Tähän on vastattu aieminkin, runsas kuukausi sitten. Helsingissä syyslukukausi alkoi maanantaina 18.8.1975. Muistelen päivän olleen sateinen, kun aloitin tuolloin lukukauden.Lähde:https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-paivana-koulu-alkoi-helsingissa?from=term/201827&language_content_entity=fi
Kuvaukseen sopii parhaiten Nina Georgen romaani Pieni kirjapuoti Pariisissa (Bazar 2016). Lisää tietoa kirjasta löytyy kustantajan sivuilta osoitteesta https://www.bazarkustannus.fi/kirjat/pieni-kirjapuoti-pariisissa/.
Sanaa ilva ei löydy Nykysuomen sanakirjasta (eri painoksia). Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjasta (1992) ei löydy sukunimeä Ilva, mutta sukunimi Ilvonen on esiintynyt Pohjois-Karjalassa jo 1600-luvulta ja myöhemmin myös Savossa. Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat (2003) sivulla 32 kirjoitetaan: ”… suomen murteiden sanapesye ilvata ’ivata, irviä’ (tietoja Satakunnan länsiosista), ilvakoida ’irvailla’ (Etelä-Pohjanmaa) …”Tuomas Salsteen ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta (https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/) löytyy tietoa sukunimestä Ilva: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ilva.html .
Kuvassa on tšekkiläisen mallin mukaan Arabian tuotantoon sopivaksi muokattu AX-astiasto, joka on ollut tuotannossa 1940–56.AX-astiaston tarina sivuaa maailmanhistoriaa. Yhdysvallat oli julistanut kauppasaarron Saksalle ja sen miehittämille maille. Kun Arabian vientipäällikkö Betsy Diesen vieraili Pohjois-Amerikassa vuonna 1939, oli Arabian sikäläinen maahantuoja tiedustellut, voisiko Arabia ryhtyä tuottamaan erään tšekkiläisen tehtaan suosittua mallia. Minimaaliset muutokset alkuperäiseen malliin toteutti Arabian saksalaissyntyinen mallintekijä Reinhard Richter. Tehtaan laboratorio oli juuri kehittelemässä uutta materiaalia, sävyposliinia, josta AX-astiastoa alettiin valmistaa.Lähde: Marjut Kumela & Marja Blåfield, Arabian astiastoja
Eira Pättikankaalta on viimeksi julkaistu teos Talvella päivät ovat pitkiä (2021).https://eepos.finna.fi/Record/eepos.2757552?sid=5130717309https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175923980220
Alla linkkejä joista löytyy Mercedes-Benzin historiakirjoja suomeksi, useilla kielillä sekä Helmet-alueelta saatavia:-https://tinyurl.com/Mersun-historiaa-suomeksi-https://tinyurl.com/useilla-kielilla-https://tinyurl.com/paakaupunkiseudulla
Poijutietoutta jäljittäessäni vastaani ei tullut viitteitä siitä, että uimiseen tarkoitetun vesialueen rajaamisessa käytetyillä poijuilla olisi kokoon tai näköön perustuvia nimityksiä. Erilaisten poijujen samanaikaisella käytöllä on tarkoituksensa: se helpottaa veteen vajonneen ihmisen paikannusta ja pelastustoimenpiteiden kohdentamista.Eri poijuilla on kyllä toisistaan poikkeavia nimityksiä käyttötarkoituksen mukaan. Reittien tai alueiden merkitsemiseen käytettävät poijut ovat merkkipoijuja. Veneilijöille on lisäksi ankkuri- ja kiinnityspoijuja.https://tukes.fi/uimarantojen-turvallisuusKirjoja en Mältinrannasta tai sen historiasta löytänyt. Antoisin löytämäni tietolähde on Tammerkoski-lehti, jossa vuosien varrella on julkaistu joitakin...
Sieniä ei kannata opetella tunnistamaan yksin kuvista. Erehtymisen ja myrkytyksen vaara on silloin suuri. Kuvan sieni voisi olla jokin mesisienistä (kasi käsiteltynä syötävää, yksi syömäkelvoton), mutta se voisi olla myös tappava myrkkynääpikkä. Linkki Luontoportin sivustolle. tai Linkki Luontoportin sivustolle.Kokeilisin Sieniseura Facebook-sivustoa tai kävisin näyttämässä sientä sienineuvonnassa. Tosin tämän vuoden tapahtumat näyttävät olevan ohi. Linkki Sieniseura FacebookKirjastosta löytyy myös hyviä sienikirjoja. Esim. Rikkinen, Jouko: Sienten kirjo tai Korhonen, Mauri: Sienet Suomen luonnossa. Linkki Lapinkirjasto.finna.fi.
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kyseistä satua ja sitä ei näin niukoilla tiedoilla saanut haettua tietokannoistakaan. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä sadusta on kyse?
Ylen tietojen mukaan Julkkis-sana on vakiintunut suomalaiseen kielenkäyttöön 1970-luvulla.Lähde: Julkkisten tilitykset alkoivat 60-luvulla, https://yle.fi/a/3-5894068 (luettu 23.9.25).
Kyseessä on varmaankin Amanda Lydia Granfeltin kirjoittama Satu Suomen vanamosta. Se on julkaistu useissa lasten lukemistoissa, mm. Urho Somerkiven kokoamassa Lasten viides lukukirja -teoksessa (Otava, 1961).
