Digi.kansalliskirjasto.fi:stä sain suomenkielisistä lähteistä muutamia osumia haulla electuarium. Tällaisista alan julkaisuista kuin MDS ja Suomen apteekkariyhdistyksen aikakauslehti löytyvät seuraavat kuvaukset:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/915099?term=Electua…https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/915222?term=electua…Niissä käytetään suomeksi sanaa sose. Usein teksteissä käytetään kuitenkin sanaa electuarium. Artikkeleista käy myös ilmi, että lääkesoseisiin on sekoitettu hunajaa pahan maun peittämiseksi.Kokoelmissamme olevista lääketieteen tai latinan sanakirjoista sanaa ei löytynyt.
Kysymäsi elokuva on :TEOS Noiduttu / directed by Alfred Hitchcock ; screenplay by Ben Hecht ; based on a novel by Francis Beeding ; music by Miklos RozsaJulkaisutiedot Vantaa : Scanbox Entertainment Finland, [2002]ULKOASU 1 DVD-levy (107 min) : mv.Elokuva on vuodelta 1945. Pääosissa ovat Gregory Peck ja Ingrid Bergman.
Anna-Stiina Heikkilän teoksia ei ole ranskannettu.Suomalainen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta voit etsiä ranskannettuja suomalaisia teoksia. HAKU - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKSKoska ilmeisesti pitäisi olla kyse teoksesta, joka on vielä saatavilla kirjakaupoista, kannattaa etsiä teosta uusimpien joukosta. Iida Turpeisen Finlandia-palkittu Elolliset on ranskannettu vuonna 2024 (A la recherche du vivant).- Suomen kirjallisuuden käännökset - SKSAnni Kytömäen Kultarinta ilmestyi ranskaksi vuonna 2023 (Gorge d'or).- Suomen kirjallisuuden käännökset - SKSItse suosittelisin jompaa kumpaa näistä, mutta ehkä tietokantaa selaamalla löydät mieluisamman vaihtoehdon.
P. J. Hannikaisen säveltämään ja sanoittamaan ”Karjalaisten lauluun” on ilmeisesti olemassa useampi ruotsinkielinen sanoitus.Joel Rundtin sanoitus ”Karelarnas sång” alkaa: ”I vårt land med skogar, dalar”. Säkeistöjä on kolme. Sanoitus löytyy esimerkiksi Åland-lehdestä (06.09.1941, s. 4), joka on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2235685?page=4Tämä sanoitus sisältyy myös esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:Ollos huoleton, poikas valveill on : 20 sotilaslaulua pianosäestyksineen = 20 soldatsånger med pianoackompanjemang (ruotsinkielinen sanoitus on nuotin tekstiliitteessä; Oy Fazerin Musiikkikauppa, [1942])Finländsk sång och visa : sångbok för skolor, hem,...
Teoksessa Yhteislauluvihko 2: Toiset laulut (Naiskuoroliitto, 1998) on kappaleesta sovitus diskanttikuorolle. Teosta ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta sitä löytyy muualta Suomesta. Voit tehdä teoksesta kaukolainapyynnön.
Richard Lesterin ohjaama Kuuba 1959 (Cuba) esitettiin TV3:lla vuonna 1980 ja MTV3:lla vuonna 1998.Lähde:Cuba | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Kaipaamasi satu on Marjatta Kurenniemen "Alli Ylösalaisin maassa", joka on alun perin ilmestynyt vuonna 1954 kokoelmassa "Antti -Karoliina ja muita hassuja satuja" Valistuksen kustantamana. Teille päiväkodissa tätä on varmaan luettu kokoelmasta "Suomalaisten satujen helmiä 2", KIrjapaja 2001.
Kyseessä on slaavilainen kansansatu "Kolobok", joka on julkaistu suomeksikin useammassa eri satukokoelmassa hieman eri versioina. Satu löytyy ainakin näistä julkaisuista:nimellä Piirakka kokoelmasta Sateenkaari : venäläisiä satuja, lasten loruja ja hokemia (Weilin+Göös 1988, suom. Kaarina Helakisa ja Merja Somiska, kuv. Jurij Vasnetsov, ISBN 951-35-2822-7)nimellä Pyörykkä kokoelmasta Pyörykkä : Venäläisiä lasten satuja, runoja, loruja (Edistys 1971, suom. Jaakko Rugojev, kuv. Jurij Vasnetsov)nimellä Kakku kieriväinen kokoelmasta Lydecken, Arvid: Metsän satuja (Otava 1911, kuv. F.G. Ålander sekä Otava 1937, kuv. Martta Wendelin)yksittäisenä kuvakirjana nimellä Kakku kieriväinen : venäläinen kansansatu (Kansankulttuuri 1979, suom. Anita...
