Ensimmäinen Talvion suomentama julkaisu nimeltään "Satuja ja seikkailuja" on vuodelta 1905. Oheisesta linkistä löytyvät myös muut hänen suomentamansa H.C. Andersenin sadut:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc%2Cid+asc&limit=0&filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22fiction%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Eauthor_facet%3A%22Talvio%2C+Maila%22&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FNLF%2F%22&hiddenFilters%5B%5D=-building%3A%221%2FNLF%2Farto%2F%22&dfApplied=1&lookfor=Andersen%2C+H.+C.&type=Author
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastattiin taannoin myös käännöksiin liittyvään kysymykseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/olisin-etsinyt-...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Myöskään kirjaston käytössä olevista tietokannoista ei ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen kirjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
TEKIJÄ Nygren, Helge
TEOS Sisu Suomen ja maailman maanteillä / Helge Nygren
Julkaisutiedot [Helsinki] : Suomen Autoteollisuus, 1981
ULKOASU 392 sivua : kuvitettu
Tämä kirja löytyy Pasilan kirjaston varastosta. Voit kysyä sitä omasta pääkaupunkiseudun helmet-kirjastosta. Pasilan kirjastosta
käymällä saat sen heti käyttöösi.
Mitään hyvää ohjetta en osaa antaa. Jokainen lukee kirjaa tavallaan. Joitakin näkemyksiä voin tähän avuksesi kirjata:
Tietokirjallisuuden professori Pirjo Hiidenmaa kirjoittaa kyseisestä kirjasta Suomen kuvalehden kolumnissaan Toden tuntu haastaa lukijan (Suomen kuvalehti 38/2022, s. 50 ) : "Hyvään lukukokemukseen tarvitaan elämyksiä ja tunteita, mutta myös kykyä olla lukematta kaikkea todeksi. Euforia-romaaniakin kannattaa lukea etenevän kerronnan ja hyvän ajatusten kuvauksen kannalta, ei spekuloiden Plath-Hughes suhteen kannalta "entas jos" -hengessä."
Saat koko artikkelin luettavaksesi Helmet-kirjastojen tarjoaman EPress-aikauslehtipalvelun kautta.
Suvi Ahola kirjoittaa kolumnissaan 'Historian taskut houkuttavat kirjailijoita'...
Ottomaanien huonekaluista en löytänyt kirjallisuutta, mutta asiasta voi löytyä tietoa taidetta tai kotia käsittelevistä teoksista, joten seuraavia kirjoja voisit tutkia.
The world of Ottoman art/ Levey, Michael.Thames & Hudson cop. 1975. Löytyy Helmet-kirjastoista.
Studies in Ottonian, Romanesque, and Gothic art/ Green, Rosalie. Pindar Press 1994. Kansalliskirjastossa.
Istanbul : the city and the Sultan/ Kleiterp, Marlies ; Huygens, Charlotte. De Nieuwe Kerk 2006. Turun kaupunginkirjastossa.
Everyday life in Ottoman Turkey/Lewis, Raphaela. Dorset Press 1988. Ei löydy Helmet-kirjastosta, mutta sen voi pyytää kaukolainaksi tai tutkia Kansalliskirjaston vanhempaa...
En valitettavasti löytänyt Kaari Utrion kirjaa, jossa tapahtumapaikkana olisi Vantaan Pyhän Laurin kirkko. Kollega osasi sanoa, että Utrion teoksessa Uhritulet kyllä mainitaan Pyhän Laurin kirkko, mutta kyseinen kirkko sijaitsee Visbyssä.
Vantaan Pyhän Laurin kirkko mainitaan esimerkiksi Pirjo Tuomisen teoksessa Mariaana, Vantaan tytär.
Kysymys on varsin spesifi. Jos kysyjä suunnittelee kyseisen menetelmän kehittämistä ja kaupallista hyödyntämistä, kannattaa selvittää, onko menetelmä jo patentoitu. Tässä asiassa auttaa Patentti- ja rekisterihallitus. Heidän sivustollaan on patentteihin liittyvä Usein kysyttyjä kysymyksiä -palsta, jossa neuvotaan esimerksi maksuttomien patenttihakujen tekemiseen. On tietysti ohjeita myös maksullisiin hakuihin.https://www.prh.fi/fi/patentit/useinkysyttya.html#prh.ukk.item_26 Patenttiasioissa on myös neuvontapuhelin, josta voi ehkä kysyä alkuun. https://www.prh.fi/fi/prh_yhteystiedot/patentit.html
Lastenkirjaa Puppe metsäretkellä löytyy monista kirjastoista, mutta valitettavasti sitä ei enää ole Helmet-kirjastoissa. Saatavuustiedot löytyvät Finna.fi:stä.
Kyseessä on Sid Fleischmanin kirja Hokkuspokkusperhe vuodelta 1963, alk. Mr. Mysterious & Company (1962) (Lasten toivekirjasto 31). Siinä perhe yrittää ehtiä Kaliforniaan jouluksi. Matkallaan he esittävät taikashow'ta isän johdolla. Tytär Jane leijuu ilmassa, toinen tytär esittää henkiin heräävää nukkea ja poika Paul toimii avustajana. Äiti soittaa musiikkia. Perheelle sattuu kaikenlaisia seikkailuja matkan varrella. Isä on sitä mieltä, että matkan ja esiintymisten takia lasten täytyy aina käyttäytyä hyvin, joten hän suo itse kullekin kerran vuodessa ns. akrakadabra-päivän, jolloin kukin saa käyttäytyä juuri niin huonosti kuin haluaa.
