Aleksandr Puškinin runosta, joka venäjäksi alkaa rivillä Во глубине сибирских руд... on ainakin kaksi suomennosta.Ilpo Tiihosen suomennos sisältyy teokseen A. S. Puškin: Muistomerkki (1999) ja alkaa riveillä "Te sinne Siperian kaivoksiin / myös ylpeytenne veitte pystypäin - ".Olli Hyvärisen suomennos on luettavissa teoksesta Aleksandr Puškin: Moskovasta Kaukasukselle : Valitut runot 1815 - 1836 (2018). Hyvärisen suomennoksessa runon alku kuuluu näin: "Ei Siperian kaivoksiin / voi kuolla ylpeys lujan mielen...".
Miksi?-aiheisia runoja löytyy Kaija Pakkasen tuotannosta useita. Yhdessä Marjatta Kurenniemen kanssa tehdyssä loru- ja runokirjassa Kaksi kukkopilliä on Pakkaselta runo Miksi ("Miksi ruoho pihasta leikataan, / kun apila aukoo nuppujaan? -- "), Pakkasen suomeksi riimittelemässä Leonard Shortallin eläinlorukirjassa Yllätys, yllätys on Mietipä miksi ("Miksi kukko on kopea, / miksi jänis on nopea, -- ") ja Georgina Adamsin iltasatu- ja tarinakokoelmaan Satumaan juna sisältyvien runojen joukossa on Pakkasen suomentama Mietin miksi ("Mietin, miksi voikukka / sai värin auringon, -- "). Miksi ja Mietin miksi ovat luettavissa myös Pakkasen runojen kokoelmasta Iloinen pillipiipari ja Mietipä miksi sisältyy Pakkas-valikomaan Leikkimökin runokoppa.
Kyseessä on varmaankin Amanda Lydia Granfeltin kirjoittama Satu Suomen vanamosta. Se on julkaistu useissa lasten lukemistoissa, mm. Urho Somerkiven kokoamassa Lasten viides lukukirja -teoksessa (Otava, 1961).
Saimme apua kirjailijalta kommenttina: Sarjan neljännen osan (Kalevan pojat) lopussa liikutaan Kolilla s. 681 alkaen. Paikasta käytetään teoksessa nimitystä Mustarinta, joten Koli-hakusanalla kyseistä kohtausta ei löydä.
Toivomaasi kurssia tuntuu olevan vaikeata löytää. Voisit kysellä asiasta asiantuntijoilta. Suomessa toimii ainakin Suomen keltologinen seura (kelttiläisisiä kieliä ja kulttuureita harrastavien ja tutkivien seura) sekä Suomi-Skotlanti seura. Näiden seurojen yhteyshenkilöt luultavasti osaavat varmasti kertoa gaelin kielen harrastusmahdollisuuksista Suomessa:Suomi-Skotkanti seura ryYhteystiedot:Lyseokatu 10 A 533230 TampereSähköposti ilkka.hietaniemi@iki.fipuh 0400-631929perustettu 1.6.1987jäsenmäärä vähän yli 100Suomen Keltologinen seura:Suomen Keltologinen seura ry - yhteystiedotOlethan tietoinen, että Helmet-kokoelmasta löytyy Jani Koskisen kirja Matkaopas gaelinkieliseen Skotlantiin (Jani Koskinen, 2021). Kirja on matkaopas, mutta...
Ottelutuloksia voi olla vaikea selvittää, jos seura ja liitto eivät ole säilyttäneet kattavaa arkistoa. Kansalliskirjasto tarjoaa digitoituna suuren määrän suomalaisia sanoma- ja paikallislehtiä. Ne ovat vapaasti luettavissa vuoteen 1939 asti. Aineistoon voi tehdä tekstihakuja.Reisjärven kotiseutuarkisto sijaitsee Reisjärven kirjastossa. Sieltä saattaa löytyä vanhoja lehtiä, pöytäkirjoja, seurojen muistioita tms.
Hei! Vantaan alueella ompelukoneiden ja ja saumureiden huoltoa tekevät esim. yritys Suomen Ompelukone, yhteystiedot löytyvät osoitteesta suomenompelukone.fi/vantaa sekä Ompeluilo ompelukoneliike, yhteystiedot löytyvät osoitteesta ompeluilo.fi/vantaa.
Kyseinen satu on H.C. Andersenin Tuhma-Jussi. Satu löytyy esimerkiksi Vakaa tinasotamies; Tuhma Jussi -teoksesta, jonka tiedoissa tarinaa kuvaillaan näin: "klassisen hauska satu kuninkaantyttärestä, joka asettaa kosijoilleen hankalan tehtävän. Prinsessan ja puoli valtakuntaa vie Tuhma-Jussi, joka saapuu kuninkaanlinnaan ratsunaan vuohipukki ja mukanaan kuollut varis, risa puukenkä ja taskullinen mutaa".
Kyseinen kohta löytyy Zadie Smithin teoksen Om skönhet (On beauty, översättning Ulf Gyllenhak, 2006) sivulta 401.Se on osa tästä virkkeestä: "Han trodde helt enkelt inte, såsom hans far gjorde, att vår tid på jorden handlar om hur vi förbrukar vår kärlek."
Hei, mainittu runo on nimeltään "Sanan tullessa". Se on alun perin julkaistu Suomen Kuvalehdessä nro 51-52 (ilmestynyt 23.12.1939), sivulla 34. Lehti löytyy digitoituna Kansalliskirjaston sivuilta:23.12.1939 Suomen Kuvalehti no 51-52 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto "Sanan tullessa" -runo on myös julkaistu runovalikoimassa Sotatalvi, joka on julkaistu vuonna 1940. Kirja löytyy Vaskin valikoimista:https://vaski.finna.fi/Record/vaski.579665?sid=5242678285Voit tehdä kirjaan varauksen verkkokirjastossa tai kääntyä Vaski-kirjastojen virkailijoiden puoleen.
