Vaski-kirjastoilla on käytössä PressReader-palvelu, jossa on sähköisiä lehtiä monilla eri kielillä. Niitä pääsee lukemaan kirjautumalla sisään oman kirjastokortin numerolla (kirjastokortin viivakoodin alla) ja pin-koodilla.
Olemme myös listanneet verkossa vapaasti luettavissa olevia sähköisiä lehtiä, joista suurin osa on tieteellisiä. Lista löytyy Vaskin sivuilta alla olevasta linkistä:
https://vaski.finna.fi/Content/vapaat_eaineistot#magazines
Hei!
Näistä asioista päättää hallitus, eli uutisista näkyy mikä on tilanne. Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä päättää niistä asioista, joista paikallisesti voi. Tämä ryhmä tekee päätöksiä torstaisin ja tiedottaa niistä samana tai seuraavana päivänä. Ajankohtaiset virustiedot näkyvät thl:n sivuilta.
https://www.hel.fi/helsinki/korona-fi/koronaneuvonta/paakaupunkiseudun-koronakoordinaatioryhma/
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19?gclid=CjwKCAiA9bmABhBbEiwASb35V4EvgSi9PuNaanF24hJJfal_t5Fb4qUikUQ7dL8sPt6tEtkodX9C1hoCLuIQAvD_BwE
Kyseistä levyä ei selvästikään ole saatavissa mistään. En ole aivan varma onko sitä valmistettu koskaan, sillä edes kaikkien kirjastojen monihaku ei löydä sellaista, ei yhtään ainoaa kappaletta mistään kirjastosta koko Suomessa. Jos sellainen olisi valmistettu, niin sitä luulisi löytyvän edes jostain.
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Tätä näkökulmaa on todella vaikea löytää hyönteiskirjoista! Monen hyönteisen hyödyllisyyttä luonnossa korostetaan, mutta vahingoittuneen pistiäisen hoitamisesta en löytänyt vinkkejä.
Voisiko kyseessä mahdollisesti olla isopihtihäntä? Katso tarkemmin osoitteesta https://sisatilojentuholaiset.fi/muut-asuntovieraat/pihtihanta/
Isopihtihännästa todetaan, että sillä on toimivat siivet, vaikka se harvoin lentää. Tästä voisi päätellä, että se jopa selviäisi luonnossa, vaikka siipi ei toimi.
Yle Radio Suomen Luontoillan asiantuntijat osaisivat varmasti vastata tähänkin kysymykseen. Seuraava lähetys on keskiviikkona 14.7. Kysymyksen voi lähettää
osoitteeseen: luonto.ilta@yle.fi tai lähetykseen voi soittaa suoraan numeroon...
Helsingissä on Haltialan kotieläintila, joka on peltoineen valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa. Sitä hoidetaan perinteisesti laiduntaen ja viljellen. Se ei kuitenkaan sijaitse kantakaupungissa.
https://www.hel.fi/uutiset/fi/stara/haltialan-kotielaintila-palvelee-ko…
Helsingin kaupunki on kaupunkilaisuudestaan huolimatta yksi suurimmista Uudenmaan suurtilallisista maanviljelijöistä. Kaupungilla on viljelyksessään yhteensä 420 hehtaaria peltoja kaupungin rajojen sisäpuolella. Muissa kunnissa olevat Helsingin omistamat peltoalueet on vuokrattu ulkopuolisille maatalousyrittäjille. Helsingin kaupunkialueella laajin yhtenäinen maisemapeltoalue on Haltialan ja Tuomarinkylän yhteensä noin 295 hehtaarin alue Pohjois-Helsingissä. Muita...
Hakunilan kirjaston remontin aikana Hakunilaan varatut kirjat voi noutaa Tikkurilan kirjastosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Hakunilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Hakunilan_kirjasto_suljettuna_nelja_kuuk(234374)
Evankelis-luterilaisen kirkon sivulla kerrotaan rippikoulun historiasta, joka ulottuu ensimmäiselle vuosisadalle ja alkoi muotoutua kristityksi aikovien aikuisten opetusta varten kasteopetusinstituutioksi, ns. katekumenaatiksi, https://evl.fi/plus/seurakuntaelama/kasvatus/rippikoulu/konfirmaatio/ri…
Asevoimien suorituskykyä ja tehokkuutta on tutkittu laajemmin 1980-luvulta lähtien. Alan Millettin ja Williamson Murrayn Yhdysvaltojen puolustushallinnolle toimittama kolmeosainen ja nyt ehkä hieman vanhentunut Military Effectiveness (1988) koostuu historiallisista tapaustutkimuksista ensimmäisen ja toisen maailmansodan ajalta. Myöhemmin aihetta on käsitelty eri maantieteellisten alueiden ja aikakausien näkökulmasta. Suomessa samassa hengessä talvisodan Suomen asevoimien tehokkuutta on tarkastellut Pasi Tuunainen.
Kirjallisuutta:
Brooks, R. A. & Stanley, E. A. (eds.) (2007). Creating military power: The sources of military effectiveness. Stanford University Press.
Lawrence, C. A. (2017). War by numbers: Understanding...