Hyvä johdatus aiheeseen ja aiempaan kirjallisuuteen on Eero Auvisen väitöskirja vuodelta 2015:
Auvinen, E. (2015). Krimin sota, Venäjä ja suomalaiset: Siviilit rannikoiden puolustajina ja sen vaikutus sotatoimiin sekä Venäjän suomensuhteisiin. Turun yliopisto.
Sodan aikana palvelleista suomalaisista löytyy arkistoaineistoa Kansallisarkistosta. Kansallisarkiston autonomian ajan aineistoista löytyy lisätietoja Arkistojen Portti -palvelussa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Palvelus_armeijassa#Autonomian_aika_.281809-1917.29
Kirja kannattaa palauttaa lähikirjastosi henkilökunnalle. On mahdollista, että kirjan lainausvaiheessa on tapahtunut jonkinlainen häiriö, jonka vuoksi kirja ei ole rekisteröitynyt järjestelmään. Kirjan tiedot todennäköisesti löytyvät edelleen kirjaston järjestelmästä, tosin se on saatettu merkitä järjestelmään kadonneeksi. Siitä, että lainaus on epäonnistunut, ei koidu sinulle seurauksia.
Sinikka Luja-Penttilä on toiminut sekä ministerinä että kansanedustajana. Hän on kirjoittanut romaani nimeltä Venla.
Tietoa Sinikka Luja-Penttilästä Eduskunnan sivulta:
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910091.aspx
TIetoa Sinikka Luja-Penttilästä Valtioneuvoston sivulta:
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m2/274
Venla-romaani Helmetissä
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1383401?lang=fin
Malmin työväentalon omistaja vaikuttaisi olevan Malmin Työväentalo Osakeyhtiö, joka osakkeista suurimman osan omistaa Malminseudun Työväenyhdistys ry. Ks. https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/malmityovtalo.shtml
Työväentalon verkkosivuilla kerrotaan seuraavaa: "Tilanvaraus- ja muissa taloa koskevissa asioissa pyydetään ensisijaisesti olemaan yhteydessä myynti@malmintyovaentalo.fi. Lisäksi voit myös soittaa 044 0201462", ks. https://malmintyovaentalo.fi/yhteystiedot/
Malminseudun Työväenyhdistykseen voi ottaa yhteyttä sosiaalisen median kautta, linkit löytyvät osoitteesta https://malmi.vas.fi/.
Veikko Huovisen teoksen nimi on Joe-setä : aikalaisen kertomuksia Josef Stalinista. Teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1988.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3293800?sid=2910562510
Teoksia tietokantaa luetteloitaessa tiedot tulisi ottaa nimiösivulta, siis sivulta, josta käytit nimitystä otsikkosivu. Nimiösivulla oleva virhe teoksen nimessä on näin ollen luetteloitu myös Suomen kansallisbibliografiaan Fennicaan joidenkin painosten kohdalla:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3588948?sid=2910562510
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei tarjoa lääketieteellistä neuvontaa eikä asiantuntemusta.
Voit alustavasti tutustua vaikka Duodecim Terveyskirjaston tietoihin asiasta:
Duodecim-ketoaineet
Hei
Keskustelimme kysymyksestäsi paikallisen sukututkijan kanssa ja tulimme seuraavaan lopputulokseen. On useita mahdollisuuksia miksi syntymäpäivät ovat eriävät eri lähteissä. Tämä on nimittäin melko yleistä. Jotta varma syy selviäisi olisi verrattava näitä kahta lähdettä keskenään käsialojen kannalta, sekä selvitettävä kuka asian on kirjannut ylös ja missä olosuhteissa. Asian selvittämiseksi täytyisi tehdä lisätutkimusta.
Melko varmaa on kuitenkin, että Venäjällä vielä tuolloin käytössä ollut Juliaaninen kalenteri ei ole pääsyyllinen asiaan. Se on kuitenkin voinut sotkea asiaa, jos syntymäpäivää on yritetty muuttaa Gregoriaaniseen kalenteri muotoon syntymäpäivän ylös kirjaamisvaiheessa. Virallisissa dokumenteissa oli...
Natalie Chouxin Kurkkaa! Vaatteet -kirja on ilmestynyt vuonna 2014, eikä siitä ole ilmestynyt uusia painoksia. Tämän vuoksi kirjaa ei valitettavasti ole enää uutena myynnissä kirjakaupoissa, myöskään verkossa. Kirjaa kannattaa koittaa etsiä kirpputoreilta, kierrätyskeskuksesta ja verkon torikaupoista.
Kirjan Satu ja Poika / kuvat ja kertomus: Ulf Löfgren ; [suom. Jukka Kemppinen] Otava, 1984 kuvauksessa sanotaan:
Poika kulkee hyvillä mielin metsässä kunnes kohtaa joessa vihaisen Näkin, joka on tyytymätön ihmiseen, joka roskaa joet ja meret. Myös muut satuolennot ovat turhautuneita, koska ihmiset eivät tarvitse niitä enää. Ihmiset vaan kaatavat metsää ja rakentavat moottoriteitä ja suuria kaupunkeja. Ihmiset eivät usko enää edes tonttuihin. Poika tarttuu asiaan ja johdattaa metsän väen ja kaikki satuolennot kulkueessa ihmisten luo kertomaan, että maapallo on kaikkien yhteinen koti. - Kirjan alussa "Selityksiä lukijalle" on sanasto, jossa kerrotaan mikä mikin on, esim. "Aarnikotka on satuolento jolla on leijonan vartalo mutta...
