Kuulostaa hiukan oudolta tilanteelta. Kaikki tietokoneiden cd-lukijat soittavat kyllä ääni-cd:itä, mutta onko sinulla asennettuna soitin esim. Real Player tai Windows Media Player? Soittimia on lukuisia muitakin, mutta nämä ovat yleisimmät.
Voit ladata soittimia ilmaiseksi netistä, esim. seuraavista osoitteista:
http://www.microsoft.com/windows/windowsmedia/fi/player/download/downlo…
http://europe.real.com/realplayer/
Taivutusmuoto on yksikössä "et kiru" ja monikossa "ette kiru", eli ensimmäisen ja toisen persoonan muodot ovat ilman k-kirjainta. Myönteisenä muoto on "sinä kirut". (Lähde: Kielitoimiston sanakirja, 1. osa, 2006)
Buteyko-menetelmästä ei löytynyt suomenkielistä kirjaa kirjastojen kokoelmista. Joissakin allergiaa ja astmaa käsittelevissä kirjoissa, kuten Apua allergiaan kuvaillaan menetelmän keinoja lyhyesti, mutta todetaan myös, että buteyko-menetelmän oppii parhaiten opettajan johdolla.
Englannin kielellä kirjoja on useita, ja näistä kaksi on käännetty myös suomeksi. Nämä kirjat ovat saatavilla vain sähköisessä muodossa (e-kirjoina), joiden lukeminen onnistuu tietokoneella tai lukulaitteella. Kirjoja voi tilata Astmapysäkiltä: http://www.astmapysakki.fi/kirja1.html
Lähteet: Christina Scott-Moncrieff: Apua allergiaan (Karisto, 2002)
Vesi on tullut maapallolle osittain Maan sisältä tulivuorten purkautuessa ja osittain pienten jääplaneettojen törmätessä maahan. Maapallo oli aluksi hyvin kuuma, ja kosteus oli ilmakehässä höyrymuodossa. Kun maanpinta alkoi jäähtyä alle 100 asteen, kosteus alkoi tiivistyä vedeksi ja meret muodostua.
Syytä meriveden suolaisuuteen ei edelleenkään täysin varmasti tiedetä, mutta eräiden teorioiden mukaan meriveteen on liuennut kiviaineksesta natriumia ja klooria, joista muodostuu suolaa. Suistoalueilla taas on makeaa vettä, jota virtaa joista. Jokiin makeaa vettä tulee sateena ja pohjavedestä.
Etelämantereen jäätikkö on kerrostunut tuhansien vuosien aikana.
Kirjallisuutta:
Kakkuri, Juhani: Planeetta maa (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 1991)...
Etsimänne teos on suomennettu jo vuonna 1916 ja suomentajana on Huugo Jalkanen. Alla tarkat tiedot teoksesta, mikäli haluatte tilata teoksen kauttamme kaukolainaksi.
Hofmannsthal, Hugo von, Jokamies: vanha näytelmä rikkaan miehen kuolemasta / suomentanut Huugo Jalkanen. Helsingissä : Otava, 1916.
Teatterikorkeakoulun kirjaston tietokannasta löytyy tieto, että Anja Samooja on suomentanut Suomen teatteriliitolle ao. tekstin ja se löytyy em. kirjastosta monisteena (37 sivua).
Jokamies : jokamiehen autuuden kuvastin : myöhaiskeskiaikaisen hollantilaisen ja englantilaisen tekstin mukaan suom. Anja Samooja. Helsinki : Suomen Teatteriliitto, [s.a.].
Internetsivu www.behindthename.com tuntee romanialaisen nimen c-alkuisena, eli muodossa Cosmin. Sivustolla kerrotaan, että nimi on romanialainen muoto italialaisesta nimestä Cosmo, joka tulee puolestaan kreikankielisestä Kosmoksesta. Kosmos tarkoittaa järjestystä, kunnollisuutta, säädyllisyyttä. Pyhimys Cosmo kuoli marttyyrinä yhdessä kaksoisveljensä kanssa 1300-luvulla. Cosmo on myös lääkäreiden suojeluspyhimys. Naisen nimenä Cosmin on Cosmina.
Sergeanne Golonin Angelika –sarjan 12. ja viimeinen osa Angelikan voitto on ilmeistynyt Tammen kustantamana vuonna 1986. Kirjakauppojen Finnbooks –tietokannan mukaan sarjasta on tällä hetkellä saatavana vain ensimmäistä ja toista osaa, joista on otettu uudet painokset 2003. Etsin kustantajan sivuilta mainintaa, josko sarjan muistakin osista olisi suunnitelmissa ottaa uusia painoksia, mutta sellaista en löytänyt. Kysyntä saattaisi ehkä vauhdittaa tällaisiä suunnitelmia.
Myöskään haku Antikka.net:istä (http://www.antikka.net/) ei valitettavasti tuottanut tulosta, eli näyttää siltä, että etsimääsi kirjaa on tällä hetkellä hyvin vaikea saada ostetuksi mistään. Antikka.netissä on kuitenkin palvelu, jota sinun ehkä kannattaisi kokeilla. Heillä...
M. A. Numminen on laulanut Vaalipolkan muutamilla levyillään, ainakin Taisteluni - in memoriam ja M. A. Nummisen 60-luku. Vaalipolkan sanoittaja on Viina-Matiksi nimitetty Matti Viinamaa (syntyi 1859 ja kuoli 1936). Viina-Matin runoja on julkaistu Hilkka Merikallion toimittamassa kirjassa Viina-Matin veisuja (1968), joka löytyy monien kirjastojen kokoelmista. Kirjassa on runo nimeltä Vaaliruno, joka lienee hakemasi.
