Koulutodistuksia voi kysyä kaupunginarkistosta.Jos olet käynyt koulusi Vantaalla, kaupunginarkistoon saa yhteyden sähköpostitse kaupunginarkisto@vantaa.fi. Lisää tietoa löytyy täältä: Kaupunginarkisto | Vantaa.
Tässä ohje, miten saat itse haettua haluamaasi aihetta. Kuolema on laaja käsite, joten hakemalla näet kuhunkin teokseen liittyvät asiasanat:
- Mene Vaski-sivulle
- Kohdassa "Hae kokoelmasta" klikkaa "tarkennettu haku"
- Kirjoita ensimmäiseen "Hakusanoilla" -kenttään kuolema, klikkaa viereistä kenttää ja klikkaa avautuvasta valikosta "Aihe"
- Mene seuraavalle hakusanakentälle ja kirjoita siihen 82.2 (runoluokka), ja viereisestä kaikki osumat -valikosta valitse "luokitus"
- Lopuksi klikkaa "Hae kokoelmasta"
Näin saat esiin kaikki kuolemaa käsittelevät runokirjat, jotka ovat asiasanoitetut. Uusimmissa kirjoissa on selitetty kirjojen sisältö,
Klikkaa kirjan nimeä, ja saat esiin kyseisen kirjan tiedot. Klikkaa seuraavaksi "lisää",...
Fazer musiikin julkaisemista nuoteista ja niiden kuvituksesta en löytänyt kuvia. Nuottijulkaisuja voi etsiä Finnan Violassa, mutta siellä ei ole kuvia, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…. Iskelmän ja julkaisujen historiasta kertoo Suklaasydän, tinakuoret, https://www.musiikkiarkisto.fi/oa/_tiedostot/julkaisut/suklaasydan-tina…. Sen on julkaissut Musiikkiarkisto, joka voisikin olla paikka, johon sinun kannattaa olla yhteydessä, info@musiikkiarkisto.fi. Heillä on laaja arkisto, josta Kansalliskirjaston lisäksi näitä julkaisuja varmasti löytyy.
Toinen keino on yrittää etsiä myynti-ilmoituksia Tori.fi:stä, Huuto.netistä tai Antikvariaatti.fi:stä. Niissä joskus julkaistaan kuvia, joita...
Löysin runon Ronkaisen omasta blogikirjoituksesta "Paluu tähän hetkeen", eikä hän ainakaan siinä kerro, että se olisi poiminta esimerkiksi hänen laajemmasta teoksestaan.https://www.onnessa.com/onblogi/paluu-tahan-hetkeen1
Voisit tutustua esimerkiksi seuraaviin teoksiin:Katjamaria Halme: Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja esiopetusArniika Kuusisto: Kulttuurinen, kielellinen ja katsomuksellinen monimuotoisuus päiväkodissa : haasteita ja mahdollisuuksiaHeidi Malinen: Anna lapselle ääni : kieli- ja kulttuuritietoisuuden voima kasvatuksessaOuti Arvola: Varhaiskasvatus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana - UTUPubLisää teoksia löydät varmasti oman oppilaitoksesi kirjastosta esimerkiksi yhdistelemällä hakusanoja maahanmuuttajat, kielikasvatus, varhaiskasvatus, monikulttuurisuus, kotoutuminen, suomi toisena kielenä.
Sosiaalidarwinistiset näkemykset sodankäynnistä eivät olleet viime vuosisadan alkupuoliskolla mitenkään epätavallisia. Ennen ensimmäistä maailmansotaa teemasta kirjoitti ainakin kenraali Friedrich von Bernhardi (1849-1930). Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vastaavia näkemyksiä kehitti vielä pidemmälle kenraali Erich Ludendorff (1865-1937). Yksi mahdollisuus voisi olla myös saksalainen kirjailija ja sotilas Ernst Jünger (1895-1998). En valitettavasti kuitenkaan löytänyt herroilta käsillä olevasta kirjallisuudesta aivan kuvaukseen sopivaa sitaattia. Samassa henkisessä ilmapiirissä kasvaneista saksalaisista upseereista moni olisi saattanut lausua jotain kuvatun kaltaista, eivätkä ajatukset aivan vieraita olisi olleet muissakaan maissa....
Hei!Löysin muutamalta sivulta maininnan, että Harjus on parvikala.https://www.perhokalastajat.net/keskustelu/viewtopic.php?t=115180https://www.jarviwiki.fi/wiki/Harjus kertoo, että Harjus elää parven tapaisina ryhmittyminä.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Jussi Rasinkankaan säveltämä ja Turkka Malin sanoittama "Haaveiden laiva" sisältyy kirjaan Kasper, Eira: Amadeus : johdatus musiikin maailmaan (Eira Kasper, Raija Lampila; Otava, 1999; sanat, melodianuotinnos, sointumerkit). Laulu alkaa: "Oon vanki ollut kyyneleiden".Mika Toivasen säveltämään ja Anna Erikssonin sanoittamaan kappaleeseen "Kaiken antanut" en löytänyt nuottia (Finna-hakupalvelu: https://finna.fi). Laulu alkaa: "Mihin yöt katoaa". Verkosta löytyvät laulun sanat ja soinnut, esimerkiksi:https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/paula-koivuniemi/kaiken-antanut-chords-1981147https://chordify.net/chords/paula-koivuniemi-songs/kaiken-antanut-chords
Sokeriruoko on lähtöisin Melanesiasta, eteläiseltä Tyyneltä mereltä, josta se on aluksi levinnyt Aasian mantereelle. Kiinalaiset oppivat tuntemaan sen n. 300 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Myöhemmin intialaiset ryhtyivät käsittelemään ruo'on sisältämää nestettä ja lopulta siitä onnistuttiin valmistamaan kiteytettyä sokeria. Varhaisimmat maininnat tästä ovat Intiasta vuoden 500 paikkeilta.Lähteet ja kirjallisuutta: Satu Jaatinen, Karkkipäivä : sokerin synnystä makeaan elämään Iso tietosanakirja. 12, Siemen–suomyrtti Runar Urbans, Sokeri Suomessa 1500–1917
Hei,Voisiko kyseessä olla tämä: Fantastinen Espoo - spekulatiivinen matkaopasTämä matkaopas vie teidät Espoon idylliseen saaristoon ja esittelee historiallisen Espoon merkittävimmät nähtävyydet. Saatte kuulla kuka on kaupungin suojelupyhimys, ja mistä löytyy kummituksia. Moderni Espoo tarjoaa monipuolista kulttuuria ja arkkitehtuuria. Espoolla on myös salainen puolensa, kadonneiksi kutsutut kaupunginosat, joissa on aivan toisenlaista nähtävää, kuin museoita ja kirkkoja.Alla linkki kirjan tietoihin Helmet-Finnassa.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1926180?sid=5053588761
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa on kysytty aiemmin Birgitta-nimen taustaa. Voisi olettaa, että Birgitte on samaa perua. Aiemmassa vastauksessa kerrotaan näin: Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Birgitta on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigit), joka tarkoittaa "korkeaa, korotettua". Birgitta-nimen monisataavuotiseen suosioon on vaikuttanut 1300-luvulla elänyt Vadstenan luostarin perustaja Birgitta, joka julistettiin pyhimykseksi 7.10.1391 ja kyseistä päivää on siitä saakka vietetty Pyhän Birgitan päivänä. Birgitta-nimen tunnetuimpia muunnoksia suomen kielessä ovat muun muassa Piritta, Pirjo ja Pirkko.
Asiaa voisi tiedustella Kysy museolta -verkkotietopalvelusta (https://kysymuseolta.fi/postimuseo/?lang=fin). Postimuseo on on yksi palvelun kysymyksiin vastaavista museoista.
Philip Larkinin lyriikkaa on kaiken kaikkiaan käännetty suomeksi hyvin vähän, mutta This be the verse kuuluu harvalukuisiin Larkin-suomennoksiin: Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta Maailman runosydän -antologiasta löytyy Risto Ahdin suomenkielinen tulkinta Tässä sinulle säkeet.
Runo löytyy suomeksi ainakin Olli Hyvärisen tulkitsemana Puškin-valikoimasta Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815–1836 nimellä Venäjän parjaajille.
