978 (tai nykyisin myös 979) ISBN-numeronalussa on kansainvälinen “Bookland”-prefixi, eli se kertoo, että kyseessä on kirja. Numero ei siis viittaa Suomeen. Sen jälkeen tulee ryhmä- tai kielialuetunnus, joka kertoo, minkä kielialueen kustantajalle ISBN on annettu.Suomen kohdalla:951 = suomenkieliset kirjat (perinteinen koodialue Suomelle).952 = myös Suomen käytössä, kun 951-alueen numerot alkoivat loppua.Toisin sanoen sekä 951 että 952 -numero kuuluu Suomelle. Ne eivät erottele sidontatapaa (pokkari vs. kovakantinen) tai mitään muuta ulkoista ominaisuutta. ISBN vain yksilöi kirjan painoksen, sidostavan version ja kustantajan, ja ryhmätunnus kertoo minkä maan/kielialueen kustantajasta on kyse.Siksi samalta kustantajalta voi...
Kyllä, Aino Voipion romaani Keväthalla kertoo Anna Ahlasta ja J. V. Snellmanista ja kuvaa heidän rakkaustarinansa. Romaanista löytyy tarkempia tietoja suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasampo-sivustolla: kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_41500. Tositarinasta kirjan taustalla taas löytyy tietoa esimerkiksi Rautalammin museon sivulta: rautalamminmuseo.fi/anna-ahla-ja-j-v-snellman/
Helsingin kirkkojen historiaa käsittelevässä artikkelissa kerrotaan Helsingin vanhimmista kirkoista ja nykyisten kirkkojen historiasta, https://historia.hel.fi/fi/ilmiot/aatteet-ja-katsomukset/helsingin-kirkkojen-historiaa. Sieltä voi lukea, että Helsingissä oli jo useita kirkkoja 1910-luvulla, vanhin Vanha kirkko hautausmaan reunalla ja 1912 valmistunut Kallion kirkko tuon aikarajasi viimeisimpänä. Muita kirkkoja olivat Pieni ortodoksinen Pyhän kolminaisuuden kirkko keskustaan suunnitellun luterilaisen pääkirkon pohjoispuolella, Nikolainkirkko, Viaporin (Suomenlinnan) venäläisen varuskunnan ortodoksinen kirkko, roomalaiskatolinen kirkko Ullanlinnassa, Saksalainen kirkko Tähtitorninmäen rinteessä, ortodoksinen Uspenskin katedraali. Ennen...
Aiheesta voi etsiä kirjoja Helmetin tarkennetulla haulla. Yhdeksi aiheeksi laitetaan 1960-luku, toiseksi aiheeksi esimerkiksi kulttuurihistoria ja kieleksi suomi.Esimerkiksi nämä kirjat saattaisivat sopia hakuusi:Kultaiset vuosikymmenet : ilon ja kasvun vuodet 1950-1969 (Valitut Palat / CIL Suomi Oy 2023)Suomalaisen arjen suuri tarina (WSOY 2010)Suomalaisen arkkitehtuurin 60-luku : konstruktivismi ja järjestelmäajattelu (Rakennustieto 1994)Tulevaisuuden rakentajat : suomalainen muotoilu 1945-67 (Designmuseo 2012)Värikkäämpi, iloisempi, hienostuneempi : näkökulmia 1960-luvun arkkitehtuuriin (Arkkitehtuurimuseo 2016)Pop - rauha - rakkaus : 1960- ja 70-lukujen elämää ja ilmiöitä (Lahden taidemuseo 2008)Huokuna, Tiina. Vallankumous kotona! :...
Sadussa "Prinsessa kukkia poimimassa" Pässi Päkäpäätä etsii prinsessa Sinisilmä. Satu sisältyy "Kultaiseen lukukirjaan" (WSOY, 1957, s. 248-251; useita painoksia). Sen ovat laatineet Martti Haavio, Aale Tynni ja A. Hinkkanen. Kirjassa ei kerrota tämän sadun tekijän nimeä.
Finlaysonin oma sairaala toimi jo vuodesta 1867 lähtien. 1892 sairaala sai omat toimitilat Kortelahdenkadun ja Satakunnankadun kulmauksesta, Kortelahdenkatu 15:sta. Vuonna 1923 sairaalassa tehtiin uudistuksia ja sairaalan piharakennus yhdistettiin sairaalaan. Näin saatiin tilat modernille leikkaussalille.Finlaysonin sairaalan kohtalon sinetöivät sairausvakuutuslaki ja Tampereen keskussairaalan valmistuminen. Johtokunta päätti sairaalan sulkemisesta syyskuussa 1963. Se kuitenkin edellytti, että yhtiön terveyspalveluina säilyisi sen oma lääkäri, poliklinikka ja 2–3 sairaanhoitajaa. Kesällä 1964 sairaala muutettiin poliklinikaksi, jonka virallinen nimi oli Finlaysonin laboratorio ja röntgen. Vuodepotilaat lähetettiin vastedes Tampereen...