Suomessa yleisen kirjaston toimintaa ohjaa kirjastolaki Laki yleisistä kirjastoista | 1492/2016 | Lainsäädäntö | Finlex. Suomen perustuslain Suomen perustuslaki | 731/1999 | Lainsäädäntö | Finlex 12 § Sananvapaus ja julkisuus sanoo, että sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapauteen kuuluu siis oikeus esittää yleisesti ei-hyväksyttyjä mielipiteitä tai mielipiteitä, jotka loukkaavat muita ihmisiä. Sananvapaus ei ole kuitenkaan ehdoton. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan laeilla, joista Rikoslain 10 § on yksi.Alla viitteenä olevissa kahdessa opinnäytetyössä on pohdittu, milloin rikoksen tunnusmerkistö täyttyy...
Löysin Puulajipuiston Facebook päivityksen vuodelta 2013. "Kuusen (Picea abies) juurista valtaosa sijaitsee aivan maan pinnassa, 5–10 sentin syvyydessä. Juuristo leviää useita kertoja laajemmalle alueelle kuin mitä puun latvuspiiri ja varttuneella kuusella juuret voivat ylettyä rungolta maanpinnan muotoja seuraten yli 30 metrin päähän. Valtaosa kuusen juurista on kuitenkin läpimitaltaan alle yhden millimetrin, eikä puun paksumpi ja selvästi näkyvissä oleva "tuki- ja kiinnitysjuurakko" ulotu lähellekään niin kauas, vaan levittäytyy yleensä korkeintaan kymmenen metrin päähän kuusen tyveltä. Tiheässä kasvavat kuuset voivat olla kiinnittyneinä toisiinsa juuriyhteyksien avulla, näin metsikössä on tasaisempi kosteuden jakauma kuin se olisi...
Helmet-kirjastossa toisen henkilön puolesta varauksen noutaminen on mahdollista joko valtakirjalla (suositeltu tapa) tai niin, että henkilö antaa käyttöösi kirjastokorttinsa ja sen tunnusluvun sekä tiedot noudettavasta varauksesta ja sen hyllypaikasta. On myös mahdollista lainata toisen henkilön varaama aineisto omalle kirjastokortille, mutta silloin on oltava mukana varausilmoitus (esim. tekstiviesti noudettavasta varauksesta) ja asioitava palvelupisteessä, jossa henkilökunta hoitaa lainauksen. Toisen henkilön varaamaa aineistoa ei pysty lainaamaan automaatilla.ValtakirjaKirjastokortti on henkilökohtainen, mutta voit asioida toisen henkilön puolesta, kun esität henkilön kirjastokortin ja valtakirjan sekä oman henkilötodistuksesi kirjaston...
Preacher-sarjakuvan kaikki viisi suomennettua osaa löytyvät Kyyti-kirjastoihin kuuluvista kirjastoista. Varauksia kuljetetaan koko seudulle, joten sinun ei tarvitse miettiä, onko haluamasi aineisto nimenomaan Kotkassa. Voit varata muiden Kyyti-kirjastojen aineistoa aivan kuten Kotkan omaakin ja ne toimitetaan Kotkaan noudettavaksi ilman erillistä maksua.
Kaikki suomenkieliset Preacher-kirjat löydät verkkokirjastosta esimerkiksi tällä haulla: https://kyyti.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=building%3A%…
VHS-elokuvia ei kirjastoissa ole kovin paljoa. Helsingissä käytännössä vain yhteisessä seutuvarastossa. Etsin kyselemiäsi elokuvia Helmet- ja Finna-tietokannoista, mutta en löytänyt. Elokuvat ovat luultavasti kadonneet kirjastoista.
Finna https://www.finna.fi/
Helmet https://www.helmet.fi/fi-FI
Oletan, että kysyjä viittaa Kadulta labraan -keräykseen. Neulanvaihtopisteissä voi osallistua kokeiluun, jossa raportoidaan poikkeuksellisista huumausaine-eristä. Kokeilun tarkoituksena on selvittää tällaisen tiedonkeruun käytettävyyttä. Tutkimuksessa kerätään tietoa huumausaineista monella tavalla. Yhtenä keinona on se, että neulanvaihtopisteiden asiakkaat voivat jättää huume-eriä tutkittavaksi. Näytteistä selvitetään sisältävätkö ne aineita, joita niitä välittäneet henkilöt ovat kertoneet niiden sisältävän. Tulokset kerrotaan suullisesti eikä huume-eriä tuoneiden asiakkaiden tietoja rekisteröidä. Osallistujien ei ole pakko palata kuulemaan tuloksia.
En ole ihan varma, mitä kysyjä tarkoittaa laillisuudella. Onko...
Kuntien jätemääriä on näkyvissä Ymparist.fi:n tutkimuksessa, https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Kotitalouksien_tuott…
Tilastokeskuksen jätetilastosta en löytänyt tilastoa paikkakunnittain, https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ymp__jate/?table…. Tilastokeskuksen tietopalvelusta saattaisi kuitenkin sellaisen saada, https://www.stat.fi/org/yhteystiedot/neuvonta_tietopalvelu.html.
Kuntaliiton sivuilta ei myöskään löytynyt tätä tietoa, mutta sieltä voisi myös kysyä, https://www.kuntaliitto.fi/yhdyskunnat-ja-ymparisto/tekniikka/jatehuolto.
Kyseessä voisi olla V.C. Andrewsin teos Pimeyden kukat (Flowers in the attic), jonka julkaisi suomeksi WSOY vuonna 1986. Kirjan kuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1351