Tällainen juoni on Jonathan Mostow'n ohjaamassa televisioelokuvassa Flight of Black Angel (Black Angel - tuhon enkeli) vuodelta 1991. Ydinpommi varastetaan lentokoneesta myös John Woon elokuvassa Broken Arrow: Operaatio erämaassa vuodelta 1996, mutta siinä asialla on pommikoneen lentäjä.
Kyllä Helmet toimii juuri noin. Kun lainaat itsellesi kirjan, jonka olet varannut, varaus poistuu. Se, että varaus on jäädytetty, ei vaikuta asiaan. Oletus on se, että asiakkaat varaavat kirjoja, jotta voisivat lainata niitä. Kun kirja lainataan, varausta ei enää tarvita. Jos jostain syystä haluat varata itsellesi monta kappaletta samaa kirjaa, sinun täytyy hoitaa asia kirjastossa henkilökunnan kanssa. Näin esimerkiksi opettajat tekevät, kun he haluavat varata saman kirjan koko luokalle. Jos taas haluat vain säilyttää kirjan muistilistallasi, suosittelen Helmetin Suosikit-toimintoa.
Valitettavasti etsintä ei tuottanut oikein minkäänlaisia osumia. Haulla hirsirakentaminen ja kaunokirjallisuus löytyy Heikki Turusen kirja Hongan tarina : kertomus puusta, ihmisestä ja yrittäjyydestä, joka paneutuu hirsirakentajasuvun tarinaan, se ei taida kertoa itse rakentamisesta. Kirjaa ei ollut kirjastossani saatavilla, en pystynyt sitä selaamaan.Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla ja Aleksis Kiven Seitsemän veljestä kertovat myös talojen rakennuksesta, mutta eivät varsinaisesti kuvaa rakentamisen prosessia tuolla tavoin kuin Hyry.Arvelen, että Mobergin Maastamuuttajissa saattaisi olla kuvausta uudisrakentamisesta, mutta en pystynyt sitäkään tarkistamaan, sillä niitä osia, jossa muuttajat pääsevät perille ei ollut meillä...
Kirjailija Yaşar Kemalin oikea nimi on Kemal Sadık Gökçeli. Näin ollen Yaşar Kemal on taiteilijanimi. Hänen teoksiaan ei kuitenkaan hyllytetä Kemalin mukaan, koska taiteilijanimi ei noudata selkeää etunimi plus sukunimi rakennetta, vaan se koostuu tarkalleen ottaen kahdesta etunimestä. Tällöin nimeä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena, ja hyllytys tapahtuu ensimmäisen sanan Yaşarin mukaan. Samoin on toimittu esimerkiksi Katri Helenan kohdalla. Sen sijaan taiteilijanimessä Ilkka Remes etu- ja sukunimi on selkeästi erotettavissa, joten hänen teoksensa löytyvät sanan Remes kohdalta.Aihepiiriin voi tutustua tarkemmin esimerkiksi Helsingin yliopiston rda-kuvailuohjeiden avulla.
Viive johtuu kunnan tavoista hoitaa internetsivuja. Uutuusluettteloaineisto on toimitettu marras- joulukuulta internetsivujen ylläpitäjille. Valitettavasti kirjaston henkilökunnalla ei ole oikeuttaa päivittää itse internetsivuja.
terveisin
Carola Sundström
Hei!
Olet aivan oikeassa - the Shadows-niminen elokuva, joka on Russell Mulcahyn ojaama vuodesta 1994 ei löydy HelMet-kirjastojen videokokoelmista.
Hankintaehdotusia kannattaa tehdä oheisella lomakkeella
http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp
Valitettavasti yli 100-vuotiaiden asuinoloista ei löydy erillistä tilastotietoa, vaan ikääntyneiden yksinasumista käsittelevät tilastot kattavat laajemman ikäryhmän. Yksinasuvat ry on koonnut sivustolleen yksinasumista koskevia tutkimuksia, artikkeleita ja medialähteitä: https://www.yksinasuvat.fi/tutkittua-tietoa/
Tilastokeskuksen Asunnot ja asuinolot 2019 -tilasto löytyy täältä: https://www.stat.fi/til/asas/2019/asas_2019_2020-05-20_fi.pdf
Suomessa kuolleiden lukumäärät ovat kasvaneet 2000-luvulla selvästi vuosittain. Vuonna 2000 kuoli 49 300 henkeä ja vuonna 2020 jo lähes 55 500 henkeä.
Kun halutaan selvittää kuolleisuuden muutoksia, jotka eivät johdu ikärakenteen vanhenemisesta, yleensä kuolleisuusluvut ikävakioidaan. Ikärakenne vakioidaan niin, että rakenne pidetään samana koko tarkastelujakson ajan eri väestöryhmissä. Suomen ikävakioiduista kuolleisuusluvuista näkyy, että miesten ja naisten kuolleisuus on pienentynyt Suomessa koko 2000-luvun ajan huolimatta siitä, että kuolleiden määrät ovat vuosittain kasvaneet (Tilastokeskus, Kuolemansyyt 2019, kuvio 1). Ikärakenteella on ollut selvästi suurempi vaikutus 2000-luvulla kuolleiden määrän kasvuun...
