2018 ”Näissä runoissa ylistetään luontoa ja mollataan ihmisiä” Sieltä löysin vielä pari ehdokasta:Ahokainen, Ester (1985) ”Kauanko?”. Teoksessa Jaatinen, Sanna & Rönns Christel (toim. 2001) Neulaspolku. Meidän lasten runot. Helsinki: Otava.Pohjanpää, Lauri (1956) ”Kaksi kiveä”. Teoksessa...
En löytänyt Sibylle Tafelin Für eine Nacht... und immer? (2015) elokuvasta englanniksi tekstitettyä tai puhuttua versiota. Vaikuttaisi siis, että se on saatavilla vain alkuperäiskielellä eli saksaksi.
Jos lainan uusii viimeistään eräpäivänä, siitä ei tule myöhästymismaksuja. Myöhästymismaksuja kertyy vain, kun kirja on lainassa yli eräpäivän. Uusittaessa eräpäivä siirtyy eteenpäin. Uusiminen ei ole maksullista. Uusinnan voi tehdä verkkokirjastossa tai ottamalla yhteyttä kirjastoon.
Jääkiekon SM-liiga avattiin 26.9.1982 HIFK-Ilves, SaiPa-Jokerit, Tappara-Ässät, Lukko-TPS, K-reipas-Kärpät -otteluilla. HS aikakone. Helsingin Sanomat 25.9.1982, s. 32.
Suomen YK-liiton ylläpitämän Globalis-tietokannan mukaan tutseja on Ruandan väestöstä 15 prosenttia ja Burundin väestöstä 14 prosenttia. Tiedot on päivitetty viimeksi vuonna 2022.Lähteet: https://globalis.fi/maat/ruandahttps://globalis.fi/maat/burundi
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ylläpitää käännöstietokantaa suomalaisen kirjallisuuden käännöksistä.Sofi Oksasen tuotannosta on romaniaksi käännetty teokset Koirapuisto (Parcul pentru câini, 2021), Kun kyyhkyset katosivat (Ziua cind au disparut porumbeii, 2013), Puhdistus (Purificare, 20102), Samaan virtaan: Putinin sota naisia vastaan (De două ori în acelaşi râu : Războiul lui Putin împotriva femeilor, 2024) ja Stanilin lehmät (Vacile lui Stalin, 2012).Oksasen tuotannosta on saksannettu teokset Baby Jane (2013), Koirapuisto (Hundepark, 2021), Kun kyyhkyset katosivat (Als die Tauben verschwanden, 2014), Norma (Die Sache mit Norma, 2014), Puhdistus (Fegefeuer, 2010), Samaan virtaan: Putinin sota naisia vastaan (Putins Krieg gegen...
Kollegat ehdottivat seuraavia kirjoja:Tuomas Vimman Helsinki 12, Toinen ja GourmetKjell Westön Leijat Helsingin ylläNäistä mikään ei kylläkään ole puhdasta viihdekirjallisuutta, mutta muutoin kyllä kuvaavat tuota aikaa.
