Sally Bauer (1908-2001) oli ruotsalainen uimari, joka ui Englannin kanaalin yli juuri ennen toisen maailmansodan syttymistä. Hänestä kertoo tänä vuonna valmistunut elokuva Nainen ja meri, jonka on ohjannut Frida Kempffi.https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-elokuva/sally-bauer-oli-nainen-joka-rakasti-uimista-poikaansa-ja-haasteita-arviossa-nainen-ja-meri/Ruotsalainen Sara Strindberg on kirjoittanut romaanin Hally Sally, joka perustuu Sally Bauerin elämään. Kirja on ilmestynyt vuonna 2004 eikä sitä ole suomennettu. Kirjaa löytyy kyllä Suomen kirjastoista. Se on tilattavissa ainakin kaukolainana. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au54816eb3-f51b-4071-8348-83cb4e3b125cEva-Karin Gyllenbergin kirjassa Svenska...
Hei,Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi, mutta valitettavasti sieltäkään ei ole tullut vastausta. Muistokirjoitusten sitaatteja tai runositaatteja on joskus hyvin vaikea jäljittää. Muistokirjoituksissa käytetyt värssyt saattavat myös joskus muuntuakin alkuperäisestä versiostaan matkalla. Näiden kohdalla ei oikeastaan ole juuri muuta vaihtoehtoa, kuin että joku muistaisi kyseisen sitaatin ja tekijän. Siksipä kyselenkin tässä nyt palvelumme seuraajilta, muistaisikohan kukaan kyseistä tekstiä ja sen tekijää?
Kukaan vastaajista ei valitettavasti tunnistanut ohjelmaa. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä ohjelmasta on kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommentteihin.
Kollega ehdotti Elsa Beskowin kirjaa Ruususuu ja pikkuhirvi. Kirjan kuvaus ja saatavuustiedot näkyvät Helmetissä:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1162937?sid=5131805790
Kyseessä on Salvatore Quasimodon runo Kirje (Lettera) kokoelmasta Giorno dopo giorno (1947).Elli-Kaija Köngäksen suomennos runosta sisältyy teokseen Salvatore Quasimodo: Ja äkkiä on ilta (1962, s. 60). https://www.lestroverso.it/salvatore-quasimodo-tutte-le-poesie/
Heikki Asunnan runosarja Länsimyrsky (Kahlittu Karjala, Länsimyrsky ja Karjalan vala) on luettavissa Rajan turva -lehden numerossa 5/1939. Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta Rajan turva -lehdestä (s. 4):01.05.1939 Rajan turva : Sortavalan suojeluskuntapiirin äänenkannattaja no 5 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Tällä hetkellä Helsingin kaupunginkirjastossa on käynnissä iso tarroitusoperaatio, koska aineiston luokitusjärjestelmä muuttuu. Käytössä on kannettavaan tietokoneeseen liitettävä tarroituslaite, joka tulostaa tarrapaperille. Sopisiko vastaavanlainen laite koulukirjastonkin aineiston tarroittamiseen?Kyseisiä laitteita löydät esimerkiksi Google-haulla "tarratulostimet". Laitteita löytyy kannettavia, työpöytämalleja ja tietokoneeseen liitettäviä tarratulostimia kiinteällä tai langattomalla verkkoliitännällä tai Bluetooth-yhteydellä. Yksi esimerkki tarratulostimista tässä: Tarratulostimet, kuitti- ja etikettitulostimet | Brother
Saimme apua kirjailijalta kommenttina: Sarjan neljännen osan (Kalevan pojat) lopussa liikutaan Kolilla s. 681 alkaen. Paikasta käytetään teoksessa nimitystä Mustarinta, joten Koli-hakusanalla kyseistä kohtausta ei löydä.
Hei,Näillä tiedoilla hieman hankala ehkä varmasti nimetä. Kyseessä voisi olla Kira Poutasen Ihana meri (Otava, 2001). Tämä on julkaistu tosin 2000-luvun puolella. Tätä kirjaa puoltaa se, että loppu on tulkinnanvarainen eikä välttämättä selviä varmasti, mikä on lopputulos.Muita vaihtoehtoja:Repo, Niina: Pimeä huone (WSOY, 1993)Puskala, Sirpa: Euroopan pehmeimmät huulet (WSOY, 1996)Kaskiaho, Reija: Pientä purtavaa (WSOY, 2002)Honkasalo, Laura: siskoni enkelinluinen tyttö (WSOY, 2001)Bell, Julia: Ahmatti (Otava, 2003)Toivottavasti näistä löytyy kysymäsi kirja.
Hei! Vantaan alueella ompelukoneiden ja ja saumureiden huoltoa tekevät esim. yritys Suomen Ompelukone, yhteystiedot löytyvät osoitteesta suomenompelukone.fi/vantaa sekä Ompeluilo ompelukoneliike, yhteystiedot löytyvät osoitteesta ompeluilo.fi/vantaa.
Seurasaarentie 22 ja Estella (Meilahdentie 9, entinen Meilahdentie 7) eivät ole yksi ja sama rakennus. Seurasaarentie 22:ssa "Humallahden rannalla" toimi Pelastusarmeijan turvakoti Väinölä. "Vuonna 1899 Pelastusarmeijan onnistui vuokrata Valhalla-niminen huvila Seurasaarentien varrelta harhaanjoutuneita naisia varten." (Mary Ljung, Pelastusarmeijan huoltotyö naisten ja lasten keskuudessa : Turvakoti Väinölä. – Huoltaja 18/1939)01.09.1939 Huoltaja : kunnallisen huoltotoiminnan ja yksityisen hyväntekeväisyyden äänenkannattaja no 18 - Digitaaliset aineistot - KansalliskirjastoEstellan vaiheista löytyy erinomainen selvitys Finnasta: Meilahdentie 9 (ent. Meilahdentie 7), Helsinki; Estellan (Huvila 22) entisen pihapiirin asuinrakennus, Meilahden...
Kyseessä voisi hyvin olla Myyttihovi, viisiosainen lasten fantasiasarja, jonka on kirjoittanut Brandon Mull. Ensimmäinen osa on myös nimeltään Myyttihovi. Kirja vastaa muuten kuvaustasi, mutta kastehelmien tms. sivelyn sijaan lasten oli juotava tietynlaista maitoa nähdäkseen taikaolennot.
Vanhoja niksejä on koottu ainakin näihin teoksiin:Faber, Lee: Isoäidin viisaudet : hyviä vanhanajan ohjeita sukupolvilta toisille (Ajatus, 2010)Isoäidin kotiniksit (Karisto, 2013)Drury, Elizabeth: Isoäidin perinnetietoa (Aurinko, 2011)Saatavilla on myös näköispainoksena alun perin vuonna 1889 julkaistu teos Hagdahl, Charles Emil: Paras kaikista : tarpeellinen kirja jokaisessa kodissa.
Elokuva on todennäköisesti Yann Samuelin ohjaama romanttinen komedia Kirjeitä lapsuudestani (L'Âge de raison) vuodelta 2010.Lähteet:Internet Movie DatabaseThe Movie Database
Löysin Puulajipuiston Facebook päivityksen vuodelta 2013. "Kuusen (Picea abies) juurista valtaosa sijaitsee aivan maan pinnassa, 5–10 sentin syvyydessä. Juuristo leviää useita kertoja laajemmalle alueelle kuin mitä puun latvuspiiri ja varttuneella kuusella juuret voivat ylettyä rungolta maanpinnan muotoja seuraten yli 30 metrin päähän. Valtaosa kuusen juurista on kuitenkin läpimitaltaan alle yhden millimetrin, eikä puun paksumpi ja selvästi näkyvissä oleva "tuki- ja kiinnitysjuurakko" ulotu lähellekään niin kauas, vaan levittäytyy yleensä korkeintaan kymmenen metrin päähän kuusen tyveltä. Tiheässä kasvavat kuuset voivat olla kiinnittyneinä toisiinsa juuriyhteyksien avulla, näin metsikössä on tasaisempi kosteuden jakauma kuin se olisi...
Valitettavasti tätä satua emme löytäneet. Kirjasammosta velhot-haulla löytyy kirjoja, niitä kannattaa selata, jos vaikka niiden joukossa silti olisi tämäkin, myös kirjastojen kokoelmien hakutuloksessa Finna.fi:ssä voisi selata.
Löysin teoksen Juusto lähti ongelle : Vantaan kirjaston ja Vantaan Sanomien järjestämän satukilpailun kokoelmassa 26 lasten kirjoittamaa satua. Koivunen, Hannele, toimittaja ; Kontio, Eevali, toimittaja ; Kotilainen, Hanna-Maija, toimittaja. Vantaan kaupunginkirjasto, 1995 Vantaa. Sieltä löytyy satu Kolme velhoa ja lohikäärme, mutta sekään ei varmaankaan ole tarkoittamasi.
Tuntisiko joku lukijamme sen?
Ainakaan märkien puiden polttamista ei voine suositella, koska kosteaa puuta poltettaessa jopa kolmannes lämpöenergiasta menee hukkaan. (ks. Ylen uutinen)
Myös Kestävä energiatalous -sivulla on käsitelty tätä aihetta.
Tulkitsin kysymystäsi niin, että tarkoitat sitä, että syömällä / ahmimalla pyritään tukahduttamaan ahdistavia ja vaikeita asioita. Kehottaisin silloin etsimään aineistoa, joka liittyy syömiseen ja tunteisiin. SYömällä pyritään silloin tukahduttamaan pelon ja ahdistuksen tunteita. Syömisellä täytetään elämä, jolloin ei tarvitse kohdata vaiketa asioita. Jos ymmärsin kysymyksen väärin voit lähtettää uuden, tarkentavan kysymyksen.
Esimerkiksi Helmet-tietokannasta löytyy asiasanoilla tunteet ja syöminen tai känslor ja ätantde ainakin seuraavat kirjat, joista voisi lähteä liikkeelle.
Suomenkielisiä kirjoja:
Irti bulimiasta - Katarina Meskanen, Jaana Suokas ... Duodecim, 2019.
Meskanen, Katarina ; Pysäytä tunnesyöminen, Tuuma, 2018...
VHS-elokuvia ei kirjastoissa ole kovin paljoa. Helsingissä käytännössä vain yhteisessä seutuvarastossa. Etsin kyselemiäsi elokuvia Helmet- ja Finna-tietokannoista, mutta en löytänyt. Elokuvat ovat luultavasti kadonneet kirjastoista.
Finna https://www.finna.fi/
Helmet https://www.helmet.fi/fi-FI