Tietoa Viina-Matista mm. Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-kirjailijahakemistosta: http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro?dat0=viinamaa&formid=kirre&rppg=50&s…
Hei!
Yksiselitteistä vastausta en kysymykseesi löytänyt. Parhaiten saat tietoa asunto-osakeyhtiölaista http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19910809 3 luku
Joensuun kaupunginkirjastossa Stan Laurel & Oliver Hardy = Ohukainen ja Paksukainen -elokuvia näyttää olevan saatavilla vain videolla.
Löytyneet teokset (yhteensä 7 teosta)
- Ohukainen & Paksukainen 2000 VHS-video
- Muukalaiselegioonan monnit 2000 VHS-video
- Kaksi mustalaista 1997 VHS-video
- Lattapäät laineilla 1997 VHS-video
- Kaksi kulkuria 1997 VHS-video
- Merimiehiä ja maakrapuja 1996 VHS-video
- Leffakärpänen 1994 VHS-video
http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/haku/index.htx
Sama tulos tulee pääkaupungin seudun yleisten kirjastojen tietokannasta www.helmet.fi. eli elokuvia on saatavilla videolla.
Filmifriikki-nettikaupassa näytti olevan saatavilla 5 DVD:tä.
www.filmifriikki.fi
- Laurel & Hardy: Flying...
Äänikirjoja, eli kirjoja luettuna cd-levylle tai kasetille, on kaikkien kirjastojen kokoelmissa, isoissa kunnissa tietysti enemmän kuin pienissä. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen äänikirjaluettelon saa näkyviin Helmet-verkkokirjastosta kirjoittamalla etusivun hakuruutuun äänikirjat ja valitsemalla Tarkenna hakua -painikkeesta aineistoksi esim. cd-levyt. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on runsaasti äänikirjoja, ja saatavuus on varsin hyvä.
www.helmet.fi
Postin välityksellä äänikirjoja ei lainata. Periaatteessa lainaaja lainaa oman kuntansa kirjaston kokoelmasta. Kunnan oman kirjaston verkkokirjaston kautta voi hakea tietyn kunnan äänikirjat. Jos jokin äänikirja puuttuu omasta kirjastosta, se on mahdollista kaukolainata omaan...
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (WSOY, 2004) ja Uudessa suomalaisessa nimikirjassa (Otava, 1988) mainitaan, että Reetu on suomalainen muunnos Fredrik-nimestä. Fredrik taas on muinaissaksassa Frithuric, eli 'rauhanruhtinas'. Fredrik on ikivanha indoeurooppalainen henkilönnimi, joka esiintyy jo sanskritin teksteissä. Reetua on myös tavattu naisennimien Reeta tai Reetta muunnoksena.
Emme valitettavasti onnistuneet selvittämään mukavan kuuloisen kappaleen tekijää. Musiikintunnistussovellukset eivät tunnistaneet sitä, vaikka kappale soi pitkään ilman taustahälyä mainoksen aikana. Tämä viittaa siihen, että kyseinen biisi on tehty varta vasten mainosta varten ja sitä ei siis löydy levyiltä tai striimauspalveluista.Tietäisikö joku kysymyksen lukijoista, kuka esittää kyseisen laulun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Pentti Lempiäisen teos Suuri etunimikirja kertoo nimestä Iida (tai Ida) seuraavaa: Varsinkin Saksassa ja Ranskassa suosittu kuuden katolilaisen autuutetun ja yhden pyhimyksen nimi, joka lienee lyhentymä viiden muun pyhimyksen nimestä Id(a)berga, Iduberga, Edburga. Yksi heistä on raskaana olevien naisten suojeluspyhimys. Nimen rinnakkaismuotoja ovat Keski-Euroopassa mm. Ide ja Idda. Alkuosa id (työ, toiminta, ahkeruus) tavataan myös muinaisskandinaavisessa ikuisen nuoruuden jumalattaren nimessä Idun. Tunnetuin suomalainen nimen kantaja on ollut näyttelijätär Ida Aalberg (k. 1915). Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Iidan kohdalla nimeen Stefanida (Stefanis), joka oli ortodoksisen tradition mukaan marttyyri 100-luvun puolivälissä....
Räätälin häät niminen laulu on ainakin seuraavissa kirjoissa
Lasten toivelaulukirja / Toimittaneet Liisa Ahokas ja Ulla Mattsson ; Kuvitus ja taitto: Pirkko Koskimies.
Espoo : Fazer Musiikki, c1981.
Tule leikkimään / [Koonneet ja leikkiselityksin varustaneet] Antila-Jyränki.
Helsinki : Fazer, 1979.
Piiri- ja laululeikkejä / [Toimittanut] Kaarina Kari.
Porvoo : WSOY, 1959
Vilho Rantasella on vuonna 1952 ilmestynyt runokokoelma nimeltä Viisi pappia taivaan portilla. Sen avausruno on samanniminen. Teos löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista.
Rahan keräilyarvoa koskeviin kysymyksiin on vastattu ennenkin. Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta löytyvät kysymykset vastauksineen hakusanalla "rahat".
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2008 : keräilijän opas, on rahojen arvot eri vuosilta. Sen mukaan 1963 vuoden 50-penninen on kuntoluokassa 0 arvoltaan 2 e, muille kuntoluokille ei keräilyarvoa ole määritelty. Vuoden 1988 5-markkainen on kuntoluokassa 0 arvoltaan 1,50 e ja kuntoluokassa 01 arvo on 1 e.
