W. B. Yeatsin runoa Hound Voice ei näytä olevan suomennettu. Yeatsin suomennettuja runoja on julkaistu kahdessa eri runokokoelmassa. Ensimmäinen niistä on Runoja. (Collected Poems, 1933, suom. Aale Tynni), 1999. Toinen on nimeltään Torni ja kierreportaat. Valitut runot. (suom. Jyrki Vainonen), 2015. Kummastakaan näistä en löytänyt alkuperäistä runoa vastaavaa suomennosta.
Tein hakuja myös Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä runotietokannasta, mutta kyseistä runoa ei löytynyt sieltä. Runotietokannan löydät täältä: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/. Yeatsilta suomennetut runot löydät hakemalla esimerkiksi hakusanalla william butler yeats.
Kyseistä kappaletta Esa Pakarien ei ole levyttänyt. Täydellinen kokoelma hänen levytyksiään löytyy boxista
TEKIJÄ Pakarinen, Esa, esittäjä
TEOS Meiltähän tämä käy! : kaikki levytykset 1951-1989 / Esa Pakarinen ; tuotanto & toimitus: Juha Nikulainen
Julkaisutiedot [Helsinki] : Provisual, c2011
Saat kirjastosta noutoilmoituksen, kun varaamasi teos on noudettavissa. Noutoilmoitus lähetetään valintasi mukaan joko sähköpostina tai tekstiviestinä. Näet ilmoitustavan ja voit muuttaa sitä verkkokirjaston Omat tiedot -sivulla. Avaa lomake "Muuta viestiasetuksia" ja tee haluamasi muutokset.
Varauksen viimeinen noutopäivä on kerrottu ilmoituksessa, noutoaikaa on yleensä yksi viikko. Voit noutaa varaukset yksitellen tai hakea ne yhtä aikaa, mikäli noutoaikaa on kaikissa noudettavissa varauksissa vielä jäljellä.
Jokaisesta varauksesta tulee erillinen viesti. Viestin yhteydessä on varauksen noutonumero, jonka perusteella varaus noudetaan omatoimisesti kirjaston varaushyllystä. Kun noudat varauksesi, muistathan vielä lainata sen....
Taulujen signeerausten ja mahdollisen tekijän tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvioinnin.
Esim. taidehuutokaupoista voi tiedustella ja heillä on yleensä sivustoillaan online-arviointi.
Tässä esimerkkinä muutamia sivustoja, joihin kyselyn voi lähettää:
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/sell
https://www.galleriainter.fi/
Myös kuvataiteilijamatrikkeli-sivuston kautta voi halutessaan hakea taiteilijoita:
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Missään Helsingin kirjastojen soittohuoneissa ei näytä olevan congarumpuja. Näet kirjastojen soittohuoneet Helmetin palveluvalikosta. Voit etsiä suoraan kirjastot, joissa on soittohuone.https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut . Tarkemmat tiedot soittohuoneista näet, kun tarkastelet kirjastojen sivuja. Soittohuoneiden varauksista ja muista asioista löydät tietoa https://varaamo.hel.fi/ -sivustolta.
Helmet-kirjastojen lainattavat soittimet löydät Helmet-hausta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssoittimet__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt (hakusana SOITTIMET, rajaa haku esineisiin)
Esimerkiksi Ritva Virtasen sota-ajan sairaanhoitajia käsittelevässä väitöskirjassa todetaan, että sotasairaaloissa tärkeä työmuoto oli henkilökohtainen keskustelu ja potilaiden kokemusten ja huolien kuunteleminen. Muina toimintamuotoina olivat jumalanpalvelukset, hartaushetket osastoilla, raamattupiirit ja hengelliset juhlatilaisuudet. Sosiaalinen kuntoutus näkyi ryhmässä toimimisena erilaisten pelien, konserttien ja jopa elokuvissa käymisen keinoin. Potilaiden mielialaa nostettiin myös huumorilla ja hauskuuttamalla potilaita. Myös potilaiden kanssa tai puolesta rukoileminen katsottiin kuuluvan lottien velvollisuuksiin.
Käsillä olevassa aineistossa ei juurikaan nimetä tiettyjä rukouksia tai lauluja, mutta esim. iltarukouksenakin käytetty...
Alla on ehdotuksia kirjoista, joita voisit alkaa tutkia. Ne ovat pääasiassa yleisesityksiä historiasta.
Philip Parker: Maailmanhistoria ja Eepos : maailmanhistorian käsikirja
maailmanhistoria melko tiiviissä muodossa
James Wyllie: Aikamatkaajan opas historiaan : 18 aikamatkaa Vesuviuksen purkauksesta Woodstockin festivaaleille
Teoksen mukana tehdään aikamatkoja historiallisten tapahtumien aikaan ja paikoille. Tapahtuma käydään läpi ikäänkuin lukija olisi paikalla.
Alexander von Schönburg: Maailmanhistoria muutamassa minuutissa
tärkeimpiä tapahtumia, puheita, paikkoja, ihmisiä
Sodat : sodankäynnin historia
sotiin liittyviä tekstejä, kuvituksia ja aikajanoja ajasta ennen ajanlaskumme alkua nykypäiviin asti
Historiallinen atlas :...
Löysin kappaleen Sisulla ja sydämellä, siinä puhutaan kyllä rakkaista, mutta ei rakastumisesta, https://www.youtube.com/watch?v=ppqoh3seZi8. Voisiko se kuitenkin olla etsimänne?
Olisikohan kyseessä Frederik Pohlin Heechee-sarja? Ensimmäinen osa, Gateway, on käännetty suomeksi nimellä Avaruuden portti. Ainakin The Annals of the Heechee -kirjassa (ilmestynyt 1987) esiintyy Albert Einstein -niminen tekoäly.