Kyseessä voisi olla Frances Hodgson Burnettin kirja Pikku prinsessa (A little princess). Se kertoo Saarasta (alk. Sara), joka sijoitetaan hienoon lontoolaiseen sisäoppilaitokseen, kun hänen sotilasisänsä komennukselle Intiaan. Kun joitakin vuosia myöhemmin tulee tieto isän kuolemasta, Sarasta tulee varaton orpo. Hän joutuu työskentelemään ylläpitonsa eteen ja asumaan kylmässä ullakkohuoneessa, johon alkaa kuitenkin ilmestyä salaperäisiä yllätyksiä.Pikku prinsessa ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1912, ja sen jälkeen siitä on otettu lukuisia uusia painoksia, viimeisin vuonna 2022. Kirjan pohjalta on tehty myös kaksi elokuvaa: vuonna 1939 (pääosassa Shirley Temple) ja 1995 (pääosassa Liesel Matthews).
Kyseessä on virsi 396 Käyn kohti sinua. Sävel on Sarah Adamsin ja Niilo Rauhalan, sanat Auno Krohnin. Suomalaisissa pitkissä elokuvissa soivasta musiikista löytyy tietoa Taide- ja kulttuuriviraston (entisen Kansallisen audiovisuaalisen instituutin) ylläpitämästä Elonet-palvelusta:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1518738?sid=5297586441
Tukholma-syndroomalla tarkoitetaan psykologista tilaa, jossa panttivanki alkaa suhtautua hyvin myötämielisesti kaappaajaansa.Käsite on peräisin Tukholmassa vuonna 1973 tapahtuneesta Norrmalmstorgin pankin ryöstöstä. Kuusi päivää kestäneen tilanteen aikana panttivangiksi otetut pankkivirkailijat asettuivat kaappaajiensa puolelle ja poliisia vastaan. He suhtautuivat myötämielisesti kaappaajiin myös sen jälkeen, kun poliisi oli vapauttanut heidät ja vanginnut kaappaajat. Poliisin avuksi kutsuttu psykiatri Nils Bejerot keksi käsitteen Norrmalmstorg-syndrooma selittämään panttivankien reaktiota. Muualla maailmassa Norrmalmstorgin korvasi tunnetumpi nimi Tukholma.Tukholma-syndroomasta ei ole virallista diagnoosia missään luokitusjärjestelmässä...
Hei!
Keskustakirjasto Oodissa onnistuu:
https://varaamo.hel.fi/resources/aw4k4zrthokq?
Saattaa olla mahdollista myös Lahden pääkirjastossa. Kannattaa kysyä sieltä suoraan.
https://lastu.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85910
Verkkohauilla ei näyttäisi löytyvän tietoa Lapinlahden lähteen postikorteista. Jos sellaisia on, niitä voisi olla myynnissä Lähteen puodin valikoimissa. Puodin puhelinnumero löytyy verkkosivulta https://lapinlahdenlahde.fi/puoti-ja-patina/
https://www.facebook.com/lahteenpuoti/
Yksittäisten henkilöiden jäljille pääseminen vaatii luultavasti arkistotutkimusta. Hyviä yleisesityksiä vuoden 1918 sotaorvoista ja ehkä samalla johdatuksia hyödyllisten arkisto- ja muiden lähteiden suuntaan voisivat olla esimerkiksi seuraavat:
Kaarninen, M. (2017). Punaorvot 1918 (2. uudistettu laitos.). Minerva Kustannus Oy.
Kaarninen, M. (2009). Kirkko, lapset ja sisällissota. Teoksessa Ilkka Huhta (toim.), Sisällissota 1918 ja kirkko. Suomen kirkkohistoriallinen seura.
Gabriel Henrik Peldan on Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852:n mukaan ollut Vaasan vt. pormestari 1761, Uudenkaarlepyyn 1765. Kokkolan pormestari 1768 alkaen.
Vaasan pormestareista mainitaan matrikkelissa löytyvän tietoa teoksessa K. Hedman, Borgmästare och rådmän i Wasa 1610–1925. SSV 9 (1925), jota näyttää löytyvät muutamasta kirjastosta. Sitä voi pyytää kaukolainaan oman lähikirjaston kautta.
Juslén oli Turun hovioikeuden asessorina vuodesta 1773 vuoteen 1789, jolloin hänestä tuli hovioikeudenneuvos Kustaa III:n vasta perustamaan korkeimpaan oikeuteen.
Lähde:
Biografiskt lexikon för Finland. 1, Svenska tiden
Kysymyksesi on sellainen, että ehkä se kannattaisi lähettää Luontoiltaan, jossa on todellisia luontoasiantuntijoita.
https://yle.fi/aihe/s/luonto/luontoilta-osallistumisohjeet
Myös Suomen luontolehdellä on kysymyspalvelu: https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/
Kirjastossa on paljon kirjoja linnuista ja nisäkkäistä, mutta tällaiseen pohdiskelevaan kysymykseen niistä on aika vaikea löytää vastausta.