Heikki Laitisen kappaleeseen "Uuden sanoman satama" ei ole olemassa nuottia. Mainitsemaasi EP-levyä (1967) ei ole kirjastossamme, joten en pysty tarkistamaan, onko siinä mahdollisesti laulun sanoja liitteenä. "Uuden sanoman satama" kappale on julkaistu myös 6 CD-levyn kokoelmassa Heikki Laitinen: Pommaripoika (2018). Tässä julkaisussa on laaja liite, mutta se ei sisällä laulujen sanoja. Tämä CD-kokoelma on lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Hei,
kiitokset mielenkiintoisesta kysymyksestä.
Suomen poliittisessa historiassa on tosiaan esimerkkejä tapauksista, että presidentti ei ole hyväksynyt pääministerin esittämää eronpyyntöä. Mielenkiintoinen on esimerkiksi niin sanotun ”hätätilahallituksen” kohtalo. Marraskuussa 1975 nimitettiin Martti Miettusen II hallitus, jonka presidentti Kekkonen kuuluisalla tavalla ”runnasi” kokoon. Jo toukokuussa 1976 pääministeri esitti eronpyynnön, mutta presidentti ei sitä hyväksynyt. Lopulta hallitus kaatui syyskuussa 1976.
Kekkonen pystyi kieltäytymään eronpyynnöstä, koska silloisessa valtiosäännössä ei ollut nimenomaista säännöstä, miten ero myönnetään valtioneuvostolle tai sen jäsenelle. Asiassa toimittiin vakiintuneen käytännön...
Kummankaan epäselvän tapauksen merkitys ei valitettavasti auennut.
Ensimmäisen kuvan komennus saattaisi olla kestonsa puolesta vuoden 1932 ylimääräinen varusmiesten lomautus säästösyistä, josta uutisoitiin esimerkiksi Keski-Uusimaa -lehdessä:
Keski-Uusimaa, 05.09.1931, nro 98, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1861892/articles/…
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toinen kuva on mystisempi. RT voisi viitata sekä rannikkotykistöön että rautateihin. Palveluksen laatu työvelvollisena voisi viitata enemmän rautateiden suuntaan, mutta lyhenteet eivät vastaa esimerkiksi Keijo Pennasen aihetta käsittelevässä artikkelissa esiintyneitä:
Pennanen, K. (1981). Rautateiden korjaustoiminta viime sodissamme. Tiede ja...
Kyselin tästä kollegoilta ja tutkiskelin Kirjasampoa, josta löytyy erillinen osio jännityskirjallisuudesta, mutta kirjaa ei valitettavasti löytynyt. Tunnistaisiko joku lukijoistamme teoksen?
Kansalliskirjaston tietokannasta ei löydy tietoa Sakari (Zacharias) Topeliuksen Tuhkimo-satunäytelmän mahdollisesta sävelletystä versiosta. Sen sijaan kirjailijan toinen satunäytelmä, Prinsessa Ruusunen toteutettiin Selim Palmgrenin säveltämänä musiikkinäytelmänä v. 1904 paikkeilla. Sävellyksen teosluettelonumero on SP308.
Topeliuksen ohella myös kirjailija Larin-Kyösti muokkasi Tuhkimo-kansansadusta satunäytelmän. Sen sävelsi Erkki Melartin vuonna 1903 (opus 22). Teosta luonnehditaan näytelmämusiikiksi orkesterille sekä mieskuorolle.
Armas Järnefeltin teosluettelossa puolestaan on mainittu kaksi sävellystä Topeliuksen Miranda-sadun teksteihin (1901): Najadens sång sekä Nymf och trolldans.
Lähteitä:
Selim Palmgrenin...
Kirjasta on nuorisolle lyhennetty ja mukaeltu versio sekä ruotsiksi että suomeksi: De tre musketörerna förkortad och bearbetad för ungdom av Walter Nyqvist
sekä suomenkielisiä lyhennettyjä versioita, lasten kokoelmaan Helmetissä sijoitettuja versioita.
Dumas'n teos sisältää paljon taistelukohtauksia ja sen päätöskin on melko raaka, joten väkivallantonta versiota siitä ei taida saada muokattua.
Kyseessä voisi olla tanskalaisen runoilijan, Henrik Nordbrandtin (1945–2023), kirjoittama runo Året har 16 måneder: November. Nordbrandt luettelee runossa kaikki kuukaudet marraskuusta alkaen ja lopettaa runon mainitsemalla marraskuun vielä neljä kertaa. Runoilijan mukaan vuodessa on siis yhteensä 16 kuukautta (viisi marraskuuta) kahdentoista sijaan.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei Nordbrandtin kokonaisia teoksia ole käännetty suomeksi. Julkaisussa Kirjo: kirjallisuus- ja kulttuurilehti 2002 : 3, s. 16 -17 ”Poissaolon noste” löytyy kuitenkin joitakin Nordbrandtin suomennettuja runoja.
Suomalaisista kirjastoista löytyy Nordbrandtin tanskaksi ilmestyneitä teoksia. Näihin voi tutustua osoitteessa Finna.fi ...
Juustomuoteista (myös juustokehä) on olemassa Matti Jussilan kirja "Juusto muotissa" (2014). Teko-ohjeita kirjassa ei kuitenkaan ole, mutta sisältää muuten tietoa niiden historiasta ja useita kuvia Pentti ja Anne Siivosen juustomuottikokoelmasta.Teko-ohje löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista:Aarteita museoiden kätköistä (2012)Kaisla, Lauri: Kansakoulun veistopiirustuksia 2
