Ensimmäinen sitaatti on runosta heinäkuulta 1919, toinen ymmärtääkseni Tsvetajevan vuonna 1910 omakustanteena julkaistusta esikoiskokoelmasta ("Ilta-albumi"); kolmas sitä vastoin ei ole peräisin runosta lainkaan, vaan se on ote Marinan 26.11.1938 päivätystä kirjeestä tyttärelleen Ariadnalle (Alja).Tutkin Tsvetajeva-valikoimat Ylistys, hiljaa! : valitut runot 1912-1939 (Siltala, 2017) ja Valitut runot (Pulvis & Umbra, 1997) sekä antologiat Uuden runon Venäjä ja Neuvostolyriikkaa. 3, mutta näistä ei vastaani tullut siteerattuja runokatkelmia vastaavia säkeitä. – Ainoat löytämäni suomennokset Tsvetajevan Aljalle osoittamista kirjeistä ovat toukokuulta 1941 (Parnasso 4/1996).
Sopisiko jokin näistä haastekohtaasi? Johanna Venhon Syyskirjassa (2021) päähenkilö tapaa Tove Janssonin. Ville Eerolan ja Eeva Konikoffin romaani Rakkaudella Tove (2022) on dokumenttiromaani Toven kirjeenvaihdosta. Lilian Kallion lastenromaanissa Puumajakesä (1977) lapset lukevat Tove Janssonin kirjoja kesälomalla. Tai olisiko jollakulla lukijoistamme vinkkejä Tove Janssonia käsittelevästä kaunokirjallisuudesta?
Hei!Alkuperäisen julkaisun kansitaidetta voit ihastella esimerkiksi tämän linkin kautta. Lisää kuvia avautuu kuvaa klikkaamalla:https://www.discogs.com/master/31145-Wigwam-Fairyport?srsltid=AfmBOop7WwWgyqWBrmwY8nE6kRVxkP4s_F6_YMsYiG-ejYeUnEGiNIexVuonna 2022 Svart Records julkaisi albumista neljän levyn deluxe- version. Tästä linkistä pääset katsomaan tämän version kansi- yms. taidetta kuvaa klikkaamalla:https://www.rollingrecords.fi/lp:t/6285f64e415a0487471462d6
Kaija Pakkasen suomenkielinen tulkinta runosta sisältyy Kaarina Helakisan, Pakkasen ja Panu Pekkasen suomennoksia sisältävään valikoimaan Hanhiemon runoja (Sanoma, 1977). Tässä sen nimenä on alkusäkeen mukaan Näin lammikon tulessa roihuavan. Runo löytyy myös nimellä Päättömyyksiä vuonna 1985 ilmestyneestä valikoimasta Taikahattu, joka kokoaa yhteen alun perin viidessä eri kirjassa vuosina 1976–84 julkaistuja Kaija Pakkasen suomeksi riimittelemiä runoja.
Hain tietoa tenniksenpelaajien elämäkerroista Vaasan kaupunginkirjaston tietokannasta ja lisäksi myös haulla Finna.fi:stä. Niiden avulla löytyi neljä suomenkielistä elämäkertaa. Kaikki kirjat löytyvät Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmasta.Borg, Björn: Elämäni ja otteluni (1980)Nieminen, Jarkko: Pelaamisen lumo (2009)Agassi, Andre: Andre Agassi (2010)Bowers, Chris: Federer: kaikkien aikojen paras (2016)
Hei,Tässä on muutama sarjakuvaromaanisarja, joita voisit kokeilla:Sorceline https://keski.finna.fi/Record/keski.3248137?sid=5032177051Pohjantulihttps://keski.finna.fi/Record/keski.3147118?sid=5032177534Kivenvartijahttps://keski.finna.fi/Record/keski.3329773?sid=5032178824 Lightfallhttps://keski.finna.fi/Record/keski.3309388?sid=5032180651 Mirahttps://keski.finna.fi/Record/keski.3270562?sid=5032179706 Toivottavasti jokin näistä on mieluinen. Lisää nuorten sarjakuvasarjoja löydät hakemalla hakusanalla "sarjakuvaromaanit", valitsemalla vasemmalta hakuehdoista kohderyhmäksi Lapset ja nuoret ja Kielet-kohdasta haluamasi kielen, esimerkiksi suomi.