Voit tilata kirjan kaukopalvelun kautta. Kaukolaina maksaa 4 €. Voit täyttää itse kaukopalvelupyynnön ja valita, mistä Helsingin kirjastosta haluat noutaa kirjan. Pyyntö edellyttää, että Helmet-korttisi on voimassa ja sinulla on lainausoikeus. Saat kaukopalvelulomakkeen auki seuraavasta linkistä: Kaukopalvelupyyntö . Halutessasi voit tehdä kaukopalvelutilauksen myös kirjastossa. Jos kirjastokorttisi ei ole voimassa, sinun täytyy mennä kirjastoon ja hankkia ensin uusi kirjastokortti. Samalla kertaa voit tehdä myös kaukopalvelupyynnön.
Lisätietoja:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Videonauhurissa on kuvapäämekanismi, jossa pyörivään rumpuun on asennettu yhdestä neljään kuvapäätä eli sähkökelaa. Sähkövirta saa kelat tuottamaan vaihtelevan magneettikentän. Vaihtelu riippuu sähkövirran jännitteen vaihteluista, ja vaihteluita ohjaa videosignaali. Videosignaali on pitkä jono sähköisiä pulsseja, jotka määrittelevät kuvan sisältämät kirkkausasteet.
Magneettinauha pyörii rummun ympärillä, jolloin kuvapäät pyyhkivät sitä tasaisella nopeudella. Kelojen luoma magneettikenttä saa nauhan aktiivikerroksessa olevat rautaoksidikiteet magnetisoitumaan ja asettumaan tiettyyn järjestykseen. Järjestys riippuu magneettikentän muutoksista, jotka taas mukailevat videosignaalin sisältämiä taajuuksia. Rautaoksidiin...
Alakouluikäisiä kiinnostaa yleensä hyvin monenlainen kirjallisuus sarjakuvista ja tietokirjoista lastenromaaneihin ja nuortenromaaneihin saakka.
Hyvää tietoa lasten lukemiseen liittyvistä asioista saat esimerkiksi näistä kirjoista:
Juli-Anna Aerila & Merja Kauppinen: Sytytä lukukipinä - pedagogisia keinoja lukuinnon herättelyyn
Haaro, Katajamäki, Peltonen, Ylihärsilä: Käsikirja lukupiireihin (voit ladata sen täältä: https://lukemo.fi/lukemo/wp-content/uploads/2019/08/Lukuklaani_K%C3%A4s…)
Internetistä löytyy myös todella paljon hyviä sivustoja, joissa on tietoa lasten lukemisesta ja lukemisen edistämisestä, tässä pari esimerkkiä:
Niilo Mäki instituutin Lukimat-sivusto: http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/lukemaan-...
Hei!Opettajattaren laulu löytyy teoksesta: Suuri Toivelaulukirja 19. Kirjaa löytyy Riihimäen kirjastosta sekä musiikkiosastolta että kirjaston varastosta.
Kumpaakaan kysymyksessä mainituista Atatürk-elämäkerroista ei ole suomennettu. Suomeksi on käännetty vain Dagobert von Mikuschin Mustafa Kemal : uuden Turkin luoja (WSOY, 1930).Toni Alarannan Turkin historia on ilmestynyt vuonna 2019.
Kyseisestä tekstistä on linkki englanninkieliseen selitystekstiin : Purple Prose: How to Know If Your Prose Is Purple. Tekstissä todetaan, että purppuraproosa on tarpeettoman monisanaista, (teko)runollista ja jäykkää tekstiä, joka keskittää huomion tekstiin eikä siihen, mistä se kertoo. Käsite on peräisin kreikkalaiselta runoilijalta Horatiukselta, joka eli ensimmäisellä vuosisadalla eKr. Teivas Oksala ja Ernst Palmén ovat suomentaneet Horatiuksen Ars poetica - Runotaide -teoksen (Gaudeamus, 1977). Kirjassa todetaan " On varsin tavallista, että mahtipontisiin ja suura lupaileviin alkusanoihin ommellaan jatkoksi yksi ja toinen purppuratilkku, jonka tarkoituksena on näkyä kauas ..." Kirjoittaja ilmeisesti tarkoitta...
Hei!Tietokanta Discogsin mukaan saksofonin soittajaksi levyllä on merkitty Seppo 'Parooni' Paakkunainen. Ohessa linkit levyn ja Sepon Discogs-sivuille: Marjatta Pokela - Mörri-Möykyn Suvi | Releases | Discogs Seppo Paakkunainen Discography | Discogs
Suomessa järjestettiin ensimmäiset europarlamenttivaalit vuonna 1996. Tilastokeskuksen julkaisussa vuoden 1996 europarlamenttivaaleista sivulta 10 alkaen on kerrottu, että näissä vaaleissa ehdokkaat oli mahdollista asettaa joko valtakunnallisesti tai vaalialueittain. Suomi oli jaettu neljään vaalialueeseen, joita olivat eteläinen, läntinen, itäinen ja pohjoinen. Alueiden jakamisessa hyödynnettiin voimassa olevaa vaalipiirijakoa. Julkaisusta selviää, että kaikki kuitenkin asettivat ehdokkaansa valtakunnallisesti eikä vaalialuekohtaisia ehdokkaita siten ollut. Vuoden 1999 europarlamenttivaaleista lähtien kaikki ehdokkaat on asetettu valtakunnallisesti.Tilastokeskuksen julkaisu vuoden 1996 europarlamenttivaaleista löytyy...