Singlen B-puolena oli "Ollaan inkkareita kaikki". Tämä oli alun perin ranskalaisen Jim Larriagan sävellys "Y'a des indiens partout", jonka ranskalainen laulaja ja näyttelijä Carlos oli levyttänyt vuonna 1969. Suomenkielisen version sanat kirjoitti Saukki.Lähteet:Jaana Ja Tiina – Mustan Kissan Tango – Vinyl (7", 45 RPM, Single), 1971 [r4885406] | DiscogsOriginal versions of Y'a des indiens partout written by Jim Larriaga | SecondHandSongsCarlos – Le Père Noël A Disparu / Y A Des Indiens Partout | Releases | Discogs
Kirjaston ulottuvilla olevista materiaalista ei löydy mitään tietoa tällaisesta sanasta. Asiasta voisi kysyä tuottajalta tai Kotuksesta, https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/kielineuvonta/.Pekoni-sanan alkuperä juontuu englannin kielen bacon'iin ja sieltä germaanisiin kieliin muinaisyläsaksan sanaan bach(h)o, joka merkitsee kinkkua. Sen alkuperä taas on sanassa bach, joka merkitsee takaosa (vrt. esim. ruotsin sana bak takapuoli, -osa). Suomen kielen etymologinen sanakirja, https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_31c8b815dd091f4ce…
Musica kirjat löytyvät Helmet kirjastojen varastosta. Linkki Musica 3-4 ja Linkki Musica 5-6Olisiko kyseessä laulu Akai hana shiroi hana? (suomeksi punainen kukka, valkoinen kukka.) Laulu löytyy kirjasta Musica 3-4.En löytänyt laulun suomennosta, mutta laulun sanat löytyvät englanniksi Youtubesta. Linkki Mios song. Japaniksi laulun voi myös opetella helposti. Linkki Akai hana...Laulu voisi olla myös Sakura. Linkki Kysy kirjastonhoitajalta 30.1.2024
Etsimäsi teos voisi olla Wilkie Collinsin Kuunkivi (ilm. aiemmin nimellä Kuun kivi). The Moonstone: A romance ilmestyi alunperin v. 1868 ja sen katsotaan olevan maailman ensimmäinen yhtenäisenä teoksena julkaistu salapoliisiromaani. Kirjasammon kuvaus kirjasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_911 Teoksesta enemmän Wikipediassa (englanniksi): https://en.wikipedia.org/wiki/The_Moonstone
Uutinen Pariisin terrori-iskusta ehti Helsingin Sanomien 14. päivän numeron toiseen painokseen, mutta esimerkiksi Aamulehti uutisoi tapahtumasta vasta sunnuntain lehdessä.
Larin-Kyöstin runo "Lapin joulu" sisältyy esimerkiksi hänen kirjaansa "Sydänpäivän lauluja" (K. J. Gummerus, 1916), joka on luettavissa myös Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa. "Lapin joulu" alkaa sivulta 86 sanoilla "Lauloi lappi lapsellensa":https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923177?term=Syd%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4n%20lauluja&term=Syd%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4n%20laulu&page=90Erkki Melartinin säveltämä laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta" (Tammi, 2008).
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Carina Karlssonin teosta Märket ei ole suomennettu. Myöskään tietoja teoksen julkaisemisesta lähiaikoina ei ainakaan vielä ole tietokannassa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4306668
Valitettavasti emme löytäneet sarjaa. Auttaisivatkohan nämä hakutulokset: liidokit, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sliidokit__Orightresult__U?…
sähkölaitteet askartelu, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ss%C3%A4hk%C3%B6laitteet%20…
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sarjan?
Kyseessä voisi olla Mary M. Dodgen Hopealuistimet vuodelta 1865 (suomennettu 1922), joka sijoittuu Hollantiin. Päähenkilö on köyhän perheen tyttö, joka luistelee puuluistimilla. Tytön isä on loukkaantunut patotyömaalla, ja on menettänyt muistinsa. Isä leikataan, ja hän paranee. Tyttö osallistuu luistelukilpailuun, jossa pääpalkintona on hopealuistimet.
Valitettavasti meillä ei kirjastossa ole lakiasioiden asiantuntemusta, joten emme osaa ottaa kantaa siihen, onko tuossa menetelty oikein. Yhdistyslaki 26.5.1989/503 löytyy Finlexistä, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503. Kari Loimun teokset Yhdistyksen ABC : opas suomalaiseen yhdistystoimintaan ja Yhdistystoiminnan käsikirja löytyvät kirjastosta, niitä kannattaa tutkia. Asiasta kannattaa keskustella lakimiesten kanssa, joissakin kirjastoissa on lakineuvontaa tarjoavia lakimiehiä, mutta en löytänyt seutunne kirjastosta sellaista, https://www.imatra.fi/kirjasto, joten lakitoimistot lienevät lähin apu.
Esteettömyyttä pidetään kirjastoissa tärkeänä. Siksi on laadittu esimerkiksi Yleisten kirjastojen Saavutettavuussuositus. Suositus on vuodelta 2017. Esteettömyys pyritään ottamaan huomioon kirjastoja rakennettaessa tai uudistettaessa. Esimerkiksi Keskustakirjasto Oodi haluttiin rakentaa alusta alkaen esteettömäksi.
Etenkin vanhojen kirjastojen saavutettavuudessa on toki puutteita. Asioita pyritään korjaamaan, mutta joskus uudistuksissa täytyy tasapainoilla vanhan rakennuksen suojelun ja saavutettavuuden välillä. Jos huomaat yksittäisen kirjaston esteettömyydessä erityisiä puutteita, kannattaa lähettää palautetta. Otamme mielellämme palautetta vastaan. Pieniä asioita voidaan yrittää korjata heti, isommat asiat voidaan ottaa...
Tietoa eduskunnasta saa parhaiten sivulta https://www.eduskunta.fi/FI/Sivut/default.aspx . Eduskunnan verkkosivustolla on myös EU-vaaleista tietoa https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/euasiat/Sivut/EU-vaalit-2024.aspx