HeiKiitos kysymyksestä! Voisiko kyseessä olla Suuri Käsityö 8/2023tai Suuri Käsityö 10/2020 lehdet? Molemmissa on kolmiohuivien neuleohjeet. Lehdet saa lainattua mm. Varkauden kaupunginkirjastolta. Yst. terv.Virpi Naumanen
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.https://www.hagelstam.fi/myyhttps://www.bukowskis.com/fi/sellhttps://www.helander.com/myy/esinearvio/
Kerimäen kirkon tapulin näköalatasanteelle on päässyt kiipeämään viimeksi vuonna 2004. Sen jälkeen kiellettiin pääsyn tapuliin, sekä myös kirkon parville. Syynä tähän oli, että portaat ovat niin jyrkät ja kapeat, että ne eivät täytä poistumistiemääräyksiä. Tieto on saatu Kerimäen seurakuntamestari Sami Liukulta.
Se! -lehden ensimmäinen numero on mainitsemasi 1/1989. Ensimmäisenä julkaisuvuonna ilmestyi neljä numeroa. Vuodesta 1990 alkaen on ilmestynyt 12 numeroa vuodessa. Viimeinen numero on 3/2004.Lähde: Kansalliskirjasto https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3440314?sid=5112438087
Voisikohan kyseessä olla Jac Remisen kuvakirja Anna-Sofia pikkuinen nukkeneiti? Kuva kirjasta löytyy esimerkiksi täältä: https://seitsemanveljesta150.fi/p/jac-remise-anna-sofia-pikkuinen-nukkeneiti/ Suomeksi kirjan on julkaissut Otava vuonna 1979. Lisätietoja löytyy esim. Finna-sivustolta: https://www.finna.fi/Record/jykdok.44637?sid=5121734340 Kuvia löytyy enemmän, kun hakee esimerkiksi Googlesta kirjan alkuperäisellä ranskankielisellä nimellä Marie-Stéphanie et les quatre saisons. Valitettavasti Porvoon kirjastossa tai Helle-kirjastokimpassa kirjaa ei enää ole, mutta sitä voi myös kysyä kaukolainaksi muista kirjastoista. Otathan halutessasi yhteyttä lähimpään kirjastoosi.
On Einsteinin erityisen suhteellisuusteorian ansiota, että voimme katsoa televisiosta terävää kuvaa. Perinteisessä televisiossa elektroneja kiihdytetään ja ammutaan kohti näyttöpintaa, jossa ne muodostavat kuvan. Erityisen suhteellisuusteorian mukaan elektronien massa kasvaa, kun niiden vauhti kiihtyy. Jos näin ei kävisi, näyttökuva jäisi epäselväksi.Lähde: https://tieku.fi/fysiikka/albert-einstein-10-keksintoa-joista-voit-kiit…
Henry Theelin levyttämä "Uskothan lapsonen" vastaa kuvaustasi. Laulu alkaa: "Sulla säilynyt kai on lapsen usko tahraton". Kertosäkeessä lauletaan: "Uskothan lapsonen tie taivahan on kirkas kultainen". Laulun alkuperäinen nimi on "Barnatro". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Einar Westling (salanimellä Gunnar Dahl) ja suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kullervo (eli Tapio Lahtinen).Henry Theel: Uskothan lapsonen YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=BvS62vppMd0
"The Way It Used to Be" löytyy ainakin laulumelodia- ja pianosovituksena kokoelmista Engelbert Humperdinck: in words and music (Wise 1975) ja Las Vegas Festival (Wise 1979) sekä sähköuruille sovitettuna kokoelmista Fifty favourite songs everybody loves to hear. Book 14 (Wise 1977) ja Pop Organ 2 (Wise 1976). Näitä on saatavilla kirjastoista, ja voit tehdä kaukolainapyynnön, jos yhtään kappaletta ei löydy oman alueesi kirjastosta. "Se päivä tulee kerran" on julkaistu myös nuottina. Ainoat kirjastokappaleet ovat Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa.
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kyseistä kirjaa. Ainoa ehdotus olisi Edgar Allan Poen Varastettu kirje, mutta sekään ei aivan vastaa muisteltua kuvausta. Tässä vielä Kirjasammon hakutulos aiheella kirje, voitte yrittää etsiä kirjaa esimerkiksi sieltä: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kirjeJos joku palstan lukijoista tietää, mistä kirjasta voisi olla kyse, ehdotuksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Sotavuosina voimassa olleissa vuosien 1935 ja 1943 lääkärintarkastusohjesäännöissä 40b oli "toisen silmän menetys vamman seurauksena, vakavat vammat toisessa tai molemmissa silmissä (Anopthalmus traumaticus etc.)."
Antiikin kreikan -os-loppuiset nimet taipuvat ks:llisinä, joten Aiskhyloksen on oikein.https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-antiikin-nimet/
Aivan kuvauksen mukaista teosta ei löytynyt, mutta kyseessä voisi olla esim. Siina Tiuraniemen teos Jäämeri. Voit etsiä teoksia kansikuvan perusteella Kirjasampo-sivuston kansikuvahausta. Hakusanaksi voi kirjoittaa "auto". Linkki palveluun: https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch
