Etsimäsi teos kuulostaisi Olavi Siippaisen romaanilta Yllätyksiä Kämmensaaressa (1958). Teoksessa psykiatrilääkäri on tutkimustyönsä tuloksena keksinyt aineen, josta valmistettu pilleri vapauttaa ihmisen hetkeksi käyttäytymiskaavoista ja saa hänet käyttäytymään siten kuin hän olisi toivonut uskaltavansa käyttäytyä. Näitä pillereitä lääkärin lapset sitten syöttävät salaa ihmisille Kämmensaaren suljetussa huvilayhteisössä. Lisää tietoa teoksesta Kirjasammon sivuilla:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_19203https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucd959d6b-fea0-4247-9ccc-1…
Hei!Löysin tällaisen vastauksen samantyyppiseen kysymykseen netistä. Elokuvien esittäminen oppilaitoksessa on julkista esittämistä, ja julkiseen esittämiseen tarvitaan tekijän lupa. Lupa tarvitaan, vaikka esittäisit elokuvasta vain lyhyitä, muutaman minuutin näytteitä, ellei käyttö ole tekijänoikeuden rajoituksen piirissä. Tällaisia ovat mm. opetuksen havainnollistaminen ja sitaattioikeus. Lupia elokuvien julkiseen esittämiseen voi tiedustella M&M Viihdepalvelusta (Elokuvalisenssi.fi)Tässä linkki tuolle sivustolle, josta löytänee parhaiten tiedot. https://tekijanoikeus.fi/
Emme kollegoiden kanssa löytäneet tällaista luetteloa. Siihen, ettei luetteloa löytänyt, kenties vaikuttaa kaupunkien suuri määrä, niiden vaihtuvuus (uusia tulee ja joitain lakkaa), ja myös se, ettei kaikkien Euroopan kaupunkien perustamisvuosi ole tiedossa. Luetteloita esimerkiksi väkiluvun määrän mukaan sen sijaan kyllä löytyy. Wikipediasta löytyy luettelot Euroopan maiden kaupungeista, mutta niissäkään ei ole kaikissa merkitty suoraan perustamisvuosia.https://en.wikipedia.org/wiki/Lists_of_cities_in_Europe
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa jo aikaisemmin. Tässä linkki vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/koska-kahden-keikka-alkoi-televisiossa?from=best&language_content_entity=fiKahden keikan (Ein Fall für zwei) ensimmäinen jakso esitettiin Suomessa TV 2:ssa lauantaina 17.9.1983 klo 22.30-23.30. Jakson nimi oli Kettujahti.
Tarkoitat ehkä novellikokoelmaa Silmien avaamisen päivä, jonka WSOY on julkaissut 1991.Kirjan on suomentanut Juhani Salokannel. Blogikirjoittaja Ketjukolari kuvaa kokoelman sisältöä näin: "Neljäs novelleista on saanut tapahtumapaikakseen Tallinnassa sijaitsevan tutkintavankilan sellin, ajankohta on vuoden 1946 lokakuu. Viidennessä novellissa ollaan matkalla kohti Siperiaa syksyllä vuonna 1947. "Lähde: https://ketjukolaaja.blogspot.com/2015/12/jaan-kross-silmien-avaamisen-paiva.htmlKirja on lainattavissa Helmet-tietokannan kautta.
Valitettavasti en onnistunut löytämään etsimääsi VHS-kasettia pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjaston haulla, joten näyttää siltä että sitä ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen valikoimissa. VHS-kasetteja muutenkin löytyy kokoelmasta enää melko vähän.
Kirjaa näyttää löytyvän ainakin ruotsalaisista kirjastoista: Huddinge, Gävle ja Jönköping. Voit tilata kirjan oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.https://libris.kb.se/bib/n2vrxm0gl63mqjzp
Ainakin kahdessa romaanissa: Satu Koskimiehen: Te näitte mun soittoni riemun : Ulla Katajavuoren elämä : elämäkertaromaani ja Martti M. Niemen: Väinämöinen, varaväkevä.Finna-haku Aihesanoilla kannel, soittaminen ja romaanit not runot. Linkki hakutulokseen
Kuohukerma on pastöroitu, vispikerma taas hieman rasvaisempi, vähälaktoosinen ja iskukuumennettu, ja säilyy pidempään. Vaahtoutumisominaisuuksilta kuohukerma vaahtoutuu nopeammin, mutta vispikermasta saadaan aikaiseksi kestävämpi, tiivis vaahto. Kuohukerman vaahto ei kestä lämpöä yhtä hyvin kuin vispikerman vaahto.En löytänyt sanakirjoista eri sanaa kuohu- ja vispikermalle ruotsiksi. Joissakin käännöksissä kuohukermasta puhutaan pelkkänä kermana "grädde" ja vispikermalle on varattu sana "vispgrädde", mutta yleisemmin molemmat termit kääntyvät sanalla "vispgrädde".Ruotsia äidinkielenään puhuva voisi tietää näille jonkin eroavan termin.
M. J. Rosen romaanin "Yöperhonen" alkuperäinen englanninkielinen nimi on "The Venus Fix".Lähde: The Venus Fix (Butterfield Institute, #3) by M.J. Rose | Goodreads
Kuva on sen verran tumma ja epätarkka, etten voi sen perusteella ottaa kantaa lajiin.Erilaisista ötököista löytyy tietoa sivustolta: https://www.otokkatieto.fi/etusivu. Sivuston Lisää tietoa -linkin takaa löytyy myös hyviä vinkkejä kirjoista.Ötököistä löytyy tietoa myös seuraavista kirjoista: Luoto, Leena: Ötökät lähiluonnossa (Readme.fi, 2021) ja Oman pihan ötökät (Tietoverkosto Eksaksti, 2009), Setford, Steve: Ötökät (Kirjalito, 2001), Olsen, Lars-Henrik: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa (Gummerus, 2009), Rohmut ja riesat : Tuhohyönteisten tunnistusopas (Suomen museoliitto, 2005)Facebookissa on ryhmä: Suomen ötökät, johon voi liittyä. Siellä voi keskustella ja jakaa tietoa ötököistä. https://fi-fi.facebook.com/groups/suomenotokat/about...
Lähetin kysymyksen Fingridille palautelomakkeella ja sieltä ystävällisesti vastasi Pasi Turunen Maankäyttö ja Ympäristö -osastosta. Hän toteaa, että heijastinlevyt eivät liity käyttötarkoitukseltaan suoraan voimajohtoihin tai voimajohtopylväisiin ja että on itse saanut maanmittausalan koulutuksen, joten on aika varma vastauksen oikeellisuudesta: "---Kuvauksen perusteella uskon kyseessä olevan maanmittauksessa Takymetri -nimisellä mittalaitteella käytettävästä heijastinlevystä.--- Näitä heijastinlevyjä käytetään yleisesti maanmittaustöissä, joissa takymetrilaitteen sijaintikoordinaatit saadaan tarkasti selville tällaisten ennakkoon johonkin kiinteään alustaa asetettujen ja mitattujen heijastinlevyjen avulla. Tässä tapauksessa maanmittaaja...
tähän kysymykseen ei kyllä valitettavasti löytynyt tietoa. Möntsölä ilmeisesti on Sortavalassa sijainnut alue, mutta meiltä ei Sortavalan tai Sievin historiaa käsittelevistä kirjoista löytynyt tietoa. Asiaa voisi tiedustella vielä Sievin kunnasta suoraan tai Sievien kirjastosta.https://www.sievi.fi/
Sotavuosina voimassa olleissa vuosien 1935 ja 1943 lääkärintarkastusohjesäännöissä 40b oli "toisen silmän menetys vamman seurauksena, vakavat vammat toisessa tai molemmissa silmissä (Anopthalmus traumaticus etc.)."
Etsimäsi kirja Miina ja Manu -kirja on todennäköisesti Miina ja Manu päiväkodissa. Siinä he leikkivät kahdessakin eri kohdassa päiväkodin pihamaalla mm. liukumäessä ja keinuissa. Kirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1993 (lähde: https://miinajamanu.fi/, viitattu 15.10.2025).
Kyseinen teksti löytyy John Steinbeckin teoksesta Once There Was a War (Viking Press 1958), joka on kokoelma New York Herald Tribunessa julkaistuja artikkeleita. Steinbeck toimi sotakirjeenvaihtajana kyseiselle lehdelle vuonna 1943. Anekdootti Eddiestä, joka oli onnekas noppapelissä löytyy kirjan luvusta "Craps".
Kirjaston ulottuvilla olevista materiaalista ei löydy mitään tietoa tällaisesta sanasta. Asiasta voisi kysyä tuottajalta tai Kotuksesta, https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/kielineuvonta/.Pekoni-sanan alkuperä juontuu englannin kielen bacon'iin ja sieltä germaanisiin kieliin muinaisyläsaksan sanaan bach(h)o, joka merkitsee kinkkua. Sen alkuperä taas on sanassa bach, joka merkitsee takaosa (vrt. esim. ruotsin sana bak takapuoli, -osa). Suomen kielen etymologinen sanakirja, https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_31c8b815dd091f4ce…
Kirjoja kreikkalaisesta mytologiasta on useita, tässä Helmetin hakutulos, https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…Näistä ehkä helpoimpia ja lähestyttävimpiä ovat David Bellinghamin Kreikan mytologia ja Alf Henriksonin Antiikin tarinoista. Molemmat löytyvät myös Celia-kirjastosta (äänikirjoina), https://www.celianet.fi/hae-kirjaa/tarkennettu-haku/?search=mytologia&a…Bellingham, David, Kreikan mytologiaKertomuksia kreikkalaisista jumalista ja jumalolennoista - myyttejä, jotka vaikuttavat kulttuuriin kirjallisuuden, musiikin, maalaustaiteen ja teatteritaiteen kautta.Henrikson Alf, Antiikin tarinoita. 1 : Itämaat ; Hellas ; Hellenismi ; Kreikkalaisroomalainen mytologiaKreikan mytologian ihmiset,...
Kuvaukseen sopivia ovat esim. seuraavat alle kolmesataasivuiset teokset: Karila, Juhani: Pienen hauen pyydystys (2019)Loe, Erlend: Supernaiivi (1998)Nousiainen, Miika: Vadelmavenepakolainen (2007)Seppänen, Jussi: Jussi Seppänen (2020)Tamminen, Petri: Meriromaani (2015)
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, oliko kyse pelkästään suomenkielisistä vaan myös ruotsin- ja vieraskielisistä teoksista. Joka tapauksessa harmillista, jos kokoelma koetaan huonoksi. Toisaalta, onhan yhdeksässä äänikirjassa pitkäksi aikaa kuunneltavaa.E-kirjastojen kokoelmaa valitsevat kirjastoammattilaisista kootut työryhmät. Valintaa tehdään koko ajan, mutta sitä rajoittavat budjetti ja etenkin tarjolla olevan aineiston määrä ja monipuolisuus. Digitaalisten aineistojen oikeuksien omistajat voivat päättää jokaisen teoksen osalta, antavatko sen kirjastolevitykseen vai eivät. Kirjastoiden ei siis ole mahdollista hankkia kaikkia niitä äänikirjoja, joita kaupallliset äänikirjatarjoajat voivat asiakkailleen (ostettavaksi) tarjota. Parhaamme...
